Syksy siellä joulu täällä

yves rocher kynsilakat

Kävin viime perjantaina sivistämässä itseäni konsertissa. Mun kaveri ehdotti Samuli Edelmannin konserttia joskus aiemmin syksyllä ja mä olin mukana ideassa jo puolessa välissä lausetta. Samulin ääni on aivan täydellinen. Jos myyntiin tulis levy jossa Samuli lukee läpi puhelinluetteloa, ostaisin sen. Itse asiassa ostaisin sen mieluummin kuin Samulin oikean levyn, koska vaikka herran ääni on jumalainen, musiikki on kyllä aivan kamalaa. Paitsi Palava pää, se on hyvä. Loput – hell no.  Joka tapauksessa, tuumin että joululaulut + Samulin ääni = nirvana. Konserttipäivänä sää oli kivan tunnelmallinen ja joulurauhaa henkivä: pikimusta pimeys, julma kaatosade ja helvetillinen tuuli. Oltiin lähes samalla porukalla liikkeellä millä vedettiin läpi parin vuoden takaiset hääkimarat (osat 1, 2, 3 ja 4), joten säädöltä ei vältytty tältäkään kertaa. Lähdettiin matkaan autolla, liian myöhään tietenkin, ja aikaa parkkipaikan löytämiseen jäi runsaat kaksi minuuttia. Ainakin. Ei siis hädän päivääkään. Varsinkaan kun tuuli niin hulluna, ettei meinattu saada auton ovia auki…

yves rocher kynsilakat
.

Pahemminkin olisi voinut käydä, koska mä olin vakaasti menossa Samuli Edelmannin konserttiin Tuomaankirkkoon (jota ei varmaan ole edes olemassa), toinen kavereista oli menossa Kauneimmat Joululaulut -konserttiin Tuomiokirkkoon (not even close) ja toinen Samuli Edelmannin joulukonserttiin Temppeliaukion kirkkoon. Onneksi kuskina ollut osui lähimmäs, koska sitä Tuomaankirkkoa me etsittäis varmaan vieläkin. Temppeliaukio oli oikea paikka ja Samuli oikea esiintyjä, mutta ei se joulukonsertti ollut vaan osa Hiljaisuuden valo -kiertuetta ja niinpä me sitten kuunneltiin uudelleensovitettuja virsiä siellä. Mutta ei siinä mitään, miellyttävä konsertti se oli joka tapauksessa. Harmi vaan että mulla on nyt neljä päivää soinut päässä joku virsi kuolevasta siemenestä ja se alkaa jo pikkuhiljaa masentaa…mutta kokemuksen kruunasi kyllä aivan holtiton nauruitkukohtaus konsertin jälkeen. Kirkon sisäpihalla ei juuri tuullut ja avasin sateenvarjoni. Oon kato optimisti. Välittömästi sisäpihan kallioseinämien ulkopuolella muutuin Maija Poppaseksi sateenvarjoni kanssa siinä myrskytuulessa – tai oikeastaan en ollut Poppanen, koska se eukko lensi. Mä sen sijaan en päässyt eteen enkä taakse, koska joko varjo kääntyi ympäri TAI siitä tuli tuulta läpäisemätön kilpi, jota en jaksanut työntää tuulta vasten eteenpäin. Valitsin tutun toimintamallin eli hysteerisen naurukohtauksen ja täyden toimintakyvyttömyyden. Toinen kavereista hirnuu vieressä minkä ehtii ja toinen huutaa muutaman kymmenen metrin päässä sivukadulla ”miksi et avannu sitä täällä ei täällä tuule juuri yhtään” (lue: tuuli ainakin 15 m/s).

Ritarillinen vieressä lollannut toverini onneksi lopulta pelasti mut pinteestä ja päästiin etenemään Dennisiin pitsalle, jossa suurin osa ajasta meni siihen, että yritin selittää käsityskyvyttömälle ystävälleni Star Wars -elokuvien järjestystä. Ystäväni on ihmeellisen älykäs ihminen, mutta tätä Star Wars -juttua se ei kertakaikkiaan tajunnut (ju nou, ne uusimmat Star Wars -leffat sijoittuu oikeasti koko saagan alkuun ja ne vanhat leffat on osat 4,5 ja 6. En oo Star Wars -fani enkä ole nähnyt kaikkia niitä elokuvia, mutta tämä nyt on yleistietoa). Olin epätoivoinen ja demonstroin asiaa viinilasein ja maustepulloin. Tiedoksi nyt teillekin, että ne aikoja sitten tehdyt klassikkoleffat on tabasco, tabasco kakkonen ja suola. Uudemmat leffat on viinilaseja. Eli kolme viinilasia tulee ennen tabascoja ja suolaa. Miks musta ei tullu opettajaa? Oon niin hyvä konkretisoimaan! Autossakin vielä suunniteltiin, pitäiskö joulun välipäivinä katsoa viinilaseja vai tabascoja :D

Löyhä aasinsilta tässä on se, että koska olin joulukonsertissa joka ei ollutkaan joulukonsertti, esittelen nyt arkistoon unohtuneet joulukynnet jotka ei olekaan joulukynnet. Kuten sanoin, aasinsilta on löyhä.

.
.

Kynsillä on Yves Rocherin oranssinpunainen creme Orange Cosmos, joka tupsahti käsiini miittikassista. Lakka on ensimmäinen jota Yves Rocherilta kokeilen ja HELLOU miten hyvälaatuinen se olikaan! Sutikin oli ihanan leveä. Kaksi superhelppoa kerrosta ja ihana syksyinen sävy.

.
.

Ruskeat vaahteranlehdet on leimattu Rican Mother Earthilla Born Pretty Storen laatasta BPL-026. Aivan hullun kiva laatta muuten! Holokimallusta kynsille tuo yksi kerros KBShimmerin Prism Break -lakkaa.

.
.
.
.

Tää postaus jäänee historiaan surkeimmasta aasinsillasta ikinä. Olen pahoillani. Ja vielä syksykynnet keskellä joulusesonkia? Huoh, tää kynsien katkeaminen ei todellakaan tullut hyvään aikaan. Mun kaoottinen kuva-arkistoparkani on lopullisesti sekaisin.

No ei mulla muuta, mitäs teille? :D

Translation: Yes I’m aware that it’s December and I’m publishing an Autumn mani. My photo archives are a mess :’D Polishes used here are Yves Rocher Orange Cosmos, Rica Mother Earth for stamping and KBShimmer Prism Break. 

Continue Reading