Vuosi 2019

Niinhän siinä kävi, että en ehtinyt enää ennen joulua teille kirjoitella, sillä joulunalusviikko oli aivan täynnä kaikkea. Joulu vietettiin pohjoisessa ja viivyttiinkin siellä pidempään kuin alunperin ajateltiin, joten palasin kotiin vasta uuden vuoden aattona. Loma oli aivan mahtava mutta kiva oli palata kotiinkin! Nyt onkin oiva aika laittaa pakettiin vuosi 2019 ja muistella mitä kaikkea vuoden aikana tapahtuikaan.

2019 oli kokolailla tähänastisen elämäni paras vuosi. Mitään kamalaa ei tapahtunut, mutta positiivisia isoja juttuja senkin edestä.

Tammikuu tosin tuntui loputtomalta. Värkkäsin bullet journalia ja innostuin hetkeksi turhien tavaroiden karsimisesta. Varattiin Kreetan matka syksylle. Helmikuussa sain molemmat siskoni kylään ja vietin huipun tyttöjen viikonlopun Vaasassa. Kevättalvi oli töissä aivan järkyttävän kiireistä ja raskasta, ja vaikka sain hetkeksi muokattua työnkuvaani, olin kuitenkin koko ajan vain tyytymättömämpi sillä tiesin että paluu vanhaan työnkuvaan olisi edessä joka tapauksessa. ”Urani” junnasi paikallaan, palkasta puhumattakaan.

Maalis-huhtikuussa jaksoin ihailtavasti käydä salilla ja touhusin kaikenlaista. Pääsiäinen meni Oulussa, sisko tuli käymään, keittiön välitilakin saatiin maalattua. Pääsiäisreissulta palatessamme selasin työpaikkailmoituksia ja bongasin yhden varsin kiinnostavan paikan. Haudoin asiaa tyypillisesti viime tippaan saakka ja soitin paikasta 5 minuuttia ennen hakuajan päättymistä. Asiat etenivät pikavauhtia ja sain paikan. Pelotti, hirvitti ja samalla olin aivan mielettömän innoissani.

Kesäkuussa reissasin taas Oulussa ja sain perheenjäseniä kylään. Vietettiin siskon ja hänen miehensä kanssa meillä suorastaan legendaarinen juhannus ja kerrankin jo juhannuksena sai nauttia helteestä!

Heinäkuussa alkoi kesäloma ja sen myötä jätin myös hyvästit työpaikalle, jossa olin ollut 10 vuoden ajan. Vaikka oli haikeaa sanoa heipat työkavereille, päällimmäinen tunne oli kuitenkin helpotus. Kesälomalla lähdettiin koko perheen voimin Krakovaan ja sieltä menin melkein suoraan Vaasaan ja sieltä Ouluun, jossa juhlittiin perinteisesti Qstockissa. Kesän fiiliksistä kirjoittelin enemmän tässä ja tässä jutussa.

Elokuussa aloitin työt uudessa työpaikassa ja oli muuten eka kerta vuosiin, kun töiden alkaminen ei aiheuttanut eksistentiaalikriisiä! Alkusyksy meni hujauksessa ja olin ihan mielettömän iloinen uudesta työstä. Syyskuussa lähdettiin Kreetan matkalle jota olin odottanut tammikuusta saakka. Matka täytti kaikki odotukset ja enemmänkin, sillä palasin Suomeen kihlautuneena naisena :) Matkanjärjestäjä tosin meni konkkaan reissun aikana ja loma venyi odotettua pidemmäksi, mutta ainahan sitä pitää jotain säätöä olla…

Lokakuu oli hääjärjestelyjen täyttämä, jopa siinä määrin että meinasi tulla yliannostus koko aiheesta :D Kun suurimmat linjat oli saatu kuosiin, homma vähän rauhoittui ja pystyin ajattelemaan muutakin. Loka-, marras- ja joulukuu menivät ohi todella äkkiä, eikä marraskuusta jäänyt mieleen kuin pimeys ja väsymys. Liikunnan suhteen aktiivinen elämä tyssäsi loppusyksystä ja etenkin marraskuun vietin töiden lisäksi lähinnä sohvannurkassa. Rieha satutti jalkansa lokakuussa pahasti ja ontelohaavan hoito oli suoraan sanottuna ihan helvettiä, ja lokakuussa oli monta todella huonon fiiliksen päivää. Koska koira oli liikuntakiellossa, arkiaktiivisuuteni romahti enkä huolehtinut kunnostani yhtään. Se varmasti vain ruokki sitä kestoväsymystä, joka mulla oli loppuvuonna seuralaisena. Yleisesti fiilis oli kuitenkin positiivinen koska tiesin että pimeys ja väsymys on väliaikaista.

Joulukuussa sain taas perhettä kylään ja löysin heidän avustuksellaan myös sen täydellisen hääpuvun! Oon todellakin jouluihminen ja vaikka en nyt oikein jaksanut tehdä joulujuttuja kotona ja lahjojen hankkiminenkin jäi viime tippaan, nautin kyllä täysin siemauksin pohjoisen joulusta.

Vuosi 2019 jää aikakirjoihin ikimuistoisena sekä työpaikan vaihdoksen että kihlautumisen vuoksi. Ne ovat olleet niin merkittäviä ja positiivisia asioita, että jokunen alavireisempi kuukausi jää niiden jalkoihin heittämällä. Tuntuu, että elämä on alkanut jotenkin uudestaan. Toivottavasti tämä hyvä fiilis jatkuu tänäkin vuonna eikä mitään kamalaa tapahdu! Itseltäni toivon sitä, että saisin hyvän liikuntarytmin takaisin ja jaksaisin huolehtia kunnostani ja ruokavaliostani paremmin. Toivotan vuoden 2020 oikein tervetulleeksi!

Mitä te toivotte tältä vuodelta?

Continue Reading

Hei hei heinäkuu

Moi! Harjoittelen tässä näppäimistön käyttöä uudestaan, sillä en ole avannut tietokonetta noin kolmeen viikkoon. Istun jossain määrin järkyttyneenä kotisohvalla ja mietin, mihin hittoon kesäloma oikein katosi. Tuntuu että juhannus oli ihan vasta, ja nyt yhtäkkiä huomenna pitäisi aloittaa uudessa työpaikassa.

Kesäloma oli tuttuun tyyliin varsin vaiherikas ja vauhdikas, enkä juurikaan kotona ehtinyt olla. Loma alkoi mystisellä vatsakivulla joka päättyi peräti päivystysreissuun, mutta mitään erityistä operoitavaa ei löytynyt ja kipu laantui neljän tuskallisen päivän jälkeen. Sen jälkeen onkin vauhtia piisannut. Olen ollut kesäloman aikana mm. Krakovassa, Vaasassa, Oulussa, Tornionjokilaaksossa ja ehtinyt viettää sellaista ”turistina kotiseuduilla” -päivääkin Helsingissä.

Krakovaan lähdettiin 7 hengen voimin ja oltiin siellä melkein viikko. En ole koskaan aiemmin ollut Puolassa, mutta tämä kerta tuskin jäi viimeiseksi. Ihastuin Krakovaan aivan päätäpahkaa ja haluan ehdottomasti joskus palata sinne vielä. Krakova on helposti haltuun otettavan kokoinen, kävellen pääsee liki kaikkialle (joskin Uberilla matkustaminenkin on ihan puoli-ilmaista), kaupungin historia on pysäyttävä monella tavalla, arkkitehtuuri on kunnioitettavan vanhaa ja rosoista ja kaupungissa eläminen on todella edullista. Asiakaspalvelu oli 99-prosenttisesti todella miellyttävää ja ihmiset osasivat tosi hyvin englantia. Loistavaa ruokaa saa kaikkialta, eikä kalleimmatkaan ravintolat ole kovin kalliita suomalaiseen hintatasoon tottuneelle. Krakovan reissun aikana käytiin myös Auschwitzin ja Birkenaun keskitysleireillä ja se oli todella pysäyttävä ja tärkeä kokemus, joskin myös ahdistava sellainen. Olen tyytyväinen että kävin siellä, mutta uudestaan en mene. Suosittelen silti kaikille.

Krakovasta palattuamme kesä oli saapunut Suomeenkin ja Vaasa- ja Oulureissujen aikana saatiin nauttia helteistä… joskin se 30 asteen helle Qstock-festareiden aikaan oli suhteellisen järkyttävää, kun varjopaikkoja ei festarialueelta meinannut löytyä oikein mistään. Pakko myöntää, että festaripäivinä siitä helteestä oli kyllä todella vaikea nauttia :D

Löysin myös ulkogymien riemut kesäloman aikana. Miksi mä en ole aiemmin tajunnut ulkourheilualueiden hienoutta?! Oli huippua mennä ähertämään ulkoilmaan treenihommia ja lähteä sitten suorilta uimaan. Ei se kesälomalihomista näemmä estänyt, mutta ehkä sentään hidasti painon vääjäämätöntä nousua…

En tiedä miksi aina suunnittelen kesäloman aikana tehtäväksi kaikkia järkeviä asioita, kuten vaatehuoneen järjestelyä, tavaroiden vähentämistä, bloggaamista ja niin edelleen, kun en kuitenkaan ikinä ole kotona kesäloman aikana kuin muutaman päivän. Ja sitten kun olen, arvatkaa huvittaako järjestellä sitä vaatehuonetta? Jep, ei. Nytkin siis kieriskelen kesänloppumisangsteissa ja kirjoitan tätä. Ja jännittää aloittaa uudessa työssä, apua. Töiden alkaminen sinänsä ei ahdista, mutta kesän loppuminen ahdistaa ja eniten aamuheräämiset ja pakkoaikataulut. Mutta ehkä sitä taas sopeutuu hiljalleen, ja onneksi mulla on tänä vuonna suunniteltuna jo syysloma syyskuun loppuun. Loka-ja marraskuuta en halua edes ajatella vielä.

Mutta kippis siis heinäkuulle ja kesälomalle! Onko teillä ollut kiva kesä tähän saakka?

Continue Reading

Mitä oikeasti kuuluu -haaste

Keväällä monessa blogissa pyöri haaste, jossa postauksen runkona oli kuulumisiin liittyviä kysymyksiä. Haaste oli silloin keväällä ajankohtainen, joten luonnollisesti itse tartun tähän haasteeseen nyt monta kuukautta myöhemmin ilman että kukaan mua edes haastoi :D

Mitä oikeasti kuuluu?

Isossa kuvassa mulle kuuluu aivan todella hyvää! Oon ollut jotenkin aivan harvinaisen innostunut tulevaisuudesta tänä vuonna ja oon myös tehnyt isoja ratkaisuja, joista enemmän tuossa työkysymyksessä. Oon ollut energinen ja aikaansaava ja yleisesti ottaen on vaan ollut sellainen todella hyvä pössis. Se fiilis joka mulla oli marraskuussa versus se fiilis mikä mulla on ollut vaikka toukokuussa ovat kuin yö ja päivä. Marraskuussa oli ihan sairaan synkkä ja kurja fiilis, toukokuussa taas tuntui että mikä tahansa on mahdollista. Olen varmaan tunne-elämältäni jotenkin vaihtolämpöinen.

Mitä tapahtuu työrintamalla?

Noh, tapahtuu vaikka mitä! Olen ollut samassa työpaikassa nyt 10 vuotta, ja reilu kuukausi sitten irtisanouduin. Se oli iso päätös, joka yllätti niin työkaverit kuin mut itsenikin. Satuin kuitenkin saamaan sellaisen duunin, joka täytti aikalailla kaikki mun kriteerit. Oon toimeentulon suhteen todella turvallisuushakuinen enkä todellakaan sellainen ”kyllä elämä kantaa” -tyyppi, joten päätös lähteä ”eläkevirasta” oli mulle hurja – etenkin kun siirryn aivan erilaiseen työtehtävään, jossa mulla on paljon vastuuta ja työnkuva (ja palkkausmalli) on vieras. Oon todella innoissani, mutta hieman myös hirvittää hypätä ihan uuteen juttuun. Jaiks! Pääosin on kyllä luottavainen olo siihen että pärjään, koska oon jotenkin kasvanut työasioissa aika paljon parin viime vuoden aikana. Ja näköjään mä tarvin tasaisin väliajoin jonkun suuruudenhullun elämänmuutosprojektin. :D

Parisuhde/perhe/ystävät?

Parisuhde voi mainiosti ja olen todella, todella onnellinen. :) Perheen kanssa ollaan nähty paljon välimatkoistamme huolimatta ja se on ollut tosi kivaa. Ystäviä olen ehtinyt nähdä aivan liian vähän, ja se harmittaa. Oon vaan siinä iässä, että oikeastaan kaikilla ystävillä on pieniä lapsia, pitkiä työpäiviä tai molempia, ja paljon muitakin kiireitä. Sama pätee myös minuun, vaikkei lapsia olekaan. Työviikot on venyneet aika pitkiksi ja sosiaalinen elämä on siinä sivussa kärsinyt.

Matkat?

Mini-lähimatkailua olen harrastanut, kesälomalla on luvassa yksi matka Krakovaan laajennetun perheen kanssa ja syksyksi on varattu yksi ulkomaanmatka poikaystävän kanssa, jota odotan ihan hulluna. Olen parempi ihminen kun mulla on matka jota odottaa. Jos resursseja olisi rajattomasti, kävisin varmasti joka vuosi sekä syys- että kevätkaudella ulkomailla. Haaveilen myös siitä, että voisin joskus olla synkimmän talviajan jossain muualla kuin Suomessa. Ei talvessa sinänsä ole vikaa ja arvostan neljää vuodenaikaa, mutta se pimeä vesisade- ja loskakausi on mulle oikeasti todella, todella vaikea.

Harrastukset ja hyvinvointi?

Hyvinvoinnista huolehtiminen on sujunut melko hyvin, joskin toukokuussa salilla käyntiin tuli tauko joka näemmä kestää ad infinitum. Miksi on niin vaikeaa käydä säännöllisesti läpi vuoden salilla?! Suliskin on kesätauolla, plääh. Oon kuitenkin tsempannut arkiaktiivisuuden kanssa ja ylläpitänyt terveellistä ruokavaliota. Motivoidun siitä ajatuksesta, että toimin ruuan ja liikunnan suhteen tavalla, joka tekee mun kropalle hyvää. Kävin tsekkauttamassa kaikki mahdolliset veriarvojututkin kolesterolista kilppariarvoihin ja kaikki oli priimaa, joten ilmeisesti elintapani ovat jossain määrin kohdillaan :)

Blogi on mun vakiintunein harrastus, vaikken sillekään ole pystynyt antamaan tänä keväänä niin paljon aikaa kuin olisin halunnut. Työ on vienyt aikalailla kaiken nyt ja kesälomalla on paljon muuta puuhaa, mutta eiköhän se postaustahti taas syksyyn mennessä tasaannu. Blogin lisäksi oon tykännyt värkätä bullet journalia, se on tosi hauskaa askartelupaskartelua.

Inspiroi eniten/vähiten?

Eniten inspiroi auringonpaiste (jota tosin ei mun ekalla lomaviikolla ole juurikaan näkynyt…), mansikat, kesähommat ja kaikki tulevat kivat jutut. Vähiten inspiroi ikkunoiden pesu ja vaatehuoneen siivous. Mietin tossa muutama viikko takaperin että pitäiskö vaan muuttaa ettei tarttis pestä ikkunoita :D Voi että kun olis ylimäärästä rahaa, antaisin mittavan summan välittömästi ikkunanpesufirmalle ja sanoisin että käykää pliis joka vuosi. Vähiten inspiroi myös se, että en tänäkään vuonna saa terassin laajennusta, koska raha. Toisaalta se oli oma valinta, koska käytän mieluummin rahaa tuleviin reissuihin kuin puutavaraan.

Tällä hetkellä syön/katson/luen?

Syön nyt paljon rahkajugua tuoreilla marjoilla (oon käyttäny jo pienen omaisuuden mansikoihin), erilaisia salaatteja, skumppaa, kahvia, ihania aamiaisvoileipiä, pyttipannua uusista perunoista ja ravintolaruokaa. Kävin kesäkuun aikana ihan törkeän usein ulkona syömässä! Lukeminen on vähissä, mutta äänikirjoja kuuntelen. Löysin Storytelista viimeisimpänä Harry Potterit Stephen Fryn lukemana ja innostuin niistä. Podcastien suhteen olen ihan untuvikko, mutta olen koukuttunut Antti Holman Auta Antti -podcastiin. Katson suoratoistopalveluista ihan hulluna kaikkia sarjoja, joista osa on laatua ja osa ihan hirveetä roskaa. Roskaosastolla on esimerkiksi 90 Day Fiancé, Sisarvaimoa etsimässä, kaikki mahdolliset hääsarjahömpät….Asuntokaupat sokkona oli muuten kans kova! Laadukkaampaa osastoa edustaa Chernobyl, Easy, New Girl (jota katson varmaan neljättä kertaa alusta saakka), the Bodyguard, Big Bang Theory ja moni, moni muu. Mulla pyörii oikeastaan koko ajan jokin sarja töllössä tai padilla, teen sitten mitä tahansa. Mulla on erikseen ne sarjat joita ”katson” kun teen jotakin muuta (esim käsittelen kuvia, kirjottelen postauksia, laitan pyykkejä, siivoan…) ja erikseen sitten ne sarjat joihin varsinaisesti keskityn. Lienee selvää kumpaan kategoriaan nuo kaikki realitykakat kuuluu :D

Mitä odotan?

Odotan uutta työtä, uuden työyhteisön luomista, uutta arkirytmiä, tulevia reissuja, kesäloman jatkoa, Qstockia…tuntuu että tää on ensimmäinen vuosi pitkään aikaan, kun mua ei ahdista syksy ja töiden alkaminen! Palaan tähän tekstiin sitten kun marraskuu taas iskee mua pataan…

Semmosta! Mitäs teille kuuluu?

Continue Reading