Stamping – how hard can it be?

Paljastan nyt jotakin aavistuksen noloa. Olen tähän saakka kieltäytynyt hankkimasta leimausvälineitä, koska mun mielestä se on ”liian helppoa” ja ”huijaamista, koska freehandina kaikki kuviot pitää kynsille maalata” ja ”menemistä siitä mistä aita on matalin”. Nämä kärkkäät kommentit siis olen sanonut sillä kokemuksella, etten ollut ikinä edes nähnyt leimausvälineitä saati kokeillut niitä. Lienee turhaa kertoa, että olin täysin väärässä?

Konad Stamping equipment
Konad Stamping equipment

Leimaaminen on siis kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että paksua erikoislakkaa levitetään sabluunaan, pyyhitään scraperilla (kuvassa oleva litteä pinkki jutska) ylimääräiset lakat pois, painetaan stamper eli leimasin (tuo pinkki puikula) sabluunaan ja siitä leimataan kuvio kynnelle. Konad on näiden välineiden tunnetuin valmistaja, minkä vuoksi leimaamisesta puhutaan myös konadointina. Noita leimauskuvioita on tsiljoonia eikä välineet ole mitenkään kalliita, joten mahdollisuuksia on tosi paljon. Erikoislakatkaan ei ole välttämättömiä, periaatteessa mikä tahansa hyvin peittävä kynsilakka soveltuu leimaamiseen.

Kuulostaa helpolta, mutta mun tarpeeton ylimielisyys leimaamisen suhteen kostautui välittömästi kun sitä ekan kerran yritin. Voi surkea kuinka monessa kohtaa siinä voikaan epäonnistua :D Erikoislakat alkaa kuivua heti kun ne kuviokiekolle levittää, ja liikaa kuivuttuaan kuvio ei enää tartu stamperiin saati kynnelle. Stamperia ei saa painaa liikaa tai liian vähän kuvion päälle, silloinkaan kuvio ei tartu. Ja kuvion saaminen kynteen oikeaan kohtaan kokonaisena….ei jumankauta! Mä tietysti pässinä alotin leimaamisen koko kynnen kuviolla, joka on kaikista vaikein leimata oikeaan kohtaan. Tällaista sitten lopulta sain aikaiseksi:

konad m57
Base color OPI i’m fondue of you, zebra pattern from konad plate m57

Leimaaminen oli tautisen hidasta, koska mun piti tehdä suurin osa kynsistä kahteen kertaan…OKEI OKEI, neljään kertaan. Siinä vaiheessa kun olin ihan tuskanhiessä ja raivokohtauksen partaalla, luovutin ja annoin virheiden olla. Näin käy kun ei kolmannellakaan leimauskerralla saa kuviota oikeaan kohtaan:

En vaan jaksanut enää yrittää, joten laskin rimaa. Nää ei olis muuten tulleet ikinä valmiiksi.

Pitäkää tuhrunne, saakeli :D

Toisella yrittämällä rima oli jo valmiiksi aika matalalla, joten selvisin leimaamisesta huomattavasti nopeammin. Järkkärillä otetut lähikuvat paljasti taas virheitä, joita en itse edes huomannut ennen kuin katsoin kuvia..

konad m57
Base color essie a crewed interest, pattern from Konad m57

Näiden kuvien katsomisen jälkeen lätkin pahimpien kämmien päälle kukkatarroja. Fooled everyone. Mwhahahaaaaa!

 Leimaaminen on kyllä oikeasti aika vinkeää touhua, olkoonkin että se on aluksi tuskaisen hankalaa. Mulla on jo mielessä vaikka mitä leimausideoita, kunhan nyt ensin opin tekemään leimauksia oikein. KUN opin, huom. Lupaan, että seuraavassa leimauspostauksessa kuviot on oikeasti onnistuneet! (nyt tuli paineita.)

Translation: I’ll have to admit something rather embarrassing. I’ve refused to try stamping because ”it’s too easy” and ”it’s like cheating in nail art”. Oh boy was I sadly mistaken. For anyone who might not know: stamping (or ”konading” which referres to the biggest stamping equipment brand, Konad) is a technique where you add special nail polish to a metal plate with different prints in it, scrape the excess polish off, roll a stamper over the print and then stamp the print on to your nail. Sounds relatively simple, right? Well IT WASN’T. My God did I use ridiculous amount of time doing these manicures. Special nail polish starts to dry the second you put it on the plate, so you’ll have to be really fast in all phases of stamping, and speed has never been my forté..nor has precision for that matter. Placing the print on your nails is the most difficult part and as you can see in the 3rd picture, I did not succeed very well in that department. I did so many do-overs I can’t even count. Second attempt was a lot less painstaking than the first though it’s still far from perfect. Nevermind these troubles, I actually liked playing with this technique. I’ll keep practicing.

Kurkkasitko jo nämä?

12 kommenttia

  1. Oh, leimaaminen. Mä en oo oikein koskaan oppinut sitä ja siks oon haudannut välineet kaapin perukoille. Nyt oon koittanut tsempata ja ehkäpä jonkunlaista kehittymistä huomattavissa. Tai sit mä vaan kuvittelen!

    Mut sulla on kyllä oikein onnistuneet leimaukset ensikertalaiseksi, vou!

    1. Voi ei älä sano noin ettet koskaan oppinut, haluan säilyttää harhaluuloni et kaikki oppii leimaamaan kunhan jaksaa harjotella! Kiitos, mutta edelleen muistutan että tein aika monta kynttä todella moneen kertaan…:D

  2. Minäkään en ois oppinut ikinä, jos en olisi saanut käsiini XL-stamperia. Sillä onnistuu jopa tällainen tumpelokin, kun sitä ei tartte osata pyöräyttää kynnellä, vaan sen voi kääntää ylösalaisin ja sitten vain tökätä kyntensä siihen sopivaan kohtaan. :D

    1. Tuo xl-stamper on saanut niin paljon kehuja että se on kyllä ostoslistan kärkipäässä tällä hetkellä. (onneks kuulin sen olemassaolosta vasta kun olin hiukset pystyssä itkupotkuraivareissa leimannut nuo kahdet kynnet sillä normaalilla stamperilla…oli vähä semmonen olo että mua on huijattu :D)

      1. Jos hankit sen Cesarsilta niin muista, että niitä on siellä kahta väriä ja vain toinen niistä on semmoinen lötköpehmeä ihana, se toinen on samaa materiaalia kuin Konadin stamper. :) Haluat sen, missä se iso pää on valkea.

  3. Tein ensimmäiset leimailuharjoitukseni perjantaina, ja voin kertoa, että mun aikaansaannos oli kuitenkin melkosen kaukana sun luomuksista.
    En ole vähätellyt tähänkään asti leimailuja, mutta nyt kunnioitukseni kaikkia stamppereitten ja skraappereitten ja laattojen kanssa kärsivällisesti askartelevia kohtaan kasvoi mittoihin arvaamattomiin. Miten kukaan jaksaa turata niiten kanssa menettämättä hermojaan, saaden kaikki 10 kynttä noin nätiksi??? Uskomatonta.
    Olen kuitenkin saanut henkilökohtaisen oppitunnin aiheesta mun hovikynsienlaittajalta, joten periaatteessa periaate on mulle selvillä.
    Mut kun ei vaan onnistu… =(
    Hienot kynnet !!! Respect. =)

      1. Joka sana sydänverellä raapustettu…
        Sain taas henkilökohtaista opastusta stampperin käytöstä. Ehkä mä sit jonain päivänä taas kokeilen leimaamista. Kunhan aika on kullannut muistot ja henkiset haavat ovat arpeutuneet… ;D

  4. Tän postauksen ja kommenttien löytäminen on suuri lohtuni! Ihana lukea että muutkaan eivät ole osanneet. Ja bloggaajalle itselleen on todettava, että tuloksesi näyttävät kuitenkin oikein mallikkailta vaikka oletkin joutunut tiuskimaan tehdessäsi. Mä en tiedä jos olin liian hidas askarrellessani Konadien kanssa, mutta leimasimeen tarrttua harvemmin yhtään mitään leimatessasi. Aloin jo epäillä laattojani piraateiksi, joita ei ole kaiverrettu tarpeeksi syviksi, sillä minun leimaamiset menivät suoraan sanottuna perseelleen… Vieläkö sitä rohkenisi yrittää…
    Mutta kiitos tästä!

    1. Hyvä että sait lohtua täältä, tuskailua luvassa erinäisten asioiden parissa jatkossakin :D kiitos, tuon tuloksen saamiseksi jouduin kyllä tekemään suurimman osan kynsistä moneen kertaan. Kannattaa tehdä se mitä mä en tajunnut tehdä: harjotella leimaamista ensin esim. paperille. Stamperia ei kannata kovin lujaa painaa kuviolevyyn, silloin kuva ei nouse. Kevyesti vain pyöräytät leimasinta siinä levyn päällä. Ja kannattaa tarkistaa nousiko kuva leimasimeen ennenkuin länttäät sen kynteen, säästää monilta kirosanoilta…se leimasin kun on aika paljon helpompi puhdistaa kuin kynsi :)

Vastaa