Järkeä menettämässä

Mä oon tänään miettinyt, että voikohan sään takia seota. Siis puhtaasti ja totaalisesti menettää järkensä. Alan taipua siihen että kyllä voi, ja alan olla lähellä sitä murtumispistettä. Pääkaupunkiseutu on kesällä ihana ja täynnä mahdollisuuksia, mutta yli puolet vuodesta tää alue on yks helvetinkolo, jossa on yksinomaan paskaa säätä. Täällä on satanu valehtelematta nyt melkein kolme kuukautta putkeen. KOLME KUUKAUTTA MÄ SANON

Pk-seudulla on ollut kunnon talvi viimeksi joskus vuonna 2010 about. Loput vuosista on ollut mustaa, paskaa, loskaa, paskaa, sohjoa, vettä, vettä, vettä, vettä, paskaa. Ei sää varmaan ihan näin paljoa menisi tunteisiin jos mulla ei olisi isoa koiraa, joka vaatii paljon liikuntaa ja saa sitä liian vähän, koska mä en kykene parempaan. En kertakaikkiaan löydä itsestäni sitä voimaa joka saisi mut rämpimään pilkkopimeässä ja loppumattomassa vesisateessa joka päivä töitten jälkeen kahta tuntia. EI PYSTY. Ja sitten koen syyllisyyttä aina niinä päivinä kun lenkit jää liian lyhyiksi. Salla kirjoittikin tästä sääasiasta eilen ja olen samaa mieltä: jos rakastaa syksyä, tuskin omistaa koiraa.

Muttakun nyt ei ole enää syksy. Ei olisi pitänyt olla enää pitkään aikaan. Kohta ollaan joulukuussa, ja täällä on reilusti plussaa koko ajan ja lunta on nähty vain parina päivänä. Tätä kaikista karseinta keliä, jota pohjoisessa joutuu sietämään yleensä vaan joitakin viikkoja, on jatkunut täällä jo kuukausia ja tulee jatkumaankin varmaan sinne huhtikuulle saakka.

Asiaa pahentaa sekin, että mulla ei edes ole kunnon ulkoilukamppeita tällä hetkellä. Mutta vaikka olisikin, olisin ihan yhtälailla naama mutterilla koska ei ne vaatteet sitä säätä ja valon vähyyttä miksikään muuta – ja se kurainen koira sotkee kämppää joka tapauksessa ihan hulluna vaikka mä itse olisin päästä varpaisiin goretexillä vuorattu. Jos mä oon ihan rehellinen niin siitä on jo aika kauan aikaa, kun koiran omistaminen olisi viimeksi tuntunut piristävältä ja voimauttavalta asialta. Näillä säillä se on lähinnä lisärasite, josta tuun vaan huonolle tuulelle. Puhun lähinnä siitä ulkoilutuksesta siis, onhan tuo otus näin sisätiloissa oikein söpö. Oikeassa talvessa ulkoilutus on PALJON kivempaa ja helpompaa, eikä sitä sotkuakaan tule kotiin niin paljoa. Toki kovat pakkaset on sitten eri tavalla hankalia, mutta aika harvoin sellaisia ihan järkyttäviä paukkupakkasia on. Tuntuu että ihan mikä tahansa olis parempi kuin tämä nykyinen säätrendi. (….toisaalta muistutan itseäni liki päivittäin siitäkin, että olen todella onnekas kun mun suurimpia kestohuolia on sää. Silloin on asiat varmaan varsin hyvin.)

Kysyn vaan että miten tätä jaksaa ensi kevääseen taas? Ja nyt jos joku tulee tunnelmoimaan kuinka ihanaa syksyllä on kun voi kääriytyä vilttiin ja katsella kynttilöitä, niin mä heitän teitä märällä koiralla :DD

Kynsillä on muuten OPI Icelandin Krona-logical Order (tietty) ja neulekuvio on leimattu MoYou Londonin Fashionista 02 -laatasta (tietty) Dashican beigellä. Oon jumittunut todella rankasti tähän Islantikokoelmaan ja neulekuvioihin…

Peeäs: hyödynsittekö Black Friday -tarjouksia? Mä hyödynsin. Arvaatteko mitä ostin? Jep, vedenpitävät kengät. MITÄS MUUTAKAAN.

Translation: I’m stuck. OPI Iceland Collection polishes are the only ones I use anymore! What’s happening to me?!

Kurkkasitko jo nämä?

25 kommenttia

  1. Tää sää on ihan perseestä! Nyt just tuli säätiedote ja kuulemma vettä olisi vaihteeksi taas tiedossa. Vaikka inhoa suoraan sanottuna talvea niin nyt todellakin kaipaan lunta ja pakkasia!

  2. Siis aamen!! Juuri eilen kirosin tätä kun pienen kävelyn jälkeen oli jo sukat litimärät ja melko lämmin ilma alkoikin jäätämään luissa ja ytimissä. Hyh hyh, mä en kyllä ikinä opi sietämään noita loskakelejä :(

    Kynnet on kyllä todella ihanat, näissä on just sitä toisen tyylistä syysfiilistä mitä oon yrittänyt alkaa sisäistämään :D

    1. Se kosteus ja tuuli tekee sen, että ilma tuntuu ihan hirveen kylmältä vaikka olis reilustikin plussaa! HYI!

      Kiitos! Mä yritin kanavoida näihin sitä hyggemeininkiä…:D

  3. Kissat vetää kyllä tässä kohtaa pisteet kotiin ja n. 10kk vuodesta vallitseva kurakeli jarruttaa ainakin mun intoa hankkia koiraa. Vaikka omat varusteet olis kunnossa, niin koiraa ei voi vakumoida ulos viedessä ja rapaa ja hiekkaa tulee väistämättä sisälle. Ymmärrän tuskasi!

  4. Voi, nyt puhuit kyllä asiaa! Justiinsa vietin viikonlopun Helsingissä ja oli kyllä NIIN ankea keli. :/ Keski-Suomessa taas (viime yönä ajelin kotiin) oli sunnuntaina tullut lunta, mutta plussan puolella täälläkin pysytellään eli sellaista loskaa se tämäkin on. Argh!

    1. Joo tänne ei kyllä ainakaan sään puolesta kannata tulla piristystä hakemaan :D toivottavasti oli muuten kiva viikonloppu :)

  5. Etelä-Suomen talvet on todellakin kurjia, I hear you:)
    Tiedän kyllä mikä tuska on syksyisin koiran kanssa. Minulla oli entisessä elämässä kaksi koiraa ja jee-jee miten kivaa oli tarpoa vesisateessa ja pimeässä monta kertaa päivässä hurttien kanssa, jee-jee-jee. :)

  6. Ymmärrän. Tosin todellisen v*tutuksen vain osittain, pahoittelut. Koska a. asun susirajalla (tällä hetkellä lunta 💚) b. russeli ei suostu lenkkeilemään kaatosateella :D

    Entä jos puuhailisitte kotona vaikka puoli tuntia, temppuja tms. niin lenkin voisi varmasti puolittaa?

    Tsemppiä! Voin vain kuvitella sitä hiekan määrää minkä kultsu kantaa sisään :/

    1. Mistä tommosia koiria löytää jotka ei suostu liikkumaan huonolla säällä? Ois niin mahtavaa. Opettaisin ne potalle.

      Temppuhommissa on se hankaluus että Rieha ei huoli oikein mitään makupaloja joten sitä on aika vaikea motivoida. Toki mä sitä leikitän mutta ei sekään oikein sitä väsytä.

  7. Muuta tänne Ouluun. :D Loskapaska on kyllä mielen matalaksi vetävä asia. En tiiä ketään, joka siitä tykkäis.

  8. Onneksi meillä Oulussa ei tuo ilmastonmuutos näy vielä noin selkeästi, vaan kauanko menee, kun tuo sama ongelma on täälläkin :( Tympäeää!

    Ajattelin myös ehdottaa et rupeet opettaan Riehalle kaiken mailman temput, niin sillä väsytät sen siististi sisätiloissa, ja lievität siten omaa omaatuntoa :D Vaikka eihän se lenkin pituudesta ole kiinni paljonko se kuraa kantaa sisälle, kantaa joka tapauksessa :/

    1. En olis ikinä uskonut sanovani näin, mutta alkaa olla Oulun talvia jo ikävä :D

      Kyllähän mä opettaisin vaikka mitä muttako Rieha ei huoli nameja tai makupaloja eikä sitä sitten oikein saa motivoitua millään.

      1. Onko sillä jotain lempilelua, tai sit hakit jonkun sellaisen lelun mikä motivoi, jota käytät vain koulutuksessa. Mun Otto ei myöskään ollut motivoitavissa ruuala, mut tennispallo oli se juttu millä sain opetettua sille kaikkea turhaaki :D

  9. No en tiedä, oon ihan kyrsiintynyt. Mähän rakastaisin kunnon talvea, lumi tuo oikeasti ihan hirveästi valoa ja mikään ei ole kivempaa kuin kuiva pakkassää. Mä en saa edes futonpatjaani tuuletettua, kun ei tule pakkasta. Se kun olisi hyvä saada viileään muutamaksi tunniksi.

  10. Kyllä, minäkin vihaan tätä ja minäkin omistan koiran. Kun meillä aikoinaan oli kultainen noutaja, vannoin seuraavan koiran olevan lyhytkarvainen ja tumma. No Morsehan oli tosi helppo turkistaan ja jotenkin se asia sitten vain pääsi unohtumaan Rymyn kohdalla. Sillä sattuu olemaan walesiksi vielä tajuttoman tuuhea turkki, joka kerää IHAN KAIKEN, kun se on mahan alta ja rinnasta niin silkkisen pehmeä. Sitten kun päästään tästä loskapaskasta, niin tietty siihen turkkiin tarttuu vielä päänkokoisia lumipallojakin tuoreesta lumesta. Ei ole helppoa ei. Onneksi voin kuitenkin kiukutella miehelle, se vie mukisematta koiran lenkille jos mua kenkuttaa. ♥

    1. Kyllä, kyllä kyllä just samanmoinen turkki Riehallakin on!

      Entä jos kenkuttaa joka ikinen kerta ku ulos pitäis lähteä? :D

  11. Ei se koira välttämättä aina vaadi pitkiä lenkkejä, kannattaa lukea tää postaus. :) https://hantaheilumaan.wordpress.com/2017/07/15/onko-vasynyt-koira-onnellinen-koira/
    Mut ymmärrän kuitenki tuskasi, ja oon niin onnessani kun täällä meillä on lunta! Ainut ongelma on tosin se ettei koira meinaa malttaa tehdä tarpeitaan pihalle kun lumessa on niin kiva leikkiä, eli jos ei ole aikaa aamulla odottaa pissiä tuntia ni se on sit illasta matolla vastassa. :-D (onneks tää kuuluu tähän ”pentuaikaan”…)

    1. Juu, tuttua asiaa. Rieha vaan ei kiinnostu ruuasta pätkääkään eli se ei järsi luita, ei huoli nameja eikä sitten myöskään kiinnostu namien etsinnästä tai temppujen tekemisestä tai mistään. Mulla on keinot loppunu jo aikoja sitten :(

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.