Kun Emma Ranskan tyhjensi

Meidän Ranskan reissu suuntautui pieneen Saint-Malon rantakaupunkiin ja Pariisiin, tosin Pariisissa vietettiin vain pari päivää ja niistäkin toinen Versaillesissa. Shoppailu ei ollut siis ihan ykkösenä prioriteettilistalla, varsinkaan kun IT-tuen kiinnostuskiikarit ei todellakaan osoittaneet kauppoja kohti. Onnistuin kuitenkin silti ostosninjailemaan reissun aikana ja todistin jälleen olevani tarjoushaukka, sillä lähes kaikki mun ostokset oli aletuotteita. Enkä ostanut yhtä ainoaa kynsilakkaa! Hyvä minä!

.
.

Saint-Malon vanhan kaupungin muurien sisällä on ravintoloiden lisäksi pieniä putiikkeja, lähinnä vaateliikkeitä ja matkamuistotavaraa. Löysin joukosta kuitenkin myös pienen kosmetiikkaliikkeen nimeltä Beauty Success (”Kauneus Menestys”? ok..), jossa kaikki tuotteet olivat 20 prosentin alessa. Sen kuultuani en nähnyt enää mitään muuta kuin Guerlainin ständin. Guerlain on merkki jonka tuotteista pidän ihan hullun lailla, mutta jota en koskaan raaski täydellä hinnalla ostaa, eikä ihmekään koska merkkihän on hirveän kallis. Haluan siis luksusta, mutta alesta. Nyt iskin näppini Terracotta-sarjan uutuuteen, Joli Teintiin. Joli Teint on aurinkopuuteri, jossa on mukana poskipuna. Puuterissa on valoaheijastavaa pigmenttiä ja se on komponentti jonka Guerlain todella taitaa. Olisin tarvinnut apua oikean sävyn valintaan, mutta myyjä oli sekä englannintaidoton että kärsimätön. Yritin selittää mitä haluan, mutta tulos oli se, että myyjä vain hoki kahden sävyn välillä ”this? this? this? this?” :D noh, tein sitten vähän hätäisen päätöksen ja valitsin vaaleimman neljästä sävystä, 001 Light Blonden. Toisessa vaalealle hipiälle tarkoitetussa sävyssä (jonka Minna juuri äskettäin esitteli) oli lämpimämpi yleisilme, mutta mun kämmenselällä puuteri näytti todella oranssilta. Noh, tämä Light Blonde ei sitten taas juurikaan mun kasvoilla erotu. Poskipunana se kyllä toimii ja luotan siihen, että talvella olen niin kalpea että sävy on sitten aivan sopiva.

.
.

Guerlainin Météorites-tuoteperhe on sellainen, josta haluaisin omistaa ihan joka ikisen tuotteen. Sain IT-tuelta aikoinaan tuliaisiksi Météorites-puuterikuulat ja olen siitä asti käyttänyt niitä ihan päivittäin (paitsi reissuilla). Meteoriittituotteet tuovat kasvoille semmoista heleyttä, kuulautta ja hienovaraista keijupölyä, ettei mikään muu tuote pysty samaan. Tuotteet tuoksuvat ylelliselle orvokille ja vaikka en ensinuuhkaisulla tuoksusta pitänytkään, olen sittemmin jäänyt siihen ihan koukkuun. Myönnän, että joskus avaan meteoriittikuulapurkin ihan vain haistellakseni sitä tuoksua. Nyt ostin meteoriittisarjasta primerin, jonka pitäisi taikoa iho käytännössä täydelliseksi (tuotekuvaus oli täynnä superlupauksia) ja siinä samalla pidentää meikkipohjan kestoa. Saas nähdä lunastaako tuote lupauksensa. Pakkaus on ainakin vinkeä: painava lasipullo on täynnä vaaleanpunaisia helmiä, jotka muuttuvat pumppupullosta ulos tullessaan kirkkaaksi geeliksi. Tarkkaa hintaa en muista, mutta reilut 40 euroa primerista maksoin, Suomen hintahan huitelee jossain 70 euron tietämillä.

.
.
.
.

Nocibé-nimisestä kosmetiikkaliikkeestä tein pari hyvää alelöytöä. YSL:n legendaarinen valokynä Limited Edition -kuosissa maksoi 25 euroa (normihinta Suomessa noin 45 euroa) ja Cliniquen Chubby Stick -huulikynä sävyssä Poppin’ Poppy kustansi 15 euroa (Suomessa 23 euroa). Poppin’ Poppy kuuluu Baby Tint -kokoelmaan, jossa huulikynien sävyt on hyvin läpikuultavia ja näyttävät jokaisella vähän erilaiselta. Väriä ei ensin näy huulilla lainkaan, mutta parin minuutin kuluttua sävy tulee esiin yllättävänkin vahvana. Hauska tuote ja myös kosteuttaa huulia tosi hyvin.

.
.

Nocibén alehyllystä löysin myös butter Londonin Nail Foundation -aluslakan kympillä. Normihinta oli lapussa 21 euroa, Suomesta tätä ei taida saadakaan. Olen lukenut tästä paljon kehuja ja mun luottoaluslakka, Essien First Base, on ihan täysin finaalissa eli tämän ostin peräti tarpeeseen.

.
.

Yves Rocherin uudet, värikkäät Végétale-silmänrajauskynät kiinnittivät huomioni ja menin ostamaan keltaista ja oranssia mielessäni nätti liukuvärjäysrajaus. Ostin kynät ja sain kaupan päälle traumatisoivan kokemuksen. Innokas myyjä ilahtui kovasti kun hypistelin uutuuksia ja hän sitten viittilöi minut istumaan ja ymmärsin, että myyjä halusi demonstroida kahden värin rajausta mulle. Mulla oli ihan täysvahvuinen silmämeikki jo ennestään, mutta ronskilla otteella myyjä veteli rajauksia luomille ja tunsin jo siinä vaiheessa, että nyt ollaan kyllä turhan kaukana ripsirajasta. Yhteistä kieltä ei ihan hirveästi ollut sillä vaikka myyjä puhuikin englantia, sanasto rajoittui kaupankäyntitilanteisiin ja loput hän selitti vuolaasti ranskaksi. Yritin jo poistua tuolista, mutta sain vastaani ylitsevuotavan ystävällisen ranskankielisen puhetulvan, minkä jälkeen myyjä olikin jo ehtinyt sutia ripsariakin mulle. Kiva viimeistely, harmi vaan että ripsari oli keltaista. Tässä vaiheessa sain peilin käteen ja voi tsiisus kraist mikä luomus siellä näkyi. Rajaukset oli vedetty vahvalla nyrkkiotteella puolen sentin paksuisiksi, eikä siitä liukuväristä ollut tietoakaan, vaan puolessa välissä silmää rajausväri vain vaihtui kuin veitsellä leikaten. Kanariankeltainen ripsiväri olemassaolevan mustan ripsarin päällä ei varsinaisesti auttanut asiaa. Näytin lähinnä LSD-tripillä olevalta undulaatilta.

Ainakin tuli todettua, että kajalit pysyvät kuin tauti. Hinkkasin aivan epätoivoisena silmiäni hotellihuoneessa (mehän oltiin tosiaan menossa suoraan kaupoilta illalliselle, mutta aika hiljasta että olisin kävellyt edes Mäkkäriin sen näköisenä) keltaisen värin lällätellessä päin naamaa. Googlasin jo silmätulehduksen itämisaikaakin, oli meinaan ripsarit sen näköisiä että niitä oli tökitty yhteen jos toiseenkin silmään. Yyyyh. Menee ehkä tovi ennenkuin uskallan koittaa kyniä itse, koska matkan aikanakin mua puistatti aina kun näin YR:n liikkeen :D

.
.
.
.

Kikosta ostin ”mahdollisimman lähellä huulten väriä” olevan huultenrajauskynän, joka kotona osoittautui korallinpunaiseksi, ja ”läpikuultavan korallin” huulipunan sävyssä 01, joka kotona osoittautui frost-tyyppiseksi persikkakammotukseksi. 100-prosenttinen epäonnistuminen siis. En tiedä mikä Kikon valaistuksessa oli pielessä, mutta harvoin menee sävyvalinnat näin totaalisen metsään. Korallisävyinen rajauskynä löytyy jo eikä sillekään hirveästi käyttöä ole, ja huulipunan sävy ei vain kertakaikkiaan sovi mulle pätkääkään, se on liian vaalea. Mulla on ennestään näistä Ultimate Stylo -punista sävy 02, joka on täydellinen puolimattainen vanha roosa ja pysyy huulilla tuntitolkulla ja siksi halusin toisenkin. No, aina ei voi voittaa.

.
.
.
.

Sephorassa nyrjähdin heikkouksieni eli poskipunien pariin. Hurjan näköinen oranssi Neon Orange oli testeriä tökkiessä oikein kivan näköinen iholla ja voisi toimia luomivärinäkin. Korallinpunainen Oh My Gosh on uutuus ja kerrassaan täydellinen sävy mulle.

.
.

Paikallisesta lähikaupasta eli Monoprix’sta oli tarkoitus hakea sukat, mutta näin kosmetiikkaosastolla theBalmia ja sukat vähän niinkö unohtui. Mukaan lähti sen sijaan uudehko NudeDude -paletti, joka on legendaarisen Nude’tude-paletin seuraaja.

.
.

Ihanat sävyt ja pehmoinen laatu! Tältä odotan paljon, mutta en ole vielä ehtinyt tositoimiin näitten herrasmiesten kanssa.

Nyt kun katson tän postauksen pituutta niin tulee mieleen, että ehkä oli ihan hyvä ettei mulla ollut varsinaisesti aikaa shoppailla :D

Kuvausrekvisiittana on IT-tuen poimimia simpukoita Saint-Malon hiekkarannalta. Ihana mies <3 Meritähtiä ei löytynyt, ne jouduin ihan rahalla ostamaan :)

Translation: I went to Saint-Malo and Paris and all I got were these glorious make-up thingys. And almost all of them were on sale, including the Guerlain products! This is a skill of some sort, I’m telling you. 

Continue Reading

Provocalips, kestotesti ja hissidraama

Ennenkuin alan kertoa postauksen varsinaisesta aiheesta, mun on pakko vähän tilittää. Jäin nimittäin muutama päivä sitten jumiin Stockan hissiin. En tykkää muutenkaan asioida Helsingin keskustan Stockalla, koska se on sellanen sekava Narnia ja tuun aina ulos eri ovesta kuin mistä oli tarkoitus. En myöskään löydä sieltä mitään ja koko ajan on sellainen eksymisen fiilis päällänsä. Noh, nyt olin Stockalla koska IT-tuki halusi Herkusta sämpylöitä. En muistanut reittiä Herkkuun, vaan päädyin apteekkiin ja tuhlasin rahaa ja lompakon turvallisuuden vuoksi päätin mennä Herkkuun lopulta hissillä ja myös poistuin sieltä samaa reittiä. Se oli virhe. Heti kun hissi lähti liikkeelle, kuului iso rysäys, hissi heilahti ja tärisi, meni hetken ylöspäin omituisten äänten saattelemana ja sitten pysähtyi eikä ovet auenneet.

Niinhän sitä kuvittelee että pysyisi tiukassa tilanteessa rauhallisena, mutta voin kertoa että syke pomppasi huippulukemiin heti sen ensimmäisen rysähdyksen kohdalla ja sitten kun ovetkaan eivät auenneet, oli mielessä kyllä aika maailmanlopun meininki. Ja siis minähän olin ypöyksin siellä hississä (sekin on aika outoa, keskimäärin on nimittäin todennäköisempää voittaa lotossa kuin päätyä Helsingin Stockan hissiin yksin). Ensimmäinen reaktio: FAK FAK FAK FAK MITÄ MÄ TEEN ja täydellinen jäätyminen. Toinen reaktio 2 sekuntia myöhemmin: hakkaan joka ikistä hissin nappia raivokkaasti ilman mitään tulosta. Kolmas reaktio: aivot alkaa hiljalleen raksuttaa ja nojaan varmaan puoli minuuttia hälytysnappiin. Eikä mitään tapahdu. Se muutamia kymmeniä sekunteja kestänyt hiljaisuus hälytysnapin painamisen jälkeen oli kyllä painostavin koskaan. Ikuisuudelta tuntuneen ajan jälkeen kuulin puhetta kaiuttimesta ja sopersin että oon jumissa Stockan hississä ja täysi hysteria on ihan nurkan takana. Naisääni kertoi mulle ikäänkuin rauhoittavasti, että ”älä huoli, hissi ei ole ilmatiivis joten et voi ainakaan tukehtua sinne”. Rauhoittavaksi tarkoitettu lause ei kyllä ihan ajanut asiaansa, koska mä en ollut edes ehtinyt päästä kauhuskenaarioissani sinne saakka että happi voisi loppua siitä kuolemanloukosta. Mulle kerrottiin että apua on pyydetty mutta aikataulua ei osata nyt vielä antaa. Eipä rauhoita sekään.

Soitin paniikkipuhelun IT-tuelle, jonka ensimmäinen kysymys oli, että sainko ostettua ne sämpylät ennenkuin jäin jumiin :D IT-tuki selitti kyllä myöhemmin kysyneensä asiaa vain sen vuoksi etten keskittyisi pelkkään panikointiin, mutta oon aika varma että se oli ihan oikeasti huolissaan niistä herkkusämpylöistään…puhuin IT-tuen kanssa puhelimessa niin kauan että apu saapui ja yritin keskittyä järkevään hengittämiseen. Oli ihan kamalaa kuulla koko ajan ympäriltä räminää ja rytinää ja hissien ääniä, kun ei nähnyt ulos eikä tiennyt mitä ympärillä tapahtui. Kerkesin aika monta kertaa kuvitella syöksyväni kohta hissikuilun pohjalle varmaan kuolemaan (todellisuudellahan ei ole mitään sijaa paniikkikuvitelmissa, joten pieni liioittelu kauhuskenaarioissa lienee luonnollista). Lopulta ovelta kuului rapinaa ja kaksi virkailijaa alkoi kammeta jumittuneita ovia auki. Lopetin puhelun dramaattisesti sanoihin ”NÄEN VALOA!!! moikka” mikä IT-tuen mukaan kuulosti siltä kuin olisin ollut viikkokausia sortuneessa kaivostunnelissa. No siltä se tuntuikin kyllä. Oli tosi lähellä etten kapsahtanut vartijaparkojen kaulaan nyyhkyttäen, mutta sain hillittyä itseni eli pelkästään kailotin ”OUMAIGAAD EN OO KOSKAAN ILAHTUNUT IHMISTEN NÄKEMISESTÄ NÄIN PALJON HUHHUH SAATANA HIRVEETÄ”. Halaaminen olis kyllä melkein ollut hillitympää. Sain käteeni 5 euron kahvilipukkeen korvaukseksi traumatisoitumisesta (aika halvalla meni) ja ostin koko rahalla Mövenpickiä ja mätin jäätelöä naamaani tärisevin käsin ja päätin, että ne kalorit palaa ihan perinteisesti portaissa. Huhhuh.

Kylläpä helpotti avautua, nyt päästään jopa asiaan. Oon vähän surkimus mitä tulee huulimeikkeihin, sillä vaikka joka aamu jotakin huulilleni laitan, en juuri koskaan muista tai viitsi lisäillä huulipunaa tai -kiiltoa päivän mittaan ja siksi etsin aina mahdollisimman pitkäkestoisia vaihtoehtoja. Bernerin bloggaajatapahtumassa tänä keväänä mulle laitettiin huulille Rimmelin Provocalips -huulituotetta, ja kun sitä oli mun huulilla vielä seuraavana aamunakin, laitoin heti Bernerille viestiä ja sanoin että näistä mä haluan kirjoittaa. Sain sitten testattavaksi kolme sävyä, tulenpunaisen Kiss Me You Foolin, vaaleanpunaisen Dare to Pinkin ja mauven sävyisen I’ll Call Youn.

rimmel provocalips review
.
.
.

Provocalipsit toimivat siten, että huulille laitetaan ensin hylsyn toisesta päästä väriä, annetaan aavistus kuivahtaa ja sitten lisätään kirkas ”päällyskerros” huulille toisesta päästä. Tämän yhdistelmän luvataan kestävän huulilla 16 tuntia. Provocalipsit ovat varsin räyheän sävyisiä, mutta hillitympääkin tulosta saa aikaiseksi kun töpöttelee sävyä huulille ja pyyhkii liiat värit applikaattorista pois ennen levitystä. Muista, että huulten pitää olla puhtaat ja kuivat ennen levitystä – älä siis laita primeria, puuteria, meikkivoidetta saati huulirasvaa Provocalipsien alle.

Tein havainnollistavan kestotestin siten, että levitin sävyjä kämmenelle ja kuvasin kättä pitkin päivää. Sävyt olivat mun kädessä ihan tavallisena työpäivänä, joten pesin käsiä ahkerasti enkä muutenkaan varonut kättä mitenkään. Sen toki tein että vältin kyseisen kohdan rasvaamista, sillä Provocalipsit lähtevät pois öljypitoisella putsarilla ja lisäksi huulirasvat ja jopa hyvin rasvaiset ruuat ovat Provocalipsien vihollisia.

Tässä värit ovat juuri levitetty eivätkä ole vielä edes kuivuneet (kuva on otettu eri päivänä kuin kestotestin muut kuvat, koska en työaamun hötäkässä ehtinyt kuvata swatcheja tuoreeltaan).

.
Moments after applied

Tässä värit 7,5 tunnin kuluttua…

.
after 7,5 hrs

17 tunnin kuluttua…

.
after 17 hrs

ja 36 tunnin kuluttua.

.
after 36 hrs

Ihan uskomaton tulos, eikö! Oon käyttänyt I’ll Call You -sävyä ihan älyttömän paljon, sillä se sopii lähes mihin tahansa meikkiin. Dare to Pink on mulle liian vaalea ja huulet katoaa kokonaan, ja Kiss Me You Fool ei ole ihan arkipäivän sävy mulle, mutta I’ll Call You on ihan täydellinen.

Lopuksi vielä arkistakin arkisempi kuvaräpsäys, jossa I’ll Call You on tositoimissa (tosin hyvin kevyesti töpöteltynä ja siksi sävykin näyttää vaaleammalta). Kuva on otettu joskus keväällä pitkän työpäivän jälkeen. En ole koskenut huulimeikkiin aamun jälkeen ja kuvassa I’ll Call You on ollut huulilla runsaat 10 tuntia.

.
.

Provocalipsit maksavat 9,90 euroa, joten kalliista tuotteesta ei tosiaan ole kysymys. Hinta-laatu -suhde on ihan ällistyttävän hyvä. Ainoan miinuksen annan sävyvalikoimasta: tarjolla on näiden kolmen sävyn lisäksi voimakkaan fuksian sävyinen Little Minx ja rusehtava Skinny Dipping. Vähän pehmoisemmat ja ns. helpommat sävyt puuttuvat miltei kokonaan, ja minä tietysti korallifriikkinä toivoisin valikoimaan myös jotakin oranssihtavaa tai persikkaista sävyä. Joka tapauksessa, suosittelen Provocalipseja ihan varauksetta, jos vain itselle sopivan sävyn löydätte.

Joko olette kokeilleet? Ja onko kukaan muu koskaan juuttunut hissiin? :D

Translation: Lip products are somewhat problematic to me. I use lipstick or lip gloss every day but nearly always forget to re-apply them, so most of the time I just do my lip make-up in the morning, enjoy it for a few hours and then it’s gone. That’s why I’m always looking for long-lasting lip products. Rimmel Provocalips are so far the best I’ve found. They last so long on the lips it’s ridiculous :D In order to demonstrate this I swatched three Provocalips lip colours (press samples) on my hand and took pictures after 7,5 hrs, 17 hrs and 36 hrs. Look how well they lasted! I washed my hands countless of times and didn’t try to be extra careful or anything. The bottom pic shows Rimmel Provocalips I’ll Call You on my lips after more than 10 hrs. The shade is still clearly visible even though I applied it really lightly and didn’t do any touch-ups. AMAZING. 

Continue Reading

Psst! Viimeinen synttäriarvonta!

Epämääräiselle aikavälille sijoitetut synttäriarvonnat ovat nyt tulleet päätökseensä, kun viimeinenkin arpajaislahjonta käynnistyy tänään. Hurraw- ja Avon-arvonnat ovat auki vielä sunnuntaihin 19.7. saakka, joten vielä ehtii!

Tarjolla on tänään herkullista Herbinaa Bernerin sponssaamana.

.
.
.
.
.
.

Joku onnekas voittaja saa tämän koko massiivisen Herbina-paketin omakseen! Pakettiin kuuluu puhdistusemulsio, kasvovesi, kasvokuorinta, päivä- ja yövoide, kasvonaamio sekä vartalovoide. Kaikki ovat Herbinan MarjaSpa -sarjaa, joka ainakin mulle on uusi tuttavuus. Muuta en osaa tuotteista valitettavasti kertoa, sillä en tietenkään voinut mennä härppimään arpajaispalkintoa eikä mulla muuta kokemusta MarjaSpa-sarjasta ole, mutta sen voin sanoa että pakettia avatessani nenään tulvahti kyllä aivan ihanan marjaisat tuoksut!

Arvontaan voit osallistua kysymällä multa jonkin kysymyksen. Ajatuksena on, että kun tuleva muutto kuitenkin tuhoaa kynteni, voin sitten nysäkynsien kasvua odotellessa vastailla teidän kysymyksiin ja pelata aikaa sillä tavalla :D nyt on siis tilaisuus kysyä multa mitä tahansa mikä kiinnostaa. Toki pidätän itselläni oikeuden olla vastaamatta liian henkilökohtaisiin asioihin meneviin kysymyksiin, mutta tätä blogia lukee niin fiksut tyypit että tuskin kukaan mitään asiatonta kyselee!

Muista jättää myös sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään, niin saan sinuun yhteyden mikäli voitto napsahtaa kohdalle. Sähköpostiosoite näkyy vain minulle. Arvonta päättyy 31.7.2015 klo 23.

Bernerille kiitos arvontapalkinnosta!

Continue Reading