Häisevät kynnet pt.2

Kappas, tuli taas muutaman päivän postaustauko. Hikoilin tällä viikolla töissä kuin pieni eläin, jotta sain tarvittavat hommat tehtyä ennen perjantaita – mulla nimittäin alkoi ruhtinaallinen neljän viikon loma! Oottakaas, pitää hieman vielä alleviivata asiaa: LOMAAAAAAAAAAAAA!!!!!!!!!!!!!! Mulla on taas suuria suunnitelmia vapauteni varalle, kuten blogin ulkoasun uudistaminen, kodin suursiivous, tuhat ja yksi kotimaan reissua, tsiljoona postausta, urheilua harva se päivä ja niin edelleen. Teen suunnitelmia joka vuosi ja neljän viikon jälkeen totean että aloitin ehkä yhtä niistä asioista ja sekin jäi kesken. Katsotaan miten käy tällä kertaa.

Loma alkoi minireissulla, kun kaveripariskunta meni tänä viikonloppuna naimisiin. Muistattehan edellisen hääpostauksen? Tälläkin kertaa kuvio oli hyvin samankaltainen. Sama porukka, sama auto ja melkolailla sama tunnelmakin. Tällä kertaa tosin mekko oli valittu jo hyvissä ajoin ja pitäydyin asuvalinnassani, vaikka luonnollisesti näytinkin lähdön hetkellä 20 kiloa lihavammalta kuin edellisenä iltana.

IMG_0925
.

Mekko oli pohjaväriltään hiekanvärinen, ja siinä oli kirkkaanpinkkiä, keltaista ja violettia tyyliteltyä kukkakuosia. Kuulostaa näin kirjoitettuna taas aika oksennukselta, mutta kiva mekko se on. Yritin sitten sovittaa kynsiä mekkoon, mutta toteutus ei kantanut ihan yhtä pitkälle kuin alkuperäinen idea. Essencen Hazelnut Cream Pie on nudelakka, jossa on pinkkiä shimmeriä, ja joka osoittautui mun ihonsävylle vähän turhankin nudeksi. Siirtokuvien pinkit kukat eivät olleet tarpeeksi isoja tähän tarkoitukseen, joten kokonaisuus on vähän vaisu ja kauempaa näytti lähinnä siltä, ettei mulla ollut kynsiä ollenkaan. Läheltä katsottuna ja ilman mekon referenssiä lakkaus on ihan kiva kuitenkin. Lakkaa on kynsillä kolme kerrosta, levittyi hyvin, mutta on sävyltään niin lähellä OPIn Don’t Pretzel My Buttonsia että tämä Essence saa kokoelmasta lähteä.

IMG_0926
.

Mutta palataanpa siihen hääkeikkaan. Me oltiin hienosti aikataulussa, ja kerrankin vältyin meikkaamiselta autossa. Matkan alkuvaiheilla jouduimme taas taipumaan sen tosiasian edessä, että kortti ja kynä uupuvat jälleen ihan yhtä suurella varmuudella kuin edelliselläkin kerralla. Koska matkaseurueesta puolet oli kotiutunut ulkomaanreissulta edellisenä iltana, _voi olla_ että mun olisi ollut suositeltavaa hankkia kortti. Eipä tullut mieleen.

Kortti saatiin ostettua ja löytyi siihen myös hyvät värssyt, eikä tarvinnut selata kuin puolet Internetistä niiden löytämiseksi. Jälleen kerran myös ilahdutimme collegehousuista ABC-kansaa iskeytymällä lounasbuffettiin puvut ja juhlamekot tanassa. Lounastauosta huolimatta aikataulu piti, joten meillä oli hyvin aikaa pyöriä ympyrää kohdekaupungin keskustassa etsien hotellia. Paperinen kartta oli sen verran heikossa hapessa, että piti arvailla näkyikö kuvassa ratapiha vai järvi, ja puhelimen kartta neuvoi kääntymään koko ajan vasemmalle. Autossa oli navigaattori, mutta sitä ei käytetty.

IMG_0923
.

Hotellin löydyttyä huoneessa odotti kolme hienosti pedattua sänkyä. Harmi vain, että meitä sängyn tarvitsijoita oli neljä. Kostoksi syötiin tyynyillä lepäilevät tervehdyskarkit ja ruvettiin reklamoimaan. Saatiin lopulta kaksi huonetta, mikä oli kohtuullinen onnenpotku. Tajusin tämän siinä vaiheessa kun vierailin toisessa huoneessa häiden jälkeisenä aamuna ja naamalle lävähti vähintäänkin pysäyttävä nautintoaineiden ja lihapiirakan tuoksu. Itehän tuoksuin ruusuille, kuten aina.

IMG_0922
.

Häät oli tosi mukavat, häiden jälkeinen aamu ei niinkään. Repun päättäväisen kaivelun jälkeen oli nimittäin todettava, että puhtaat vaihtovaatteet lepäsivät sängyllä. Kotona. Menin sitten yöpuvussa sekä hotelliaamiaiselle että kotimatkalle. Luojan kiitos mukaan oli valikoitunut jokseenkin näköinen mekko eikä mitkään reikäiset Snoopybokserit, nekin nimittäin ois olleet valikoimissa.

Enää kahdet häät jäljellä, pitäisköhän sekoittaa maailmankaikkeuden pasmat ja ostaa niihin kortit valmiiksi jo nyt?

P.s. Koko hääreissun mahdollisti Sissi, joka suostui jostain käsittämättömästä syystä ottamaan meidän koirat hoitoon. Eihän se mahdoton vaiva ollut, koska _vain_ toisella koiralla on ripulitauti ja kumpikin koira nukkuu hoidossa ainoastaan päivisin. Yöt hyötykäytetään intensiiviseen tuijotukseen sängynreunalta ja päämäärättömään edestakaisin ramppaamiseen. Eh. Mä oon Sissille aika monta kynsilakkaa velkaa tästä hyvästä…toin mä sille sentään jo etukäteiskiitoksena pullollisen X-tran kynsilakanpoistoainetta, jota löysin seikkaillessani yöpuvussa ABC:llä :D

Continue Reading

Epäkelmuilu

Hola! Nyt olis vähän pirteämpi lakkaus luvassa kuin viimeksi. Päätin kelmuilla, koska edellisellä kerralla se onnistui melko kivuttomasti ja kuvittelin hallitsevani tämän ah-niin-helpoksi mainostetun lakkaustekniikan.

En muuten osannut. Tein nämä kynnet kahdesti, ja siinä oli kaksi kertaa liikaa.

saran wrap
.

Lakkasin pohjaväriksi China Glazen Pink-ie Promisella, jolta odotin paljon ja sain hyvin vähän. Lakka on ärsyttävän paksua eikä tasoitu itsekseen vaan jää pinnaltaan epätasaiseksi. Onneksi kuitenkin peitti kahdella kerroksella, eikä epätasaisuus kelmuilun pohjalla mitään haittaa, mutta toista kertaa en tähän lakkaan tartu.

Odotin todella pitkään ennen seuraavaa vaihetta, jotta Pink-ie Promise olisi varmasti kuiva. Levitin kerroksen Essencen Ultimate Pinkiä päälle ja töpöttelin elmukelmulla kuvioita kynsille. Muuten hyvä, mutta alla ollut Pink-ie Promise suli uuden lakkakerroksen vaikutuksesta ja tarttui kelmun mukaan kuin purkka tukkaan. Miksi kukaan ei kertonut mulle, että pikakuivattaja on välttämätön välivaihe tässä hommassa?! Noh uusiksi meni, mikä olisi jo sinänsä ärsyttänyt tarpeeksi, mutta Pink-ien assface-koostumus vaan lisäsi mun raivoa.

IMG_0360
.

Toinen kierros onnistui periaatteessa paremmin, harmi vain että koko kelmuiluefekti jäi puuttumaan oikeastaan kokonaan :D En minä ainakaan näissä kuvissa mitään marmorikuviota nää. Ilmeisesti Essencen Ultimate Pink on aivan liian pigmenttinen tähän hommaan. Lopputulos oli lähinnä möykkyinen, mutta onneksi päällyslakka pelasti tilanteen edes jossain määrin. Piirsin sitten uudella Barry M:n Nail Art Penillä V-kuviot kynsille viemään huomiota pois epäonnistuneesta marmoripinnasta ja kuvaamaan mun ”VOIVVVVVVVV…” -olotilaa.

IMG_0357
.

Tykästyin muuten tuohon Nail Art Peniin kovasti. Barry M:n vekottimella saa yllättävän peittävää jälkeä, peittävyys on huomattavasti parempi kuin Sally Hansenin kynsikynissä (vapaa suomennos..), eikä jälki leviä päällyslakan mukana kuten Pretty Womanin kynissä. TYKKÄÄN. Pikakuivattajan päälle kynällä on tosin hieman haastava piirtää. Pikakuivattaja tekee lakkauksen pinnasta niin kovan ja liukkaan, ettei kynän jälki meinaa siihen tarttua kunnolla. Siitä syystä osassa mun V-viivoista on epätasaisuutta, jota tosin kukaan tuskin livenä huomasi.

Lakkaus oli lopulta kuitenkin mulle mieluinen, joten vaikeuksien kautta voittoon tällä kertaa :)

Translation: Try saran wrap manicure, they said. It’s easy and fool-proof, they said. *sigh*

Continue Reading

Terveisiä pohjoisesta

Pitkän viikonlopun kunniaksi matkustin pohjoiseen kotipaikkakunnalleni, mutta kilttinä tyttönä otin myös koneen mukaan, ettette vaan joudu tulemaan toimeen ilman postauksia. Saa huokaista helpotuksesta!

IMG_8093
.

Haluaisin hieman juhlistaa sitä, että sain viimein tuorekelmulakkauksen onnistumaan. Niille joille tekniikka on vieras, kelmuilulla siis tarkoitetaan sitä, että kuivan värilakan päälle laitetaan toista lakkaa yksi kerros, ja sitten märkää lakkaa töpötellään rytätyllä kelmulla. Tuloksena pitäisi olla marmorimainen kuosi. Tekniikka on helppo, mutta mulla on ollut hieman huono karma tuorekelmun kanssa. Muistatteko tämän dramaattisen tapauksen? Meni jokunen kuukausi ennenkuin koitin kelmuilua uudestaan, silloinkin sain vain ryttyjä lakkaukseen aikaiseksi. Tiedoksi, että Barry M:n Gellyt ei todellakaan toimi kelmuilussa…

IMG_8094
.

Tässä lakkauksessa pohjalla oleva värilakka on Essencen Hello Marshmallow, mahdottoman sievä vaalea lila hennolla sinertävällä shimmerillä. Kaksi kerrosta riitti peittävyyteen, koostumuksessa ei moittimista. Päälle lakkasin Essencen Oh My Glitterillä, tummemman violetilla lakalla, jossa on pinkkiä shimmeriä. Lähikuvissa kimallusta vähän näkyykin kynsillä. Oh My Glitter on kelmuiluhommiin aavistuksen liian ohutta pigmentiltään, mutta ihan mukavan lopputuloksen sillä sai onneksi aikaan.

IMG_8084
.


Ihastuin kelmuilun jättämään kuosiin ja päätin lisätä soppaan vielä siirtokuvat, koska kuten tiedämme, enemmän on enemmän. Valitettavasti siirtokuvat olivat taas mun kynsillä kokoluokkaa transvestiitti, joten jouduin leikkelemään niitä pienemmiksi. Ärsyttävää. Etusormessa ja pikkurillissä kuvat ovat alkuperäismallissaan, keskarissa ja nimettömässä leikeltynä.

IMG_8087
.

Valkoisella taustapaperilla majailleet decalit näytti siinä tietty paljon pienemmiltä, kun noita valkoisia ulkoreunoja ja koukeroita ei näkynyt ollenkaan. Pikkukyntisen ongelmat osa 100…

Tän postauksen aloittamisen ja lopettamisen välissä on muuten lähes 300 kilometriä. Aloitin kirjoittamisen kotipaikkakunnalla, puolessa välissä palvelin kosahti tms ja postaus jäi vaiheeseen. Siinä välissä ajelin Tornionjokilaaksoon ja käärin nyt täällä Lapin valoisassa illassa postausta kasaan. Ei oo heleppoo, mutta onneksi on mukavaa!

Nyt sanon heipat ja menen mussuttamaan mummin mustikkapiirakkaa. MUMS.

Translation: Saran wrap manicure success! …too bad my decals were way too big for my nails and I had to cut them smaller and I really don’t like how they turned out. *sigh* Polishes used here were Essence Hello Marshmallow (pale lilac) and Oh My Glitter.

Continue Reading