Mainitsinkin jo marraskuun puolella CesarsShopin järjestämästä leimauskilpailusta Facebookissa, johon suunnittelin osallistuvani. Aikaa ja suunnitelmia oli vaikka kuinka, mutta kuinka ollakaan, värkkäsin kynsiä superväsyneenä pari tuntia ennen viimeistä mahdollista osallistumisaikaa :D Ajanhallinta 5/5.
Keskisormen kynnen tein viiteen kertaan uudestaan. Joko kaksivärinen leimaus ei onnistunut, tai levisi, tai ei tarttunut, tai unohdin odottaa pohjalakan kuivumista ja leimasin märkää kynttä, tai törkkäsin kynnen pöydän reunaan…vastoinkäymisiä riitti ja jokaisen jälkeen rima romahti alemmas. Nimettömän leimaukseen sain sentään onnistumaan tuollaisen ikäänkuin marmoroidun väripinnan heti kolmannella yrityksellä, mutta se kihahti tietty hattuun ja niinpä unohdin päällyslakan pikkurillin kynnestä.
Kyllä meillä oli niin mukavaa. ”:)” Kuuletteko mun hampaiden kiristelyn sinne saakka? :D
Lakkauskilpailun teema oli tosi vaikea, sillä kynsille piti saada tämän vuoden kohokohta omassa elämässä. Kohokohdan valinta tosin oli oikeastaan aika helppo: parasta tässä vuodessa on ollut uusi oma koti ja ihminen jonka kanssa voin aamukahvini jakaa. Taloleimoja ei laatoista löytynyt joten tulkintani on aika abstrakti, mutta sanotaan sitä vaikka luovuudeksi :D
Pohjasävynä lakkauksessa on OPI Icelandin (kuka yllättyi?) Icelanded a Bottle of OPI. Leimakuviot löytyvät MoYou Londonin laatoista Festive 20 ja CookBook 04 ja leimauslakkoina käytin Dashican valkoista ja mustaa.
Kilpailussa on mukana paljon lakkauksia ja ne ovat nähtävillä CesarsShopin Facebooksivulla. Kilpailuäänestysjulkaisu on tehty päivämäärällä 2.12. eli jonkin verran joudutte rullaamaan fb-sivua alaspäin, sillä en saa linkitettyä suoraan kisajulkaisuun. Lakkaukset ovat kuvina julkaisun kommenteissa ja äänestys tapahtuu tykkäämällä kuvasta. Äänestys päättyy jo maanantaina 11.12. eli jos ette ole vielä ääntänne omalle suosikille antaneet, käykää tekemässä se nyt :)
(OPI-lakka saatu.)
Translation: Yes, I’m still stuck on OPI Iceland Collection….and love coffee. :D
6 kommenttia
Musta ei olis kyllä kynsiharrastajaksi. En vaan kykenisi keskittymään pikkutarkkuutta ja vakaata kättä vaativaan hommaan. Nostan hattua sinnikkyydellesi. Lopputulos todella tyylikäs <3
En tiedä miten olen tällä hermorakenteella ikinä ajautunut tän harrastuksen pariin :D
Kiitos :)
Kyllä sen hampaiden kiristelyn kuulee tuosta tekstistä! Minä olisin jättänyt leikin kesken jo monta kertaa ja nakannut lakkapullon ikkunasta pihalle. :D
ei ollut kaukana…
Ihanat, kahviholistin lempparit! <3
kahvi, tuo elämän eliksiiri <3