Kaikki valokuvat: Heidi Kouvo Photography
Lisää hääkuvia! Tämä juttu on aika pitkä, joten toivottavasti teillä on istumalihakset kunnossa. Edellinen osa päättyi vihkimiseen, joten luonnollinen jatkumo on seuraavaksi ne juhlat. Vihkimisen jälkeen meitä odotti kirkon pihalla vaatimattomasti Maserati, jonka sulhasen ystävät olivat yllärinä meille hommanneet lainaan. Se oli kyllä huippu yllätys, eikä autossa odottamassa ollut, valmiiksi viilennetty Möet & Chandon ainakaan huonontanut asiaa :D
Meidän juhlapaikkana oli Trap Factoryn juhlatila Espoon Otaniemessä. Haluttiin juhlatilaksi jotain vähän erilaista, sillä perinteinen maalaisromanttinen tyyli ei viehätä kumpaakaan. Oon myös sillä tavalla rasittava, että en haluaisi katsella juhlatilassa koripallokoreja, erilaisten seurojen viirejä tai muinaisten kuntapoliitikkojen muotokuvia, mikä rajasikin jo yllättävän monta vaihtoehtoa pois :D Trap Factory oli täydellinen valinta ja voin nyt tässä julkisesti myöntää että Trapiin päätyminen oli sulhasen ansiota, sillä hän löysi koko mestan ja uskoi siihen koko ajan. Itse nihkeilin niin kauan että sulhanen vei mut paikan päälle ja kun näin tilan livenä, olin myyty. Erityiskiitos Trap Factoryn Susannalle, joka oli tosi aktiivisesti meidän apuna kaikessa! Trapin juhlatila on tosi tilava ja rempattu moderniin industrial-tyyliin, siellä joustava ja kiva henkilökunta, ja sinne saa tuoda omat ruuat ja juomat. Hyvät kulkuyhteydet ja Helsingin läheisyys olivat hyvä lisäbonus, sillä vieraiden oli juhlien jälkeen helppo siirtyä kotiin tai hotelliin.
Korkean juhlasalin molemmin puolin on parvet, joissa toisessa on lounge-tyyppinen oleskelutila sohvineen, ja toisessa jättikokoisia pulmapelejä. Salin lisäksi käytössä oli aulatila baaritiskeineen, tilavat wc-tilat ja takahuone. Salissa on esiintymislava myös. Meidän häissä paikalla oli lopulta vajaat 80 henkilöä ja silti saliin jäi tilaa tanssilattialle ja kuvausseinälle ilmapallokaarineen päivineen. (…siis hei tottakai bloggaajalla pitää olla kuvausseinä :D ) Kaasot kyllä hieman kiristeli hampaitaan kun ilmoitin tilanneeni DIY-mallisen eli itse koottavan ilmapallokaaren ja samaan aikaan jääväsin itseni sen kokoamisesta vedoten erinäisiin morsiuskiireisiin, mutta siitä tuli kyllä hieno! Eikä ihan hirveän moni pallokaan puhjennut kokoamisvaiheessa eli priimaa työtä hääseurueelta!
Pöytäkoristeena oli aitoa ruskus-kasvia, jota aseteltiin köynnökseksi pöydän keskelle ja mukaan ujutettiin ohutta led-valonauhaa. Tilasin ruskuksen oksat Juhlakukat-nettikaupasta suoraan kotiovelle. Juhlakukkien floristeilta sain apua esim. määrien arvioimiseen niin IG:ssä kuin sähköpostitsekin. Mahtava konsepti! Ruskus kestää tosi hyvin ilman vettä ja oksat olivat ihan priimakunnossa vielä sunnuntaina kun mentiin siivoamaan juhlapaikkaa, vaikka ne toimitettiin meille kotiin jo torstaina. Köynnösten lisäksi pöydissä oli omia ja kavereilta lainattuja Iittalan kastehelmituikkuja led-kynttilöillä, kangasservetit ja nimilaput, jotka oli pystytetty shampanjapullokorkkeihin. Simppeliä siis! Ruskuksen oksaa riitti myös kirppikseltä ostettuihin maljakoihin, joilla koristeltiin muuta tilaa. Seinille viritettiin valoverkkoa ja niiden päälle verhoja. Nyrkkisääntönä oli, että askartelematta avioon ja Kiinasta ei tilata mitään turhaa paskaa. Photobooth-rekvisiittaa myöten tilasin kaikki pikkujutut suomalaisista verkkokaupoista, koska oon tällainen saatanan hieno ihminen. :D Pöytäliinat ostin H&M Homesta, sillä en halunnut perinteisiä valkoisia pöytäliinoja, joita pitopalvelulla olisi ollut tarjolla.
Osb-levystä tehdyt telineet, joissa oli pöytänumerot, menut ja ohjelma, olivat sulhasen ja bestmanin ideoimia ja tekemiä. Visuaalinen ilme hääkutsuista pöytäkarttaan ja menuihin oli supertaitavan Better Nail Dayn Sissin käsialaa <3 En ihan hevillä unohda sitä keikkaa Oodiin kun vuokrattiin jotain kolme tuntia suurkuvatulostimen käyttöaikaa ja puoli Helsinkiä koki tarpeelliseksi tulla kyyläämään ja valokuvaamaan meidän tekemisiä…mutta lopputulos oli kyllä kaiken vaivan väärti!
Ruokatarjoilusta vastasi Pitopalvelu Hupli. MAHTAVA valinta! Palvelu oli aivan priimaa alusta loppuun. En mä ehkä ihan joka pitopalvelufirmaan kehtaisi soittaa arki-iltana klo 20 ja ulista huoltani siitä että peruuntuuko häät koronan takia, mutta Huplin molemmat Samit olivat todella symppiksiä ja kärsivällisiä ja auttoivat meitä niin mun mielenterveyden tukemisessa kuin juomamäärien laskemisessakin. Huplin tarjous ja hinnoittelutapa oli myös ylivoimaisesti selkein kaikista. Ja mikä tärkeintä, ruoka oli aivan uskomattoman hyvää! Meillä oli todella runsas menu (taisi olla 11 eri ruokalajia plus leivät ja lisukkeet) ja tykkäsin aivan kaikesta mitä pöydässä oli tarjolla. Menekistä päätellen myös vieraat tykkäsivät, ja moni tulikin ihan erikseen kehumaan ruokaa. Oli muuten fiksu päätös palkata yksi Huplin tarjoilija juhliin myös myöhemmälle illalle, sillä hän piti paikat siistinä eikä pöydille esimerkiksi kertynyt mitään tölkkimerta.
Meillä ei ollut bändiä, sillä koko iltaa bändi ei kuitenkaan olisi voinut soittaa (ja koko illan ryskäävä bändi olis ollut hieman liian hallitseva elementti muutenkin…) eikä haluttu Spotifysekoilua muulle ajalle. Niinpä pyydettiin laulaja-kosketinsoittaja -duo Riikka Myller ja Tomi Hassinen esiintymään ns. taustamusiikiksi ruokailun ajaksi sekä häätanssien ajaksi, ja muuna aikana tunnelmasta ja bilemusiikista vastasi DJ Antero Juhlamaestrosta. Se osoittautui loistavaksi komboksi! Riikan ääni on ihan mieletön ja DJ osasi tosi hyvin pitää tunnelmaa yllä. Oli tosi ihanaa kuunnella elävää musiikkia ruokailun ajan, siinä oli ihan sellainen hienon ravintolan meininki. Ruokailun alkaessa vieraat joutuvat tietysti hetken odottamaan omaa vuoroaan hakea ruokaa ja ajattelisin, että live-esiintyjä vei varmaan mukavasti huomiota siitä odottelusta pois, vaikkei se nyt pitkä aika ehkä ollutkaan.
Häätanssina meillä oli Stellan Häävalssi. Itkin tietysti heti ensisävelistä alkaen koko ajan, mutta haitanneeko tuo, sillä yleisössäkään ei kyyneliltä vältytty. Riikka tulkitsi kappaleen kyllä ihan valtavan kauniisti. Häätanssin jälkeen oli perinteisempää tanssimusiikkia duon loppusetin ajan ja sitten DJ otti tanssilattian haltuunsa.
Hääkakuista vastasi Cake o’Clock. Haluttiin häihin porkkanakakku, joka sopisi ulkonäöltään juhlien tyyliin. Annettiin suuntaviivoiksi väritoiveita ja industrial-teema. Sen tarkemmin ei kakkujen ulkonäköä määritelty. Cake o’Clockin Taija otti haasteen vastaan ja saatiin kolme aivan poskettoman hienoa, rouheaa kakkua häihin – ja mikä hienointa, Taija kysyi että sopisiko jos hän tekisi meitä varten vuokrattavaksi sisustusbetonista tyyliin sopivat kakkutelineet. No kyllä kiitos! Arvostan todella paljon tällaista yksityiskohtien huomioimista. Star Wars -kakkukoristeen tilasin Etsystä (sitä ei saanut Suomesta!).
Meillä oli ainoana varsinaisena ohjelmanumerona Speden Spelit. Kumpikaan meistä ei halunnut nostella kenkiä, heittää kimppua tai sukkanauhaa saati pakottaa ketään vieraista osallistumaan kiusallisiin yllätysohjelmiin, joten hieman jouduttiin miettimään otetaanko juhliin puheiden lisäksi yhtään mitään ohjelmanumeroa. Häätiimi keksi sitten kuitenkin Speden Spelit, johon pyydettiin innokkaat osallistujat etukäteen ja he sitten edustivat kisassa mua ja sulhasta. Molemmat meistä valitsi kisaan yhden sukulaisen ja yhden kaverin. Lajeina oli ”silmät kiinni nyt, jalasta kiinni nyt”, hulavanteen pyörittäminen kaulan ympärillä, pahamaineinen Nopeustesti ja musta vai punainen -arvaus pelikorteilla. DJ soitti Speden Spelien tunnaria ja muuta kisaan sopivaa jännitysmusiikkia ja bestman hoiti Speden hommat upeassa rooliasussa, joka koostui tekokaljusta ja jostain syystä myös aurinkolaseista (?). Ja kyllä, se on tekokalju eikä kondomi. Olen nähnyt alkuperäisen pakkauksen. Kisa toimi ohjelmanumerona tosi hyvin eikä kenenkään tarvinnut kärsiä ja hävetä :D
Mun edustaja (tietenkin) voitti koko kisan, mutta sulhanen sai vielä uuden mahdollisuuden kun mut mukamas ryöstettiin ja sulhasen piti sitten haastaa joku kisaajista valitsemissaan lajeissa. En kyllä meinannut edes huomata koko ryöstöä, koska konfettitykit ja voittajan onnitteleminen vei mun huomion kokonaan. Mieheni nimittäin ilmoitti, että jos minä saan ilmapallokaaren niin hän saa sitten konfettitykit. Monikossa.
Mulla olis näistä kekkereistä varmaan sata ihan loistavaa kuvaa, mutta yksi otos riittää kiteyttämään parhaiten juhlien tunnelman ja se on tämä:
Näin tavattoman mahtavia juhlia ei olisi saatu järjestettyä ilman kaikkia näitä palveluntarjoajia, bestmania, kaasoja, molempien vanhempia ja muita läheisiä jotka tavalla tai toisella auttoivat meitä järjestelyissä – eikä juhlien tunnelma olisi ollut niin huippu ilman kaikkia meidän vieraita. Isäni sanoi häiden aattona, että ”näistä tulee kyllä vuosisadan häät” ja niin tuli. Jäljellä on vain yksi sana sanottavaksi ja se on kiitos.
6 kommenttia
Meillä oli kanssa niissä mun ekoissa isommissa häissä, tarjoilija palkattuna aamuun asti. Järkkäsi yön huikopalat sun muut. Todellakin paras päätös ikinä. Meillähän pyydettiin tarjoilija vielä mukaan kunnolla juhliin, kun sai yöpalan katettua. Ne häät kun venyi aamukuuteen asti… :D Kakut on upeat!
Meillä oli vaan iltapalan esillelaittoon saakka, sekin riitti mainiosti kun kaasot huolehti muuten siisteydestä loppuillan :) kiitos, kakut oli kyllä huiput!
Juhlapaikka oli niin upea ja kaikki järjestelyt onnistuivat hienosti. Näitä on mukava muistella jälkikäteen -jopa sitä ihmisten loputonta uteliaisuutta meidän tulostushommia kohtaan:D
ei ois ollu näin hienot juhlat ilman sun panosta! <3
On kyllä aivan upeat kakut, tilat ja koristelu! Piristävän erilainen siihen verrattuna mitä yleensä näkee 😍
Kiitos, ihana kuulla! :)