Hääpuvun metsästys: kokemuksia hääpukuliikkeistä

Tänään poiketaan hieman blogin perusaihepiiristä, sillä vuorossa on häähömppää. Vuodatin edellisessä postauksessani lyhyesti jännitystäni hääpuvun etsintään liittyen, joten ajattelin nyt tulla kertomaan miten asian kanssa kävi, ja jakamaan samalla vähän kokemuksiani pk-seudun hääpukuliikkeistä. Ehkä lukijoiden joukossa on joku toinenkin, jolle asia on ajankohtainen!

Kävin kahden päivän aikana yhteensä viidessä eri morsiuspukuliikkeessä, joten pidän nyt itseäni täysinoppineena kokemusasiantuntijana tässä asiassa :D Olin varannut etukäteen lauantaille sovitusajan Seremoniaan, Niinattareen ja Zazabellaan, ja sen lisäksi käytiin lauantaina pikaisesti myös Lovebirdsissä. Sunnuntaille varasin ajan Stockmannin 7.kerroksessa olevaan White Dress -liikkeeseen, joka muista pukuliikkeistä poiketen palveli myös sunnuntaisin.

Mulla oli aika selkeä mielikuva siitä, millaisen hääpuvun haluan: boheemi, A-linjainen, ei laahusta, hihat pitää olla, ei bling blingiä, ei missään nimessä olkaimetonta mekkoa eikä merenneitomallia. Ja siinä olikin ensimmäinen virheeni. Olin jumissa siinä tietynlaisessa mielikuvieni hääpukumallissa, joka sitten käytännössä paljastui omalle vartalotyypilleni todella epäedulliseksi.  Kun mulle valkeni ettei haluamani hääpukumalli tuokaan mun vartalon parhaita puolia esiin, en tiennyt enää yhtään mihin suuntaan lähteä ja sovitusaikaa tuhraantui ihan vääränlaisiin pukuihin. Toki sehän on osa prosessia että myös niitä vähemmän hyviä pukuja tulee vastaan, mutta siinä saattoi myös jäädä huomaamatta hyviä pukuja kun itse oli jumissa väärillä urilla. Kannustaisin siis lähtemään liikkeelle todella avoimin mielin ja sovittamaan suosiolla myös sellaisia pukuja, jotka rekissä eivät vielä puhuttele. Päädyin lopulta täysin päinvastaiseen mekkoon kuin alunperin kuvittelin, ja ne ehdottomat eit ovat juuri niitä elementtejä mitä puvussani on: ostin merenneitomallisen, hihattoman puvun, ja jossa on pitkä laahus ja blingiäkin. Aika perus. :D

Mutta nyt ne kommentit liikkeistä:

Seremonia: pienehkö liike, mutta monipuolinen valikoima. Palvelu oli lämmintä ja ystävällistä, ja lauantaina klo 10 liikkeessä oli tosi rauhallista eikä sovitustilanteessa ollut ollenkaan kiireen tuntua. Seremonia oli tosiaan se ensimmäinen liike jossa käytiin, joten sovitin siellä juuri niitä vääränlaisia pukuja. Myyjä onneksi kannusti mua kokeilemaan merenneitomallia ja hyvä niin, koska muuten en olisi päässyt yhtään oikeille jäljille. Myyjä myös valitsi mulle itse sellaisen puvun, joka oli pitkään ykkössuosikki ja jonka harkitsin jo ostavani, mutta joka viime metreillä hävisi toiselle puvulle. Makutuomareita liikkeeseen mahtuu mukaan kaksi, ehkä kolmekin. Samaan aikaan meidän kanssa oli juhlapukuja sovittelemassa eräs rouva, mutta sovituskopit olivat sopivan verran erillään että emme häirinneet toisiamme. Tykkäsin siitä, että myyjä osasi arvioida mun koon yhdellä silmäyksellä ja tuli pukemaan puvut mun päälle, jolloin käytettävissä oleva aika käytettiin tehokkaasti ja sujuvasti. Hintataso on sillä tavalla monipuolinen, että tarjolla on sekä arvokkaampia pukuja että reilusti alle 1000 euron pukuja.

Niinatar: Niinatar lienee Suomen tunnetuin hääpukuliike, ja sillä on valitettavasti miinuspuolensa. Ainakin lauantaina liikkeessä oli koko ajan läsnä ahdistava kiireen tuntu. Meitä kehotettiin itsekin etsimään mieluisan näköisiä pukuja, mutta siellä ei ollut aikaa kulkea rekkien välissä rauhassa, sillä piti päästä nopeasti sovittamaan ja nopeasti tehdä kaikki. Käytävät olivat ahtaita ja lähinnä väistelin kiireisiä myyjiä ja kipitin hämmentyneenä oman myyjäni perässä. Meitä palveltiin kyllä oikein ystävällisesti ja asiantuntevasti, mutta olimme kyllä myös koko ajan kiusallisen tietoisia siitä, paljonko aikaa on mennyt ja paljonko sitä on jäljellä. Liikkeessä ei saa kuvata, mutta omista suosikkipuvuista saa ottaa kuvan. Piti siis hermostuneena arvioida sitäkin, kehtaanko pyytää ottamaan päälläni olevasta mekosta kuvan, kun jokaista sovitettavaa mekkoa ei saanut kuvata. Rasittava politiikka, jota meille ei perusteltu mitenkään, eikä missään muussa liikkeessä tällaista rajoitusta ollut. En myöskään saanut itselleni tietoja niistä kahdesta mekosta jotka oli mun suosikkeja, koska ”meillä on tämä asiakastietolomake jossa pukujen tiedot ovat ylhäällä ja teillähän on niistä puvuista kuva”. Olisin halunnut tietooni pukujen merkit ja mallit, jotta olisin voinut kotona vertailla kaikkia suosikkejani ja etsiä netistä lisää kuvia, mutta ei sitten. Kaikista muista liikkeistä sain mukaani suosikkimekkojeni tiedot. Myyjä ei myöskään tullut avustamaan pukeutumisessa sillä hänellä oli kiire kuljettaa pukuja takaisin rekkeihin, joten taistelin sovituskopissa yksinäni niiden helmojen kanssa ja siihen tuhrautui turhaan aikaa. Mun sovituskoppi oli kohdassa, jossa oli ihan vieressä toinenkin koppi, ja siinä sitten pönötettiin samalla pukukorokkeella vierekkäin ventovieraan morsiamen kanssa. Jotenkin kiusallista. Mitään sellaista rauhallista pohtimis- ja keskusteluaikaa ei myyjän kanssa ollut lainkaan. Niinattaressa on saatavilla myös 1,5 h sovitusaika erillisessä yksityisloungessa, mutta se maksaa. Jos tulee normaalille ilmaiselle sovitusajalle, makutuomareita voi olla mukana 1-2. En halua haukkua Niinatarta sillä valikoima on vertaansa vailla ja meitä kohdeltiin sinänsä ystävällisesti, mutta sanotaanko nyt vaikka näin, että lauantaisin en ehkä lähtisi sinne pukuja sovittamaan. Arkipäivänä kokemus voisi olla hyvinkin erilainen. Hintataso Niinattaressa on jonkin verran keskimääräistä kalliimpi, mutta toki laajasta valikoimasta löytyy jotakin myös pienemmälle budjetille.

Lovebirds: Ainoastaan käytettyjä hääpukuja myyvä liike on konseptinsa kanssa harvinaisuus Suomessa ja parhaimmillaan oikea aarreaitta. Liikkeeseen ei voi varata sovitusaikaa, vaan sinne mennään katselemaan valikoimaa ja sitten jonottamaan omaa vuoroa sovituskoppiin. Liike on todella pieni ja lauantaina vuoroaan odotti 4-5 morsiusseuruetta, joten en edes yrittänyt jäädä katselemaan pukuja. Puvut onneksi näkyvät myös Lovebirdsin nettisivuilla, joten suosittelen yytsimään suosikkeja sieltä ja menemään paikanpäälle jonakin arkipäivänä mikäli jotakin mieluisaa netistä löytyy. Hintataso liikkuu 300-900 euron hujakoilla suurinpiirtein. Yksittäinen puku on myynnissä maksimissaan 2kk ja luonnollisestikin jokaista pukua on vain yksi kappale tarjolla, joten jahkailijan liike tämä ei ole.

Zazabella: Zazabella oli sisustukseltaan miellyttävän väljä liike, jossa myyjät palvelivat asiakkaita oikein ystävällisesti. Hintataso on selvästi edullisempi kuin muissa liikkeissä joissa kävin, ja suurin osa sovittamistani puvuista asettui alle 1000 euron hintaluokkaan. Valikoima on aika perinteinen, joten jos havittelee itselleen valtavirrasta poikkeavaa pukua (kuten minä), voi olla vaikea löytää mitään iskevää. Se mikä mua harmitti eniten, oli mallikokojen pienuus. Sovitin useita pukuja, joista muistaakseni yksi oli mulle hieman liian suuri ja kaikki muut aivan liian pieniä. On todella lannistavaa todeta kerta toisensa jälkeen ettei puku mene viereenkään, vaikka olen normaalipainoinen ja kokoluokkaa 36-38. Yleensä Zazabellaan saa tuoda pari makutuomaria, mutta mun kanssa oli yhtä aikaa sovittamassa poikkeuksellisesti jättimäinen seurue ja koska pukukorokkeet olivat vierekkäin, jouduin joka kerta tulemaan niiden aivan liian pienien pukujen kanssa ison yleisön eteen. Todella ärsyttävää! Lisäksi pukujen löytäminen oli aikalailla asiakkaan itsensä vastuulla, ja vaikka ymmärrän että on välttämätöntä antaa asiakkaan itse osoittaa millaisista puvuista pitää, olisin kuitenkin kaivannut aktiivisempaa ammattilaisen näkemystä siitä, mitkä puvut heidän valikoimastaan voisi mulle sopia. Zazabella oli ainoa liike, josta en löytänyt yhtään mieluisaa pukua, mutta jos hakusessa on klassisen ja perinteisen tyylisuunnan puku hyvään hintaan niin sitten suosittelen kyllä.

White Dress: Olin jo oikeastaan päättänyt ostaa Seremoniasta löytämäni puvun, mutta kun huomasin White Dressin olevan sunnuntaina auki, varasin sovitusajan lauantaina illalla ja ajattelin, että käydään nyt muodon vuoksi vielä tässä yhdessä paikassa. Stockan 7.kerroksessa oleva liike ei nettisivujen perusteella oikein vakuuttanut, sillä netistä ei voinut selata valikoimaa ollenkaan ja brändilistauksen perusteella ajattelin, ettei mun budjetilla saa sieltä mitään. Mutta voi pojat miten väärässä olin. White Dressissa sain juuri sellaisen elokuvallisen sovituskokemuksen, jonka varmasti muistan pitkään. Liikkeessä mentiin todella asiakaspalvelu edellä, ja sunnuntai oli loistava päivä tulla sovittelemaan, sillä liikkeessä ei ollut meidän lisäksemme ketään muuta. Mulla tuli sellainen olo, että myyjää aidosti kiinnosti millaisen puvun haluan, millaiset häät meillä on ja millainen kokemus sovitushetki mulle on. Katalogeista oli helppo osoitella mieluisia pukuja ja niiden perusteella myyjä etsi muitakin samantyylisiä pukuja. Myyjä kertoi oman mielipiteensä puvuista hienovaraisesti ja asiantuntevasti eikä missään vaiheessa ollut kiire.

Niinhän siinä kävi, että ensimmäinen White Dressissa sovittamani puku oli se THE DRESS. Olin ajatellut, että sellainen kyynelehtiminen ja ”kyllä sen tietää kun se oikea puku löytyy” -höpötys on vain amerikkalaista hapatusta, mutta ei. Kyllä mä herkistyin kun se oikea puku oli päällä ja tiesin, että tämän haluan. Sovitin sitten vielä muitakin pukuja mutta se oli oikeastaan jo turhaa. Kun laitoin sen oikean puvun toisen kerran ylleni, myyjä sanoi sovituskopissa että ”kun mä napitin tämän kiinni ekalla kerralla, niin tiesin silloin että tämä se on”. Ihana kommentti! Ja mikä parasta, mallikoko oli mulle sopiva ja sain todella arvokkaan puvun puoleen hintaan, alle budjettini! Match made in heaven. Puku oli kyllä aika napakka ja sanoin, että toivoisin saavani muutaman kilon pois ennen häitä, johon myyjä sanoi lämpimästi että ”älä huolehdi siitä, olet upea juuri tuollaisena kuin olet”. Ihan hemmetin liikuttavaa. White Dressissa hintataso on melko korkea, mutta ei niin korkea kuin kuvittelin ja mallikappaleita voi löytää todella edullisesti. Noin 1300-1600 euron hintaluokassa on jo runsaasti pukuja, mutta myös liki 3000 euron pukuja löytyy. White Dressiin kannattaa kyllä mennä jo ihan asiakaspalvelukokemuksen takia. Myös muutostyöt ovat siellä halvempia kuin monessa muussa paikassa ja palvelu on ihan omaa luokkaansa. Sain jättää pukuni heille säilytykseen, ja kun vielä soitin jälkikäteen liikkeeseen ja kysyin voinko varata uuden sovitusajan ihan vain sen takia että toinenkin siskoni pääsisi puvun näkemään, mut toivotettiin oikein lämpimästi tervetulleeksi (vertailun vuoksi: Niinattaressa olis toisesta sovitusajasta pitänyt maksaa…). Ihmettelin, miksi meitä ennen ollut asiakas halasi myyjää lähtiessään, mutta en ihmetellyt kauaa. Halasin minäkin, ja vuodatin kyyneliä lisäksi.

Lukikohan kukaan tätä paatosta loppuun saakka? Huhhuh. Summa summarum: löysin pukuni. Olen erittäin huojentunut ja lisäksi kiitollinen äidilleni, siskolleni ja White Dressille. <3

Kurkkasitko jo nämä?

16 kommenttia

  1. Ihanaa, että puku löytyi. Ja kuulostipa mahtavalta paikalta tuo White Dress. Ja sinänsä hauska, Seremonia taisi olla ainoa noista, joissa itse aikoinaan pukua etsin, tainnut kaupat muuttua muinaisiin aikoihin verrattuna ?.

    1. Aijaa! Seremonia taitaakin tosiaan olla pitkän linjan juhlapukuliike, tiedä sitten kuinka kauan nuo muut on olleet olemassa. Oli kyllä iso helpotus että puku löytyi!

  2. Täähän oli oikein viihdyttävä larppi aiheeseen, joka ei mulle ole koskaan ollut (eikä tule olemaan) ajankohtainen! Aika kauniisti muotoilit tuon Niinattaren kokemuksen, rivien välistä kyllä käy selväksi liiketoiminnan perusidea vähän surullisella tavalla.

    Mutta olipa ihana lukea varsinaisen puvun löytymisestä, hymyilin täällä aamukahvilleni tekstin edetessä. Mulla ei ole kaveripiiriin osunut yhtään todella voimallisesti häille omistautunutta ystävää, enkä ole eläessäni ollut kuin kolmissa häissä ja yksissä jälkikäteisjuhlissa, joten aion elää vahvasti mukana sun tulevissa kuukausissa. Toivottavasti jaat jatkossakin fiiliksiä ja projektin etenemistä blogiin. <3 :)

    1. Larppi :DD

      Hääryhmiä Facessa selailleena tiedän, että moni on ollut hirmuisen tyytyväinen Niinattareen ja kun muutama vuosi takaperin siellä kaason ominaisuudessa olin, tunnelma ei ollut läheskään noin kaoottinen. Mutta silloin liiketilakin oli eri ja liiketoiminta varmasti huomattavasti pienempää.

      Mä oon ollut varmaan jo yli kymmenessä hääjuhlassa vieraana ja oon aina ollut sellanen häähömppääjä, vaikka monessa muussa asiassa vähän kyynikko saatan ollakin :D Enköhän mä jatkossakin jotakin blogiin asiasta jaa, koska kyllä tää aihe nyt aikalailla mielen on vallannut…:)

  3. Raskaushormoneilla saattaa olla asian kanssa jotain tekemistä, mutta ai että mulla meni molempiin silmiin hirveän iso roska, kun pääsin tarinassa tonne White Dressiin asti! Oma häämekko oli joku valkoinen rätti Asokselta joka maksoi varmaan parikymppiä, mutta kaverin kanssa tuli käytyä myös kaikenmaailman liikkeissä ja messuilla, ja olihan se ’sen oikean’ löytyminen kyllä yllättävänkin liikuttava kokemus. Ihanaa lukea tästä sun (tai siis teidän :D) matkasta kohti naimajaisia!

    1. Ihanaa, että mekko löytyi! <3 Ja hirmu ihana oli lukee sun kokemuksia, White dress kuulostsa mielettömän upealta paikalta ja jos olis itsellävielä tarvetta mekkoa etsiä, niin voisin tän sun postauksen perusteella kyllä siellä hyvin varmasti käväistä. Toivottavasti jaat jatkossakin häähömppää blogissasi. :)

      1. Kiitos! :) tosi kiva kuulla että tällaista luetaan mielellään! Enköhän mä jotakin vielä häistä kirjottele!

    1. OMG en muistanut ollenkaan että oot sellastakin tehnyt! No, menitkö pukemaan mekkoa morsiamen päälle vai et?? :D

  4. Täällä kanssa hieman roskaa silmässä puvun löytymisen kohdalla. ? Ihanaa että sait elokuvakokemuksesi. Mahtavaa että kävi vielä tuuri hinnan kanssa. Odottelen että pääsen näkemään puvun päällä sitten hääkuvissa ?

    1. Kiitos myötäelämisestä! :D <3 hääkuvia joudut vielä tovin odottelemaan, toivotaan että mahdun mekkoon sitten pääpäivänä :D

  5. Voi onnittelut tulevien häiden johdosta ja ihanaa että löysit sen The puvun, ja sait ikimuistoisen sovituskokemuksenkin :) Mulla on jäänyt blogien lukeminen ihan nollaan viimeaikoina, mut kun huomasin tän sun postauksen oli pakko tulla lukemaan missä mennään :D Milloinkas teillä on tämä suuri päivä?

    1. haha hyvä että sain sut postauksellani raahattua takaisin blogien pariin! :D Ens kesänä mennään naimisiin :)

  6. Mä aikoinaan ekalla kierroksella tiesin tarkalleen millaisen puvun haluan. Tiesin, että Raumalla oli yksi liike, mitä kaikki kehui, joten kävelin sisään, kerroin mitä haluan ja mulle tehtiin puku mittojen mukaan. Se oli todella kiva prosessi, josta jäi rakas muisto aina kankaan valinnasta ja matkalla tapahtuneista muutoksista alkaen. Tuohon aikaa puhu mitoilleen tehtynä ei ollut edes kallis, maksoin muistaakseni 3500mk töineen ja kankaineen tuohon aikaan. Oli ihan mieletön tunne, kun se puku istui hääpäivänä kuin hansikas, tietenkin, koska se oli ommeltu mun päälle vielä viimeisessä sovituksessa viikkoa ennen häitä. :D Vuosien aikana olen monesti miettinyt, että värjäyttäisin puvun (raakasilkkiä, joten onnistuu helposti) ja teettäisiin siihen jotkut pitsiset hihat, niin voisin mennä sillä vaikka linnanjuhliin, LOL. :D

    Toisella kertaa tilasinkin pukuni Asokselta pikkumustan, joka maksoi 30€. :D

    Mutta niin kuin sanoit, kyllä sen sit heti tietää, kun se puku on se oikea. <3

    1. Teettäminen on kyllä varmasti kans mahtava kokemus! Mietin mä sitäkin, mutta ajattelin että kokeilen josko pääsisin ns. helpommalla ja löytyisi valmis. Kyllä tuohon valmiiseenkin jotain muutoksia tehdään, jotta päästään ihan napakymppiin :)

Vastaa