Polishers Inc.: Re-create an Oldie

Nyt on kyllä hyvä teema Polishers Inc. -lakkaushaasteryhmässä, vaikka ite sanonkin! Ajatuksissa on ollut, että aloittaisin postaussarjan, jossa uusisin aataminaikaisia lakkauksiani blogin alkuajoilta ja haastaisin muitakin bloggaajia mukaan. Postaussarja, kuten moni muukin asia, on jäänyt pelkän idean asteelle sekä ajanpuutteen että saamattomuuden vuoksi. Ehdotin sitten vastaavaa teemaa Polishers Incin lakkausideaksi ja se hyväksyttiin innolla, joten olenpahan nyt ainakin pakotettu pääsemään alkuun tässä asiassa! Meillä on muuten jälleen uusi ryhmäläinenkin, nimittäin norjalainen Lisa Polished Elegance -blogista. Käykää tutustumassa, Lisalla on ihanat kuvat ja taidokkaat lakkaukset :)

Hi everyone! It’s time for this month’s second Polishers Inc. post and I’m really excited about today’s theme which is Re-create an Oldie. The idea is to find an older manicure from the blog archives and recreate it. I’ve been planning a blog post series with that theme in mind for a while now but haven’t executed it yet so this is a good place to start! Oh and before I forget, we have another new member on our group: Lisa from Polished Elegance! Go check her blog out, she has great pictures and is really talented :)

.
.

Selasin hyvän tovin blogia taaksepäin sopivaa uusintalakkausta etsiessäni ja huomasin muutaman asian. Ensinnäkin, aiemmin tuli ostettua tosi paljon aivan luokattoman huonoja lakkoja. En muista milloin viimeksi olisi käsiini osunut lakka jota olisi joutunut ihan ajan kanssa haukkumaan, mutta pari vuotta sitten niin kävi jatkuvasti. Hyvähän se on lompakon kannalta, mutta toisaalta hyvistä lakoista on tavallaan paljon vähemmän kirjoitettavaa kuin huonoista. Laatuongelmista on helppo repiä huumoria. Toisekseen, mulla oli selvästi paljon enemmän aikaa käytettävissä postausten kirjoittamiseen ja lakkausten harjoitteluun kuin nyt, kun treenit ynnä muut elämän palaset vie enemmän aikaa. Lueskelin jotain postausta missä valitin tehneeni kolme epäonnistunutta lakkausta putkeen. Nyt en keksi sellaista päivää viimeisen vuoden ajalta milloin mulla olis ollut aikaa lakata kolmesti samana päivänä, ajatuskin on ihan utopistinen. Postaustahtikin oli kyllä epäsäännöllisempi eikä yhteistyökuvioita ollut, ne kun tuovat tietenkin omalta osaltaan lisää haasteita aikatauluasioihin.

Kolmas huomio oli, että vaikka moni muu asia voi olla huonommin, niin ainakin valokuvauksessa ja käsien rasvauksessa olen kehittynyt :D Olen kamppaillut äärimmäisen kuivan ihon ja atooppisen ihottuman kanssa lapsuudesta saakka ja välillä käsien kunto on ollut aivan järkyttävä. Jos jossain oon onnistunut niin käsien ihon hoidossa ja valokuvien laadun parantamisessa, sillä en usko että kovinkaan moni arvaisi mulla olevan aika hankaliakin iho-ongelmia katsoessaan blogin kuvia. Lakkauksetkin on ehkä huolitellumpia, vaikken teknisesti sen kummoisempi lakkaaja taida olla nyt kuin aikaisemminkaan. Nyt ehkä rima vaan on vähän korkeammalla, enkä enää julkaise ihan kaikkia surkeita lakkauksia (suurimman osan kyllä, koska se nyt vaan on realismia ettei aina mee putkeen).

I spent a good while going through old blog posts and trying to find a fun mani to recreate. I noticed that I used to have a lot more free time and that did show well in my older posts because I had more time to plan them, but then again my posting schedule was a bit more sporadic than it is now and I didn’t do any swatch posts for companies which naturally takes more time than other types of posts. I wouldn’t say I have improved that much in terms of nail art techniques but my manis are more, well, polished (pun intended) and my photographing skills have improved leaps and bounds. What shocked me the most was the condition my cuticles and skin were in. Oh the horror! :D I have extremely dry skin (atopic eczema has been my loyal companion since childhood..) and I’m always struggling with skin care and moisturizing. I’d say I’ve done a good job taking care of my hands and improving the quality of my pics because I don’t think anyone would know I have these skin issues just by looking at my pics. At least I hope so. 

.
.

Alkuperäinen lakkaus on puolentoista vuoden takaa. Lakkauksessa käytin tuolloin useita erisävyisiä vihreitä ja väkersin raidat kynsiin koristelulakan siveltimellä (”bitch please, ain’t nobody got time for that”, oli mun reaktio kun luin omaa postaustani). Tällä kertaa pohjasävyksi valikoitui Orlyn Flawless Flush ja raidat leimasin Cheekyn laatasta CH-10. Kukat on siirtokuvat, kuten alkuperäisessäkin lakkauksessa. Originaaliversiossa tulkitsin lakkauksen näyttävän mummolan tapetilta, mutta tämä uusintaversio on kyllä ihan puhtaasti yöpukukategoriaa. Täytyy sanoa että en ihan vallan mahdottomasti innostunut lopputuloksesta, koska tarkoitus ei ollut esitellä ikääntyneiden rouvien yöpukumuotia. Olis ehkä voinut ajatella laatikon ulkopuolelta ja valita jotkut muut decalit kuin ruusut.

The mani I chose to recreate is from March 2013. In the original mani I used four different green polishes and did the stripes with a thin striping brush. My reaction now was ”bitch please, ain’t nobody got time for that” and I decided to stamp the stripes with Cheeky’s plate CH10. The polish I used now was Orly Flawless Flush. Flowers are water decals. And yes, the new mani looks like a freaking night gown! :D I have to admit I’m not too crazy about that but oh well :D

.
.

Flawless Flush on Orlyn viime kevään Blush-kokoelmasta. Lakka on mahdottoman sievä, hyvin vaalea lila kultaisella shimmerillä (jonka onnistuneesti näemä peitin leimoilla). Kovin selkeästi shimmer ei kynsillä näy mutta jonkin verran kyllä. Koostumus oli vähän semmoinen njääh, ihan ok mutta jotenkin vähän tahmainen. En aivan roihuavasti koostumusta rakastanut, mutta ei tämä niin hankala ollut ettenkö uudestaan pulloon tarttuisi. Kolmella ohuella kerroksella tuli peittävä ja tasainen pinta.

Flawless Flush is from the Blush Collection from last Spring. It’s a pale lilac with golden shimmer, very pretty and unique in my collection but the formula was nothing to write home about. Not insanely bad or un-manageable but a bit sticky and just…meh. I used three thin coats for full opacity.  

.
.

Mutta entäs se alkuperäinen lakkaus sitten, kuulen teidän kysyvän. Se on tässä:

Here’s the original version:

.
.

Mites toi kuvan laatu ja käsien ihon kunto……..:D ja kyseisessä postauksessa oli vielä aivan poikkeuksellisen hyvät kuvat verrattuna moniin muihin vanhoihin kammotuksiin. Yhhyh. No mutta, mitä sanoo raati?

Käykää kurkkimassa myös muiden ryhmäläisten kehityskaarta :)

Oh dear. I actually like the original mani better than this new one but that picture and my skin…nggghhhh.

Don’t forget to take a look of other ladies’ manis and their personal development!

Continue Reading

The Unlucky Trio

Mun flunssa on jo hienosti häviämässä, mutta nyt oon sitten onnistunut kipeyttämään selkäni. Ihme mummovaivoja mullaki nykyään on. Huomasin että polviakin vihloo kylmässä :D Jokohan pitäis alkaa varata paikkaa vanhainkodista? Selkäkivulle on sentään ehkä luontevana selityksenä se, että ostettiin vuosikausien harkinnan (ja asian lykkäämisen) jälkeen kunnon sänky, joka on täysin erilainen kuin vanha ja siihen joutuu nyt vähän totuttelemaan. Meillä oli aivan surkea sänky, opiskeluaikoina hankittu halvin mahdollinen jenkkisänky, jonka jouset olivat luopuneet toivosta jo aikoja sitten ja fiilis oli vähän kuin ois pomppulinnassa nukkunut. Nyt tilalla on moottoroitu Tempur-sänky, jonka hinnalla olis varmasti saanut esim. auton. Tietysti sitten oon leikkinyt kaukosäätimen ja sängyn eri asentojen kanssa kuin pikkulapsi jouluaamuna. Tempur-materiaali on ihan eri maailmasta kuin joustinpatjat, joten lihasten kipeytyminen oli ihan odotettavissakin. Joka tapauksessa selkä on sen verran juntturassa, ettei tää koneella istuminen ole nyt ihan ykkösenä mun toivelistalla.

.
.

Tän päivän lakkaus on sellainen, josta livenä kyllä tykkäsin, mutta jonka kuvat epäonnistui jotenkin ihan totaalisesti. Kaikki kuvat oli ihan keltaisia, alivalottuneita ja yleisesti kamalia. Räävin kasaan muutaman jotenkuten onnistuneen otoksen tätä postausta varten, mutta julkaisuvuoroaan nämä ovat odottaneet tosi kauan. Ei vaan oo huvittanut julkaista kuvia joista ei ite tykkää, mutta puristetaan tää nyt alta pois…

.
.

Etusormessa, peukalossa ja pikkurillissä on Cadillacquerin Blowfish, jonka sävy on jotakin mintunvihreän, harmaan ja siniharmaan välimaastosta. Kunnon epäväri. Lakassa on hyvä koostumus ja lisänä sinertävää shimmeriä. Lakkasin kaksi kerrosta ja kuvia katsellessa huomasin, että kolmaskin olisi ollut tarpeen.

.
.

Nimettömässä on Zoyan Vespa. Sen kanssa saikin sitten tapella ihan urakalla. Ensimmäisellä lakkauskerralla kynsiin ei muodostunut minkäänlaista tekstuuria eikä Vespa kuivunutkaan millään. Lopputulemana nimettömissä oli kaamea kasa tahmeaa lakkamössöä. Poistin lakat nimettömistä, ravistelin pulloa apinan raivolla ja yritin uudestaan. Tekstuuria sain aikaan, mutta peittävyyttä en. Kuvissa lakkaa on NELJÄ kerrosta ja kynsiraja paistaa silti iloisesti läpi. Upeeta. Viidettä en suostunut laittamaan. Livenä läpikuultavuus ei näkynyt yhtä selvästi onneksi kuin näissä kuvissa. Onko mun Vespa jotenkin pilalla vai onko kellään teistä samanlaista kokemusta ko. lakasta?

.
.

Keskisormeen lakkasin Zoyan Jacquelinen, vaaleankeltaisen cremen, joka käyttäytyi ihan siedettävästi tällaiseksi sävyksi. Vähän se kyllä raidoittui, mutta ei ollut mikään mahdoton. Kuvissa kolme kerrosta. Päälle lisäsin vielä monivärisen eläinkuosidecalin, joka tietenkin oli liian pieni.

.
.

Nyt kun tätä tekstiä kirjoitan niin alan tajuta ettei tässä mennyt oikein mikään putkeen. En ees tykkää koko lakkauksesta enää. Meen syömään purkillisen ärrinmurrinkeksejä.

Translation: Cadillacquer Blowfish, Zoya Jacqueline and Zoya Vespa make a good trio – at least in theory. After four coats Vespa still wasn’t opaque, the water decal on my ring finger was too small, I should’ve added a third coat of Blowfish but didn’t and nearly all of my pics were just craptastic. No wonder this manicure has been lying around in my archives for weeks :D Blowfish is super pretty though and I really liked the formula too. Silver lining I guess! Thanks for visiting and have a great week :)

Continue Reading

Tuskaa ja berliininmunkkeja

Mulla oli kyllä koettelemusten päivä perjantaina. Kuten olen aiemminkin kertonut, harrastan sulkapalloa ja jokin aika sitten viikoittainen treenien määrä nousi kahdesta tunnista 4,5 tuntiin viikossa. Venyttelyn määrä pysyi samassa kuin aikaisemminkin eli nollassa. Tuloksena olikin sitten yllättäen penikkatauti säärissä ja tolkuttomat lihasjumit kaikkialla. Mulla on muutenkin selkä- ja hartiavaivoja ihan riittämiin, mutta viime viikot oon ollut normaaliakin enemmän jumissa. Käyn hierojalla säännöllisesti mutta jalkojen hieromista olen vähän vältellyt, koska se on ihan kamalaa. Ensinnäkin se sattuu, ja toisekseen en oikein voi rentoutua kun mietin vaan että hierojanäkeemunselluliitithierojanäkeemunselluliitit….:D

Enivei, sain saarnan sekä mun hierojalta että parilta kaveriltani, kun kerroin penikkataudin ilmaantumisesta ja kieltämättä kipukin oli treeneissä jo sitä luokkaa, että taivuin varaamaan ajan jalkojen hierontaan. Jalkojen lihaksiston jumiasteesta kertonee jotain se, että koskettuaan mun pohkeeseen hierojan spontaani kommentti oli ”….ei hel…”. Olin kuvitellut että mulla on ihan hullun timmit pohkeet mutta ne olikin kovat lähinnä sen takia, että ovat niin jumissa. Reisissä oli sama juttu. Haaveet kaatuu.

Pahlish Ghost Lights
Pahlish Ghost Lights

Vinkki tiedustelupalveluille: nohtakaa peukaloruuvit ja vesikidutukset, kyllä se lihaskalvojen irrottaminen sääriluusta on takuulla tehokkain keino saada ihminen murtumaan ja tunnustamaan mitä tahansa. Tsiisus kuinka kipeää se kävi. Olin jo etukäteen päättänyt, että kunhan hieronnasta selviän, saan ostaa itselleni palkinnoksi berliininmunkin, mutta ei se ihan hirveästi itse tilanteessa lohduttanut. Siinä oli spa-musiikit ja eteerinen rentoutus aika kaukana, kun dialogi hierojan kanssa oli tällaista: ”No niin ja nyt pure vähän hammasta, tämä todennäköisesti sattuu vähän.” ”AAAAAAAA AI S*******A P******E MITÄ SÄ OIKEIN TEET MULLE NO NIIN TÄHÄN SITÄ KUOLEE APUA” ”…mä en ole kyllä vielä oikeastaan edes aloittanut.” ”MITÄ?! AI!!! EN VOI USKOA ETTÄ MAKSAN TÄSTÄ SIIS SUN PITÄIS MAKSAA MULLE!!!!!!!!!! (lisää kiroilua)” ”saattaa tulla vähän mustelmia nyt mutta ens kerralla on sitten helpompaa.” ”MILLÄ ENS KERRALLA EN TUU ENÄÄ KOSKAAN TÄNNE!” ”ootkos sitä Vain elämää -sarjaa seurannut?” ”NO OON TIETENKI HALUAN EPIDURAALIN” ”no niin siirrytäänpäs tänne reiden puolelle…miten nämäkin voi olla näin jumissa!” ”OSTAN KAKS BERLIININMUNKKIA, VARMANA OSTAN JA SYÖN NE JO KAUPASSA”

Harvoin sitä joutuu pyytämään anteeksi kun hierojalta lähtee, mutta tulipa sekin koettua. Kaikin puolin nöyrryttävä kokemus. Jotenkin veikkaan, että hieroja oli melkoisen helpottunut kun kerroin, etten ainakaan kahteen viikkoon ehdi tulla uudestaan.

.
.

Hierojan jälkeen nieleskelin kärsimyksen kyyneliä ja aivan uhrina raahustin läheiseen kauppaan, söin maistiaisia jokaisesta löytämästäni purkista, ostin berliininmunkkeja, tuoreita sämpylöitä (no kun sain maistiaiset ja ne oli hyviä), sikahintaisia muroja ja suklaapirtelöä (miten niin tunnesyöjä?) . Linkutin kotiin vain huomatakseni, että koirien mielestä tilaamani käyntikortit oli huonoin idea ihmiskunnan historiassa ja ne oli päättäneet silputa koko paketin ympäri olohuonetta (Instagramissa mua seuraavat ovatkin jo nähneet kuvamateriaalia). Ei vissiin layout miellyttänyt. Käyntikorttien kotelosta en löytänyt pienintäkään palasta, mutta koska toinen koira paskoi seuraavana päivänä lähinnä mustaa pahvia, mulla on omat epäilykseni kotelon kohtalosta. Kauheen kivaa oli sekin, että iso läjä kortteja oli jätetty silppuamatta, mutta _jokaista_ oli kuitenkin pitänyt suussa käyttää. Epäilen, että ovat leikkineet konduktööriä. ”no niin ja tarkastetaan matkaliput!” *rousk*

Lienee itsestäänselvää, että kun olin saanut silpun siivottua ja aloin purkaa ostoksiani kaappeihin, huomasin nojanneeni junassa reppu selässä johonkin ja berliininmunkit oli ihan lytyssä. Saakeli.

.
.

Kynsillä on kaksi kerrosta Pahlishin mintunvihreää Ghost Lightsia, jossa on ihastuttavaa shimmerhippua joukossa. Koostumus oli erikoinen, lakka kuivui jotenkin liian nopeasti mutta kuin ihmeen kaupalla levittyi silti nätisti ja lopputulos on tasainen. Oon nyt vähän kunnostautunut decalien käytössä, mutta tällä kertaa lisäsin decalit liian äkkiä. Päällyslakka ei ollut sataprosenttisen kuivaa ja niinpä siirtokuvat jäsähtivät kiinni tasan siihen mihin ne laskin. Yllättäen kohdistaminen ei onnistunut oikein missään kynnessä ja decalit jäi ikäänkuin ilmaan, vaikka niiden oli tarkoitus tulla aivan kynnen kärkeen. ”Korjasin” tilanteen lisäämällä pilkkutikulla ja mustalla lakalla hiton rumia pisteitä sinne tänne. Kylläpä kannatti.

.
.

Seuraava viikonloppu alkaa toivottavasti vähän paremmin, sillä ollaan huippuporukalla lähdössä Tallinnaan viikonlopuksi. Tiedossa on Tallinnan kauneusmessut, ostohysteriaa, hyvää ruokaa ja loistavaa seuraa :) Saa nähdä saisinko jopa ajastettua jonkun postauksen viikonlopuksikin!

Translation: I’ve been suffering from leg pains (I believe the correct term here is shin splint) because I’ve been training too much and stretching too little. Actually I haven’t been stretching at all, to be honest :D I went to a masseuse on Friday and MY GOD that hurt like hell. I’m telling you, forget waterboarding and other conventional torture methods – if you want the truth out of someone, massaging the excessively tight calf muscles is the way to go :D Not often do I have to apologize to the masseuse after the session but this time I had to. I screamed and cursed like someone was trying to rip my head off :D I think I should pay him extra. Ahem.

Anyway, the polish in today’s post is Pahlish Ghost Lights. It’s a gorgeous mint green polish with super cute shimmer flakies in it. The formula was a bit unusual, it dried very quickly but still leveled itself out fairly well and was opaque with two coats. I added black water decals and some black dots which in retrospect were a bad decision and look totally out of place. Ghost Lights is fortunately so pretty that I hope you can overlook the bad nail art :)

Thanks for visiting :)

Continue Reading