Olishan tässä lakkauksia julkaistavana ja tuotteita esiteltävänä ja arvioitavana, mutta pää on niin pentuhuuruissa nyt, että en kykene moiseen. Perjantaina 10.4. haettiin kotiin kävelevä vanutuppo, pentueen suurin uros, joka sai nimekseen Rieha. Tyyppi on osoittautunut varsin rohkeaksi pennuksi, joka ei tunnu uusia juttuja juuri arkailevan. Valitettavasti ei arkaile myöskään käyttää ääntään tai hampaitaan heti kun jokin suunnitelma ei onnistu tai asiat ei muuten mene herran mielen mukaan. Luulen, että joudumme jatkossa hieman keskustelemaan asiasta.
Tämän postauksen kuvien ottamisen aikaan Rieha on ollut meillä alle vuorokauden, mutta kuten kuvista huomaa, ei kodin vaihdos paljoa ole hetkauttanut. Tyyppi käyttäytyy jo ihan ylipäällikön tavoin, kuinkas muutenkaan. Vimma ei kyllä ole ihan yhtä ihastunut Riehaan kuin Rieha siihen, lähinnä Vimma käy tuijottamassa meitä silleen ”koska toi ääliö haetaan pois” :D Kerran Vimma jo rähähti Riehalle niin että ikkunat helisi ja korvat soi, mutta tulipahan todettua että myös koiranpentu pystyy tekemään o.O -ilmeen… on ne tosin jo leikkineetkin yhdessä ja Vimma on käyttäytynyt hyvin kohteliaasti Riehan dorkailuun nähden. Sitäpaitsi Rieha ei vielä pääse hyppäämään terassille, joten Vimma menee aina sinne turvaan kun meinaa mennä kuppi nurin :D
Eka yökin meni tosi hyvin, pentu ei vollannut tai märissyt pätkääkään. Ainoa miinus oli se, että Riehan mielestä päivä alkaa kello neljä aamuyöllä ja sen jälkeen ei kenenkään tarvitse enää nukkua. Oltiin vahvasti toista mieltä ja saatiin venytettyä yön pituutta kello seitsemään, jonka jälkeen nukkumisesta oli turha haaveilla. Toki Rieha ite sitten painui kuorsaamaan heti kun oli saanut koko muun kämpän hereille ja odottanut mun siivoavan lattialta pissan ja pissannut sitten välittömästi samaan kohtaan uudestaan. Aamu-unien jälkeen päivä on kulunut rattoisasti pihahommissa ja haravaa tappaessa.
Tossa liikkumisessahan ei ole mitään tolkkua vielä ja meidän pihan minimaalinen mäki on aiheuttanut suuria haasteita. On tietty toisaalta paljon kätevämpää tulla mäki alas kierimällä kuin yrittää saada neljä jalkaa jonkinmoiseen rytmiseen järjestykseen…
Kuvittelin, että pikkupennuthan nukkuu koko ajan ja saan tehtyä vaikka mitä blogiin liittyviä rästihommia tässä, mutta paskanmarjat :D Nukkuuhan Rieha usein joo, mutta ehkä kolme minuuttia kerrallaan, ja loppuaika käytetäänkin sitten tehokkaasti Vimman hännässä/korvassa/kyljessä/jalassa roikkumiseen, sohvapöydän, petien, kumppareiden ja lehtilaatikon järsimiseen, verhojen repimiseen, oman jalan syömiseen, sohvaa vasten hyppimiseen ja yleiseen päämäärättömään tuuskaamiseen ja sekoiluun. Odotan innolla sitä aikaa kun puruvoima kasvaa ja koordinaatio paranee, mutta järkeä ei ole sen enempää kuin nytkään…:D
Näihin kuviin ja tunnelmiin, mukavaa sunnuntaita. Mä taidan ottaa kohta lasin viiniä ihan sen kunniaksi, että tuo termiitti on viimeinkin unten mailla :D
Translation: All my plans for blogging and swatching went out the window when we brought this little fellow home two days ago. He’s a male Golden Retriever and we named him Rieha, a Finnish word that translates to ”caper” or ”merrymaking”. He’s incredibly brave, curious, energetic and so freaking cute I can’t even deal :D Our older dog Vimma isn’t at all sure that this new guy is good news but I’m sure she’ll come around when se realizes he’s not going anywhere :D Happy Sunday to everyone and here’s hoping I’ll get some time to do some serious swatching because I have awesome new collections to show you!