Lisää Essietä ja uutuusleimasin

En malttanut päästää essieitä vielä näpeistäni, koska pitihän mun heti testata leimauksessa yhtä niistä syyskokoelman yhden kerroksen ihmeistä. Samaan soppaan yhdistin sitten pari kesäkokoelmankin essietä, yhden uuden leimasimen ja leimauslaatan sekä upouuden pikakuivattajan. Katsotaanko mitä tuli?

.
.

Leimauksen taustana on liukuväri, jonka tein essien Chillatolla (pastellinen limenvihreä) ja Saltwater Happylla (vaaleansininen). Liuku onnistuikin tosi kivasti, joskin sain töpötellä n+1 kerrosta tähän tulokseen päästäkseni. Leimaukseen käytin syyskokoelman Bell Bottom Bluesia. BBB näyttikin liukuvärin päällä vähän enemmän vihertävältä kuin olisin toivonut, mutta se leimasi aivan erinomaisesti. Ei siis nyt kiinnitetä huomiota omituiseen värikombinaatioon vaan keskitytään siihen, että lakka toimi juuri niinkuin toivoinkin. Jos vielä Leggy Legend ja Frock’n Roll leimaavat yhtä hyvin, olen valmis ylistämään essien syyskokoelmaa koko loppuvuoden.

.
.

Leimauksessa käytin minulle täysin uutta leimasintyyppiä. CesarsShop on alkanut myydä uusia jättileimasimia ja sain sellaisen kokeiltavaksi.

.
.

Leimasin on ulkonäöllisesti aivan identtinen Creative Shopin leimasimen kanssa, mutta en ole vielä päässyt niitä kahta vertailemaan. Lainasin CS:n Sissiltä, joten vertailu on kyllä tulossa. CesarsShopin leimasin toimi heti ensiyrittämällä: ei tarvinnut karhentaa viilalla, pestä saippualla, pyyhkiä asetonilla, vaihdella poistoaineita, heittää volttia tai tehdä juhannustaikoja. Perinteinen löllöleimasin tämä ei ole, pinta on kyllä pehmeä ja tahmea, mutta kynttä ei voi aivan upottaa tyynyyn. Meni hetki ennenkuin tajusin miten tätä ajetaan, mutta sanoisin että painamisen ja kevyen pyöräytyksen yhdistelmä toimii aika hyvin. (…ja nyt mä aloin miettiä miltä tämä teksti näyttää ei-harrastajan silmään. Rupes nolottamaan.)

.
.

Sanoisin, että todella lupaava leimasin. Kunhan vielä tutustun tähän lisää, pääsen arvioimaan kiilaako tämä suorakulmalöllön ykköspaikaltaan. Cesarsin leimasinta löytyy muuten myös pinkkityynyisenä versiona, mikä lienee hyvä uutinen heille jotka paljon leimaavat valkoisella :)

Mutta se uusi pikakuivattajakin piti vielä mainitseman! Essietä sekin, yllätys yllätys :) HK Girlin poistuttua Suomesta olen monen muun tavoin ruvennut etsiskelemään toistakin vaihtoehtoa, ja nimenomaan sellaista, joka soveltuisi leimausten päälle. Ostin kokeeksi Emotionista essien Gel Setterin.

essie gel setter
.

Käytin Gel Setteriä tässä lakkauksessa ja olen varovaisen innostunut. Swatcheissakin olen ehtinyt tätä käyttää ja niihin se soveltuu loistavasti. Gel Setter kuivuu nopeasti ja kiilto on huikea. Nyt kokeilin pikakuivattajaa ensimmäistä kertaa leimauksen päällä ja kuvista näkeekin, että ihan aavistuksen joistain kohdista kuvio lähti leviämään, mutta se oli niin pientä ettei livenä asiaa huomannut ollenkaan. En antanut leimauksen kuivua erikseen ennen Gel Setterin laittoa, sen kun vain sudin menemään. Leveä suti vähentää oleellisesti sutimisen tarvetta, mikä taas vähentää leviämisen mahdollisuuksia. Kokeilut jatkuvat, mutta kuten sanoin, olen jo nyt vallan tyytyväinen. Pitää vielä kokeilla mikä tulos on oikeiden leimauslakkojen kanssa.

Laatta-asia vielä: ostin kokeeksi Cesarsista muutaman BCN-laatan ja kokeilin nyt ensimmäistä. Kuvio nousi tosi hyvin, toivottavasti muutkin on samanlaisia :)

.
.
.
.

Note so self: älä kokeile kaikkia mahdollisia uutuuksia samassa lakkauksessa, tai postauksesta tulee toivottoman sekava ja pitkä :D

Onkos teillä muilla jo kokemuksia Gel Setteristä? Niin ja se vielä, että seuraava postaus ilmestyy aikaisintaan sunnuntaina. Otan vähän aikaa swatchaukselle, kotiin nimittäin saapui Cadillacquerin uutuuskokoelma! Jee!

(Leimasin ja essien värilakat saatu.)

Translation: I got new things and tried them all at once. Handy? Yes. Handy when you need to review all of them in the same post? NO :D To sum it all up I’ll say this: essie Bell Bottom Blues (press sample) stamps great, Chillato and Saltwater Happy are pretty (and press samples), Gel Setter seems quite good and didn’t smudge my stamping too much, and CesarsShop has some great new stampers. Phew. :D

Continue Reading

Tarina kadonneista lipastoista

Minäpä kerron teille tarinan siitä, kun yritin ostaa itselleni Muuramen lipastoja. Tarina on samalla selitys sille, miksi mun harrastuspisteeni on edelleen, liki 4 viikkoa muuton jälkeen, ihan alkutekijöissään.

Laitoin tori.fi -sivustolle ostoilmoituksen kyseisistä lipastoista. Meni vain muutama minuutti, kun mun puhelin soi ja langan päässä oli iloinen mies, joka kertoi että hänelle tuli sähköpostiin ilmoitus että nyt joku haluaa ostaa Muuramea ja hän tohkeissaan heti soitti, koska autotallissa pyörii tyhjän panttina kolme lipastoa avaamattomissa paketeissaan ja niistä pitäisi päästä eroon. Juteltiin siinä tovi ja mies kertoi, kuinka lipastot oli määrä tulla heidän rantasaunalleen, mutta eivät sitten sopineetkaan sinne eikä paketteja lopulta koskaan edes avattu. Lisäksi hän kertoi että heille on syntymässä kolmas tyttö ja vaimo on juuri mennyt sairaalaan, sillä synnytys aiotaan käynnistää. Mies itse oli työpaikallaan. Tässä vaiheessa mies vasta kysyi mistä päin olen ja kuulosti kovin pettyneeltä sijainnin kuultuaan, sillä hän itse oli Kuopiossa. Hän lupasi kuitenkin selvittää mitä pakkausten lähettäminen maksaisi sen firman kautta jossa on töissä. Lipastojen hinta oli niin järkevä, että ilman muuta halusin selvittää kuljetuksen hinnan, vaikken pääsisikään laatikoita katsomaan. Sainkin sitten viestin, jossa oli sentilleen tarkka summa rahdille. Sovittiin kaupoista. Mies laittoi mulle vielä myöhemmin kuvan pakkauksen tunnistetarrasta ja pyysi tuotekoodista tarkistamaan, että kyseessä on varmasti sellaiset laatikostot mitä etsin, koska pakkauksia ei kannattanut alkaa availla ennen kuljetusta. Mies vannotti myös, että ottaisin häneen heti yhteyttä mikäli laatikostoissa on jotain vikaa, jotta hän voisi reklamoida asiasta liikkeeseen josta oli ne ostanut.

.
.

Myöhemmin samana päivänä mies soitti uudestaan ja voivotteli, että oli saanut vaimolta lunta tupaan kun oli myynyt laatikostot niin halvalla. Kertoi, ettei muistanut ollenkaan Muuramen olevan niin kallista kuin mitä se on. Siinä vitsailtiin asiasta ja mies sanoi, että luvattu mikä luvattu, ja hän laittaa mulle tilinumeronsa. Ehdotin, että ostaa osalla rahoista kukkapuskan vaimoparalle. Ennen rahojen siirtämistä googletin miehen nimen enkä löytänyt juuri mitään tietoa, mutta en toisaalta mitään epäilyttävääkään. Ne tiedonjyvät mitkä löytyivät, täsmäsivät. Kuitenkaan nimellä ei löytynyt osoitetta Kuopioon, mutta lähialueelle kyllä. Numerolla ei löytynyt tietoja, mikä ei sinänsä ole mitenkään ihmeellistä, mutta kyllähän se hikoiluttaa aina silloin kun nettikaupoista on kyse. No, vähän hirvitti muutenkin koska kyse oli isosta rahasummasta, mutta siirrettiin rahat kuitenkin ja laitoin miehelle viestin, jossa oli myös maksukuitti mobiilipankista. Ei vastausta. Mulle tuli heti outo olo. Ensin pitää yhteyttä tiiviisti, mutta maksukuittiin ei vastaa kiitoksellakaan? Toisaalta, mieshän oli maininnut siitä synnytyksen käynnistämisestä. Soitin seuraavana päivänä. Numero hälytti, mutta ei vastausta. Soitin useamman kerran samalla tuloksella. IT-tuki soitti omasta numerostaan, jota mies ei voinut tunnistaa. Ei vastausta siihenkään. Sama juttu seuraavana päivänä. Alkoi käydä yhä selvemmäksi, että mua on huijattu ja ollaan menetetty tosi paljon rahaa.

Se nöyryytyksen tunne, mikä huijauksesta seuraa, on ihan valtava. Yhtä valtava on viha siitä, että joku on ottanut minulta pois jotakin sellaista, mikä on minun (tai siis meidän) – tässä tapauksessa rahaa. Mä vielä yleensä ajattelen ihmisistä lähtökohtaisesti hyvää, ja senkin takia huijatuksi tuleminen tuntuu niin pahalta. Sitäpaitsi olen tehnyt kauppaa internetin välityksellä satoja kertoja, eikä kohdalle ole sattunut mitään tällaista aikaisemmin. Olo oli ihan uskomattoman surkea ja järkyttynyt. Mietin aivan lytättynä sitä, mitä kaikkea mun pitäisi myydä, jos haluaisin tienata takaisin sen summan jonka nyt ANNOIN POIS. Laitoin myyjälle kaksi vuorokautta maksun (ja turhien tavoitusyritysten) jälkeen viestin, johon kirjoitin että tuntuu epäilyttävältä että yhteydenpito katkeaa maksukuittiin, ja että jos hänestä ei saman päivän aikana kuulu mitään, olen pakotettu tekemään rikosilmoituksen ja ottamaan yhteyttä pankkiin, mutta mikäli kyseessä on väärinkäsitys ja hän onkin rehellinen ihminen, niin varmasti ottaa minuun yhteyttä. Kului pari tuntia, ja myyjä soitti ja kuulosti sekä loukkaantuneelta että lannistuneelta. Hän kertoi, että synnytys ei mennyt putkeen ja vauva on ok, mutta vaimo on teho-osastolla ja siksi mies ei ole ollut muhun yhteydessä.

Mun eka ajatus: hitto että MÄ olen toiminut törkeästi. Toinen ajatus: entä jos mua edelleen huijataan? Miten tällaiseen pitää reagoida?

.
.

Päätin, että etenen siitä lähtökohdasta, että myyjä puhuu totta, koska räyhäämällä ja syyttelemällä harvoin pääsee eteenpäin missään asiassa. Pahoittelin rikosilmoitusuhkaustani ja sanoin, että tietenkin mun näkökulmasta tilanne näyttäytyi aivan erilaisena ja täytti klassiset huijauksen piirteet. Kerroin myös, että mielikuvitus alkaa laukata aika nopeasti kun on iso määrä omaa rahaa tuntemattoman ihmisen tilillä eikä yhteyttä saa. Mies sanoi ymmärtävänsä täysin etten tietenkään voinut tietää mitä heillä on siellä meneillään. Sanoi myös, että tämä lipastoasia on pienin hänen murheistaan ja ehdotti, että hän siirtää rahat mulle takaisin ja toimittaa mulle seurantatunnuksen seuraavana päivänä eli maanantaina (kaupat siis tehtiin torstaina ja lipastot oli myyjän mukaan jätetty kuljetukseen pe-iltana, eli ne lähtisivät liikkeelle ma-aamuna). Sanoi vielä, että hän kyllä luottaa siihen että maksan kauppasumman takaisin myöhemmin. Tässä kohtaa en tiennyt mitä ajatella. Tuntui todella törkeältä vaatia rahoja takaisin, mutta toisaalta oli vaikea luottaa siihenkään että koko tarina olisi totta, koska se kuulosti niin uskomattomalta kaikin puolin. Lähetin vähän häpeissäni miehelle tilinumeroni ja olin aika varma siitä, etten koskaan näkisi niitä rahoja.

Olin väärässä. Paria pankkipäivää myöhemmin mun tilille ilmestyi koko kauppasumma. Sitä helpotuksen määrää ei voi edes kuvailla. Ihan ku olis karkuteillä olleen lapsensa takas kotio saanu :D Nyt olin jo varma ettei tässä ollutkaan huijauksesta kyse ja IT-tuen kanssa vielä sovittiin, että voidaan maksaa vähän ylimääräistäkin myyjälle, kun saatiin tällainen soppa aikaan ja lipastotkin saatiin niin älyttömän edullisesti arvoonsa nähden. Fiilis oli samaan aikaan sekä euforinen että nolo.

.
.

Yks pieni miinus: ne lipastot ei sitten koskaan tulleet. Eikä tullut sitä seurantanumeroakaan. Laitoin parin päivän odottelun jälkeen myyjälle viestin, jossa kysyin seurantanumeron perään. Myyjä ei vastannut. Pari päivää sen jälkeen laitoin uuden viestin, johon kirjoitin että olisi tosi tärkeää tietää, onko lipastoja koskaan lähetettykään vai onko ne toimitettu väärään paikkaan, kadonneet matkalla vai mistä tässä on kyse. Kirjoitin myös että mulla olisi oikeasti kova tarve niille lipastoille enkä voi ostaa muualtakaan ennenkuin tiedän tuleeko nämä lipastot perille vai ei. Ei vastausta.

Alkuperäisestä kauppatapahtumasta on nyt aika tarkkaan kuukausi. Edelleen tämä asia on mulla mielessä lähes päivittäin, koska en vain käsitä koko kuviota. MITÄ IHMETTÄ tässä oikein tapahtui? Oliko kyseessä huijari, joka säikähti äkillistä rikosilmoitusvaadetta ja palautti rahat? Jos kyseessä olisi huijari, rikosilmoitushorinat toisaalta tuskin hirveän yllätyksenä tulisivat ja hän olisi joka tapauksessa ehtinyt jo käyttää rahat ennenkuin mitään olisi poliisin taholta tapahtunut. Kiinnijäämisestä olisi seurannut ehkä sakko, joka tuskin huijareita hetkauttaa. Ja miksi kukaan huijari olisi jättänyt puhelintaan päälle enää rahat saatuaan, saati soittanut takaisin?? Voi olla että olen jotenkin uskomattoman naiivi, mutta joka solullani uskon että mies ei ollut huijari. En epäillyt hänen puheitaan lähtökohtaisesti ollenkaan ja jotenkin vaan ajattelen, että ei huijari voi olla niin hyvän tyypin oloinen :D Luulen, että tämä soppa oli vain hänen tilaisuutensa perua kauppa tilanteessa, jossa kaupankäynti vaativan ostajan kanssa oli viimeisenä mielessä – etenkin, kun oli luvannut lipastot ostajalle ”liian halvalla”. Ei muutako rahat takaisin, lipastot pois kuljetuksesta ennen kuin ne ehtivät lähteä ja se siitä. Se on mun teoria. Olisi kyllä valtavan hienoa jos mies itse kertoisi miten asia on, koska mä en näemmä saa muuten rauhaa sieluparalleni. Mulla ei ole mitään vaatimuksia eikä riidanhalua, mä vaan haluaisin tietää että mitä hittoa tässä tapahtui. Niin että M, jos tämä jotenkin sun silmiin päätyy niin ota yhteyttä, veikkaan että tiedät kuka olen…

.
.

Kynsillä on muuten kolme lakkaa essien ihanasta kesäkokoelmasta nimeltä Peach Side Babe. Syyskokoelma on jo kohta kaupoissa, mutta kesäkokoelmaa myydään vielä. Nappaa siis suosikit kotiin ennenkuin ne katoavat kauppojen hyllyiltä. Tämän postauksen lakkauksessa pohjalla on valkoinen Private Weekend, joka sisältää essien kuuluisaa shimmerhitulaa. Kimallus näkyy paljon paremmin pullossa kuin kynsillä, mutta sen hinnan joutuu maksamaan, jos haluaa lakan näyttävän oikeasti valkoiselta eikä hopeiselta tai harmaalta. Lakkasin kaksi kerrosta leimailujen pohjalle, mutta yksinään käytettynä tämä vaatii kyllä kolme. Leveällä sudilla lakkaaminen oli ihan vaivatonta, vaikka pikkasen Private Weekend raidoittui.

.
.

Alunperin mun piti leimata vaaleansinisellä Salt Water Happylla ja tummemman sinisellä Pret-a-Surferilla, mutta Salt Water Happy ei näkynytkään valkoisen päällä tarpeeksi selvästi ja vaihdoin lennosta korallinpunaiseen Sunset Sneaks -lakkaan. Se leimasikin sitten tosi hyvin ja samantyyppisellä intensiteetillä kuin Pret-a-Surfer. Lopputulos on väreiltään ehkä vähän turhan Amerikan lippu, mutta menkööt! Leimauskuvio on Konadin laatasta Square 01.

.
.

Seuraavaksi haluaisin yhdistää samaan lakkaukseen persikkaisen Peach Side Baben ja pistaasinvihreän Chillaton (molemmat kuvassa meritähden takana), mutta en ole vielä keksinyt miten. Jatkan miettimistä, koska ne nyt vaan olisi todella söpö pari! Kokoelma on kaiken kaikkiaan sellainen, joka miellyttää mua kovasti. Kesäinen, iloinen ja ennenkaikkea raikas! Pirteiden kesälakkojen ei aina tarvitse olla neoneita ja sen essie tässä osoittaa hyvin.

Mutta alkuperäiseen aiheeseen palatakseni: Mitä opimme tästä? Eipä oikeastaan mitään. Tai ehkä sen, että näemmä mitä tahansa voi tapahtua tai olla tapahtumatta. Jakakaa ihmeessä omat teorianne tästä casesta! Ja ennenkaikkea, jos jollakulla tai jonkun kaverilla on myynnissä tai muuten ylimääräisenä valkoisia Muuramen laatikostoja, ilmiantakaa itsenne. Olen valmis ostamaan isokolmosia tai pikkukolmosia tositarkoituksella. Kuva ois kiva. Voisitko se olla sinä?

(Kokoelma saatu maahantuojalta.)

Translation: Essie Peach Side Babe is a great collection. I love the bright and cheery but still soft colors. This is a good example of how all Summer polishes don’t have to be neon :D I used Private Weekend, Pret-a-Surfer and Sunset Sneaks for this mani. The stamp is from Konad Square 01 plate. Thanks for visiting today!

Continue Reading