Blogireissu Signe Seebidille

Hahaa, mä selvisin kuin selvisinkin lauantaista jalkani kanssa! Victory! Sain siis Bona Valeren Cathylta kutsun tulla tutustumaan Tallinnaan Signe Seebidin kosmetiikkapajaan hyvässä bloggaajaseurassa, ja tottakai ilmoittauduin mukaan. Jalan säälittävä törmäysmurtuma uhkasi reissua, mutta onneksi pääsin reissuun traagisesta onnettomuudestani huolimatta.

Signe Seebid on monelle varmaan jo tuttu, vähintäänkin mikäli on kauneusmessuilla ollut silmät auki :) Itse tutustuin tähän virolaiseen luonnonkosmetiikkamerkkiin ensimmäistä kertaa Tallinnan kauneusmessuilla kaksi vuotta sitten. Merkin vartalonkuorinnat on tulleet erityisen tutuiksi ja niistä oonkin kirjoitellut esim. täällä ja vastikään hehkutin ostamaani käsivoidetta, joka on syrjäyttänyt jopa Lushin Lemony Flutterin. Oli siis erittäin mielenkiintoista päästä tuotteiden alkulähteille. Oli myös varsin bueno kokemus matkustaa Tallinnaan Tallink Megastar -laivan Comfort Classissa! Meille paremmille ihmisille oli nääs varattu oma alue, jossa oli pientä naposteltavaa ja juotavaa, oma vessa ja koska meitä oli iso ryhmä reissussa, meillä oli myös oma kabinetti Comfort Class -alueella. Mahtavaa. Menomatka oli tosin mun osalta hieman ankea, koska onnistuin saamaan hullun matkapahoinvoinnin vaikka meri oli liki peilityyni. Alkumatkasta messusin kuinka ei edes huomaa että laiva liikkuu, mutta sitten kävin pienen mutkan tax freessa, enkä muutamaan minuuttiin nähnyt ulos ja lopputuloksena vatsalaukussa alkoi aaltoilla koko Itämeren edestä. Onneksi Sallalla oli pahoinvointilääkettä jemmassa, se pelasti mut. Pahoinvoinnin lieventyessä alkoi päänsärky, johon taas Linda tarjosi särkylääkkeet. Life hack: kun käy napsimassa erinäisiä pillereitä joka toiselta vastaantulijalta, alkaa olo normalisoitua. Ilmainen vinkki. Paluumatkalla oli myös aluksi paha olo, mutta se helpotti onneksi itsekseen. Tallink oli kämmännyt meidän varauksen eikä saatu omaa kabinettia enää paluumatkalla, mikä harmitti tosi paljon koska olisi ollut kiva hengailla koko lössin kanssa vielä se paluumatka. Asian korjaamiseksi ei tehty Tallinkin puolelta mitään, mikä harmitti oikeastaan vielä enemmän kuin se alkuperäinen virhe. No, turha siitä on enää rutista joten mennään itse asiaan.

Cathy matkusti meidän kanssa Suomesta Tallinnaan ja satamassa vastassa oli myös itse Signe. Posotettiin autoilla Mustamäen alueelle Signe Seebidin tehtaalle, joka on aiemmin toiminut kenkätehtaana ja nyt rakennuksen tiloissa on useampia pienyrityksiä. Signe Seebidin tuotteet tehdään alusta loppuun käsin, mikä on tänä päivänä harvinaista. Tilatkin ovat siis kompaktit ja ”tehdas” onkin ehkä vähän huono sana kuvaamaan Signen kosmetiikkapajaa. Oli tosi mielenkiintoista kuulla luonnonkosmetiikan valmistuksesta ja kaikesta siihen liittyvästä. Signe aloitti Signe Seebid -merkin taipaleen ihan kotikeittiössään ja myi valmistamiaan saippuoita silloin tällöin torilla. Ihmiset ihastuivat tuotteisiin ja nyt merkkiä on saatavana Virossa käytännössä kaikkialla, ja Suomessakin tosi laajasti. Tuotteiden saanti kauppoihin on hidasta, sillä uutta tuotetta testataan ensin itse puoli vuotta, ja kun se on hiottu haluttuun kuntoon ja toimii toivotulla tavalla, se lähetetään virallisille tahoille testattavaksi ja analysoitavaksi, jotta voidaan varmistua tuotteen turvallisuudesta. Tuotteen pääsy myyntiin kestää keskimäärin kaksi vuotta, ellei enemmänkin. Luonnonkosmetiikka on Virossa nykyään valtavan suosittua ja tänä päivänä virolaisia luonnonkosmetiikkamerkkejä on jo yli sata. Signe on siis raivannut omalta osaltaan tietä muillekin.

Signe Seebidin tuotteet ovat täysin luonnonmukaisia eikä niissä ole mitään synteettisiä ainesosia. Myös pakkauksissa ajatellaan ekologisuutta ja siksi tuotteet on pakattu joko lasiin tai kierrätettävään pahviin. Lasipurkit ovat niin kauniita, että niitä voi kotona hyvin jatkokäyttää joko säilytyksessä tai esimerkiksi kynttiläkippoina. (Ilmainen vinkki nro 2.)

Signen myydyin tuote sekä Suomessa että Virossa on appelsiinikuorinta, enkä ihmettele. Se tuoksu on jotakin ihan uskomatonta! Merkin valikoimassa on sata tuotetta, joten jokaiselle löytynee jotakin. Suosittelen appelsiinikuorinnan ja käsivoiteiden lisäksi myös miesten tuotteita, sillä niissä on ihana sitruunan ja patsulin tuoksu, sekä suihkepulloon pakattua hierontaöljyä jossa tuoksuna on aivan täydellinen verigreippi + pippuri. Hierontaöljyä voi toki käyttää myös ihon kosteutukseen tavallisen vartaloöljyn tapaan, joten ei hätää jos kotoa ei löydy aina aulista hierojaa käytettäväksi.

Vierailun lomassa päästiin itsekin tekemään vartalokuorinta. Aloin tehdä itselle magnesiumpitoista kuorintaa ajatellen sen helpottavan lihasjumeja. Kuorintaan tuli epsomsuolaa, porkkanaöljyä väriaineeksi, soodaa, viinirypäleensiemenöljyä, glyseriiniä, kehäkukkia ja eteerisiä öljyjä.

Tässä vaiheessa kaikki oli vielä ihan hyvin

Aluksi homma sujui kuin tanssi, kunnes aloin harmitella että kuorinta on liian kuivaa ja karkeaa ja lisäsin reilusti glyseriiniä. Välittömästi sen jälkeen kuulin huoneen toiselta puolelta ohjeen ”jos kuorinta on liian kuivaa, älkää lisätkö glyseriiniä”. …………jaa, no sitten vain korjausliike suolalla. Ylikorjasin, joten jouduin lisäämään öljyä. Koostumus alkoi muistuttaa enemmän möykkyistä sorbettia kuin kuorintaa ja jatkuvien korjausliikkeiden vuoksi mun purkista alkoi loppua tilavuus kesken ja olisin seuraavaksi tarvinnut kuorinnalleni ämpärin. Hyväksyin epämääräisen koostumuksen ja siirryin eteeristen öljyjen pariin, joilla tuotteiden tuoksut saadaan aikaan. Valitsin tietysti sitrustuoksuja: verigreippiä, sitruunaa, makeaa appelsiinia. Sitä makeaa appelsiinia halusi moni muukin ja multa loppui maltti, joten ajattelin odotellessani laittaa sekaan pari tippaa sitruunaruohoa. Ehdin mämmeltää kuorintamössööni neljä tippaa sitä, kunnes mua valistettiin että meille ”oli juuri äsken kerrottu” että sitruunaruohon tuoksu on tosi vahva ja sitä pitää käyttää varoen. En tiedä miten en rekisteröinyt sitä ohjetta, ehkä siksi että mulla oli suuontelo koko ajan täynnä juustoja ja viinirypäleitä ja kuulin vain oman mässytykseni. Sen kyllä muistin, että nyrkkisääntönä oli että noin 5 tippaa per tuoksu ja yhteensä suurinpiirtein 20 tippaa per kuorinta (tuoksumaailmasta riippuen). Aattelin, että 4 tippaa sitruunaruohoa olis ihan ok, mutta ei. Se peitti alleen ihan kaiken muun, ja siinä vaiheessa opin että en hirveästi pidä sitruunaruohon tuoksusta. Oli siis aika (yli)korjata. Tein kaikkeni, mutta en saanut enää mieleistäni tuoksua aikaan. Loppuviimein mun kuorinnassa oli varmaan vähintään kaksinkertainen määrä eteerisiä öljyjä ja se olis varmaan aiheuttanut astmaatikoille keskivaikean shokin. Harmitti, mutta olisin kyllä kokeillut kuorintaa, ellen olisi sunnuntaiaamuna kotona huomannut että purkki on vuotanut reppuun ja glyseriinit, porkkanaöljyt ja ne noin 700 eteeristä öljytippaa oli pitkin lattiaa ja reppua ja kaikkia tavaroita puolen metrin säteellä. EI SITTE. Ehkä mä jätän jatkossakin nää kosmetiikkakemistin hommat ammattilaisille.

Reissun lopuksi meillä oli vielä vapaata hengailuaikaa Tallinnassa ja sainkin ostettua kaikki ostoslistallani olleet asiat. Esittelen ne sekä Signeltä mukaan saadut tuotteet erikseen, koska innostuin taas avautumaan ja tämä postaus on hullun pitkä. MUTTA sen sanon että kyllä kirsikkana kakussa oli se, että löysin maailman parasta valkoviiniä Superalkosta!!!!! Melkein kiljaisin. Viime Tallinnan reissulla en sitä löytänyt, mutta en ollutkaan siinä isoimmassa Superalkossa. Ostin neljä pulloa, olisin ostanut enemmän jos oisin jaksanut kantaa. Nuohan riittää siis neljäksi päiväksi. :D

vasemmalla Cathy, oikealla Signe

KIITOS Bona Valeren Cathy ja tietysti Signe ja hänen miehensä, oli todella ilo tavata! Signe on muuten juuri sellainen kuin hänen tuotteensakin: kaunis kuin karkki, helposti lähestyttävä, sympaattinen ja aito. Samaa voi sanoa Cathysta. Tällaisia ihmisiä ja yrityksiä on ilo ja kunnia tukea :) Kiitos myös bloggaajakollegoille mainiosta seurasta, mun lääkinnästä ja toki myös vipuvartena toimimisesta (en olisi ylettynyt valkoviinipulloihin ilman Sissiä).

Myöhemmin sitten niitä saatuja ja ostettuja juttuja! Palataan! :)

Translation: I got to visit Signe Seebid cosmetics factory last weekend. We had an amazing day! 

Continue Reading

Uusia laattoja MoYou Londonilta

Onpas kuulkaa ollut onni, että mulla on ollut täällä sisko seurana ja apuna sairaslomani aikana. Ois ollut aika hiton tylsää kökkiä päivät itsekseen! (….tosin sitten oisin ehkä saattanut saada blogiin vähän materiaalia, mutta ehtiihän sitä.) Ollaan siskon kanssa lakkailtu kynsiä ja katottu New Girliä JA käyty läpi mun kynsilakkakokoelmaa. Mullahan on lakat tikuilla ja laatikoissa värien mukaan lajiteltuna, mutta jossain vaiheessa se tikkusysteemi kärsi pienen inflaation ja lopputulos oli se, että oon ollut iloisesti pihalla siitä, mitkä lakat ovat tikuilla ja mitkä eivät ja mitä lakkoja olen luovuttanut eteenpäin. Täysi kaaos siis. Aiemmin keväällä Sissi ja Murmis avitti mua tikuttamaan kaikki lakat joiden kohdalla prosessi oli jäänyt lepotilaan, ja nyt heti muutama kuukausi myöhemmin (:D) sain laitettua ne uudet tikut viuhkoihin. Siskon kanssa tarkistettiin pullo pullolta että onko ko. lakalle tikkua olemassa ja haluanko pitää lakan vai luopua siitä. Oli paljon tylsempää kuin miltä kuulostaa. :D No ei, siskon kanssa urakka eteni oikein kivuttomasti, mutta hidasta se on vaikka mitä tekis. Päästiin puoleenväliin ennenkuin siskon piti lähteä (keksittiin tämä urakkatyö ehkä hieman myöhään). Täytynee jatkaa projekti loppuun heti eli esim. ens jouluna.

On kyllä ollut hyödyllistä käydä vanhoja lakkoja läpi, omistan nimittäin aikamoisia helmiä ja nyt tuli intoa tarttua niihin vanhempiin lakkoihin. Eka valintani oli oranssinpunainen / korallinen neon, nimittäin China Glazen Pool Party. Sopivasti tämän lakkaprojektin keskelle saapui myös tilaukseni MoYou Londonilta. En edes muista milloin oon viimeksi tilannut uusia leimauslaattoja! Piti sitten heti päästä kokeilemaan jotakin uusista laatoista Pool Partyyn yhdistettynä ja tässä on lopputulos.

Pool Party oli vähän känkkäränkkä lakattava, koska kuivuu neonien tapaan silmänräpäyksessä. Kolme kerrosta jouduin laittamaan kun tupelsin levityksen kanssa, sisko selvisi kahdella. Nail art -osion suhteen ajattelin, että joku pieni graafinen kuvio olisi hyvä, mutta kynsille päätyi silti isot kukat. Olisi pitänyt pysyä siinä alkuperäisessä ideassa niin lopputulos olisi ollut ehkä vähän rauhallisempi.

Kukkakuvio on Flower Power -laattasarjan yksilöstä nro 17. Multa on mennyt pari ihanaa Flower Poweria sivusuun, nytkin siis osa oli loppuunmyyty, mutta nämä kaksi kukkalaattaa nappasin:

Mun ylivoimaisesti käytetyimmät MoYou Londonin laatat on Tropical -sarjasta, joten kun siihen sarjaan tuli uutuuksia niin ne piti ehdottomasti saada. Valitsin laatat nro 24 ja 28. Ihania lehtikuvioita ja monivärileimaukseen sopivia kuoseja!

Tilauksen rosvosektori on Origami-sarjan laatta nro 03. En oikein innostunut Origami-sarjasta, mutta nämä kuviot kiinnostivat koska ovat abstrakteja, selkeitä ja vähäeleisiä eivätkä peitä alla olevaa lakkaa liiemmin. En tiedä toimiiko nää oikeasti kynsillä yhtään, mutta ajattelin koittaa mahdollisimman pian.

Tätä juttua kirjoittelen perjantaina illalla. Olen lauantain blogitapahtumassa Tallinnassa ja palaan vasta myöhään. Alkuviikolle on tiedossa swatchausurakkaa (uudet NCLA:n ja Lakodomin yhdessä suunnittelemat holot!!) kiireellisellä aikataululla ja uusi essiekokoelmakin odottaisi swatchausta ja vissiin joku juhannuskin ensi viikolla on ja sen suhteen suunnitelmat on vielä auki. Voi siis olla että postaustahti ei kovin säännöllinen ole, mutta yritetään!

Vieläkö MoYou Londonin laatat kiinnostelee vai onko ne ihan passé? Mä oon vallan uudestaan niistä taas innostunut!

Translation: The best cure for lack of nail art inspiration is NEW STUFF. Here are my new MoYou London stamping plates and a mani done using one of them! Also, China Glaze Pool Party is DA BOMB. 

Continue Reading

Sohvapöytä 1 – minä 0

Siitä onkin jo aikaa kun oon viimeksi telonut itseni, joten piti äkkiä keksiä jotakin kroppani päänmenoksi. Ratkaisu löytyi lähempää kuin arvaattekaan, nimittäin ihan omasta sohvapöydästä! Kyseessä on vasta ostamani Hay Tray -pöytä, jossa on kätevä metallikehikko runkona. Semmoseen metallirimaan kun nasevasti monottaa jalkansa, niin se rima sopii just eikä melkein varpaiden väliin ja pääsee taittamaan ne varpaat epäinhimilliseen ilmansuuntaan ja siirtämään törmäysenergian jalkapöytään.

Nii että nyt mulla on sitten murtuma siinä jalassa. :D Ei jumankauta, kyllä tää on hienoo. Syyllinen on sekä peilissä että ylläolevassa kuvassa.

Ois tietysti kutkuttavaa päästä kertomaan jotakin sankaritarinaa siitä kuinka pelastin vanhukset, lapset ja eläimet yhdellä kädellä metsäpalosta ja mursin samalla jalkani, mutta ei tällä kertaa. Ihan vaan olin tuomassa muistikorttia sohvalle läppärin luokse enkä ilmeisesti kyennyt hahmottamaan etäisyyksiä tai sitä, että sohvapöytä on mun kulkuväylällä. Sattu muuten niin maan helevetisti, että ei mitään järkeä. Silmämunat kellui kyynelnesteestä ja haukoin henkeä kuin manaatti lenkillä. Aivan kauheaa. Tietenkään mulla ei ollut mitään kylmägeelipussiakaan joten käärin jalkani kotimaisia mustikoita sisältäneeseen pussiin. Nehän onkin niin halpoja että mielellään tuhlaa yhden pussin varpaanvälien viilentämiseen.

Töhöilyni sattui lauantai-iltana enkä lauantain aikana kyennyt varaamaan painoa jalalle ihan yhtään, hypin yhdellä jalalla ympäri kämppää. Sunnuntaina jalka näytti tuolta kuin ylläolevassa kuvassa, mutta sittemmin tilanne on edennyt hieman värikkäämmäksi:

Maanantaina könkkäsin töihinkin kyllä, mutta varasin sitten lääkäriajan kun jomotus äityi koko ajan pahemmaksi. Kävin röntgenissä ja joo, murtumahan siellä TIETENKIN on, niin pikkuvarpaassa kuin jalkapöydänkin puolella. SPLENDID!

Luojan kiitos mun sisko sattuu olemaan täällä muutenkin, niin voin ottaa sen omaksi Tuhkimoksi ja kotihoitajaksi. Buah. Ja onpahan päivisin sitten seuraa, niin voidaan tuijottaa Netflixistä sarjoja hiljaisuuden vallitessa. Paljon parempaa kuin tehdä sitä yksin :D

Vähän kyllä semmonen homma kuumottaa että mun pitäisi olla lauantai Tallinnassa blogitapahtuman merkeissä eli silloin pitäis kyllä pystyä vähän jalalle jo varaamaan. Ja sairasloma loppuu perjantaina, eli VIRALLISESTI mun pitäis siis olla kunnossa lauantaina :D Argh. No, ehkä Sissi voi kantaa mua siellä ympäriinsä.

No mites teidän viikko on sujunut? :D

Psst p.s. jos hiustuotteet kiinnostelee, niin kirjoittelin Sugar High’n puolelle yhdestä hyvästä volyymimoussesta. Juttuun pääset tästä.

Translation: I bought a new coffee table and then smashed my foot on it. It’s broken. The foot I mean. The coffee table survived without a scratch. 

Continue Reading