Tallinnasta ostetut ja saadut

No niin, nyt viimein niitä Tallinnareissun ostoksia ja Signe Seebidiltä saatuja juttuja! Pysyin lähes täysin ostoslistassani. Ainoa sivujuonne oli kasvonaamiot laivan Tax Freesta.

Sheet mask -kasvonaamiot eli kangasnaamiot on nyt jostain syystä ihan supersuosittuja. Oon varmaan blogosfäärin laiskoin kasvonaamioiden käyttäjä, mutta kai näille kangasnaamioille täytyy antaa mahdollisuus. Mun iho kyllä hyötyisi säännöllisestä naamioiden käytöstä, joten yritän ryhdistäytyä. Sheet maskit maksoi yhteensä reilut kolme euroa, joten ei ollut iso investointi…ja hyvä niin, koska nämä oli samassa pussissa sen ympäriinsä vuotaneen DIY-vartalokuorinnan kanssa :D

Aiemmalta Tallinnan reissultani ostin silkasta kokeilunhalusta mulle täysin tuntemattoman merkin seerumin. Merkki on It’s Skin ja se on ilmeisesti jostakin Aasiasta peräisin, olikohan korealainen? No joka tapauksessa, kyseessä on hyaluronihapposeerumi eli erittäin kosteuttava tuote. Olen tykännyt seerumista ihan valtavasti, se tuoksuukin niin hyvälle että voisin käyttää sitä hajuvetenä. Kaiken lisäksi hinta oli laadukkaaksi seerumiksi suhteellisen edullinen, eli noin 23 euroa. Halusin nyt sitten Tallinnaan palatessani kokeilla It’s Skiniltä jotakin muutakin, joten ostin Plant Water -seerumin.

Plant Waterista ei ollut testeriä tarjolla, joten vasta kotona pääsin tuotetta nuuhkaisemaan ja…yök. Plant Water tuoksuu miedosti lähinnä hielle :D Voi piru että harmitti. Toisaalta, tuotehan voi silti olla tosi hyvä. Koostumus on geelimäinen, kun taas hyaluronihappoversiossa se on emulsio- tai maitomainen ja sellaisista yleensä pidän enemmän. Saas nähdä mihin hikiseerumi pystyy. Miksi piti mitään uutta kokeilla?! Ois vaan pitänyt ostaa toinen kappale tuota hyaluronihapposeerumia.

Colorista Washout Peach on poispeseytyvä pastelliväri, jonka ostin nykyisen hiusvärin ylläpitoon. Tavoittelen sitä täydellistä persikkaa, kuten kaikki muutkin :D

Pääasiallinen missio mulla oli löytää toiset Converset. Omistan harmaat, mutta valkoisia oon himoinnut jo pari kesää, en vaan oo saanut aikaiseksi hankkia niitä. Olin alunperin ostamassa ihan niitä perusvalkoisia, mutta ekassa Converseja myyvässä kaupassa ei ollut mun kokoa enkä jalkamurtumani kanssa halunnut kinkata mihinkään muualle, joten nostin panoksia ja kiikutin kassalle vähän blingimmät versiot.

Boom! Onpahan vähän erilaiset kuin muilla :D

Kultatennarini ovat vielä koskemattomat, koska Conversemalli ei oikein sovi varvas- ja jalkapöytämurtuman kanssa yhteen ja sitäpaitsi ostopäivän jälkeen sää on ollut lähinnä vesisadetta. En malta oottaa että saan blingitossuni käyttöön :) Ostin Converset Virukeskuksen Sportlandista ja hintaa näillä oli 79 euroa. Oletin etukäteen ettei Converset olisi sen halvempia Tallinnassa kuin Suomessakaan, mutta kyllä Suomessa erikoisconsseista saa yleensä sen huntin pulittaa. Olen siis varsin tyytyväinen!

Signe Seebidiltä sain goodie bagissa tosi kivoja juttuja, ja tuoksutkin osui ihan nappiin!

Mandariini ja greippi -huulivoide tuoksuu ihan syötävän ihanalle ja hyvä niin, koska huulivoidehan se onkin. Purkkimallinen huulirasva ei oo yleensä mun suosikkipakkausmuoto, mutta koska mikään mun puikkomallisista huulirasvoista ei tunnu olevan riittävän tehokasta, tartun Mandariinigreippiin kyllä innolla.

Kookosmünt -jalkavoi tuoksuu myös ihan hullun hyvälle, lähinnä piparmintulle (ei kookokselle, toisin kuin nimestä voisi päätellä). Tuote sisältää kookosöljyä, siitä nimi. Kuten allaolevasta kuvasta näkee, tuote on ihan nestemäistä ja luulin ensin sen olevan pilalla, kunnes luin että kookosöljyn sulamispiste on 22 asteessa. Tuote kannattaakin säilyttää jääkaapissa, ja samalla saa jaloille ihanan viilentävän fiiwiksen :)

Kassissa oli myös jalkasaippua, joka sisältää mm. mansikansiemeniä, aprikoosin kiveä ja hohkakiveä. Saippua on siis kuoriva ja sopii erityisen hyvin paksuuntuneelle jalkojen iholle ja halkeileville kantapäille. Eli mun jaloille. Saippua on kuulemma tehokas myös pinttyneelle lialle käsissä, eli pistäkää tuote mieleen, te autoja rassaavat, puutarhatöitä rakastavat tai hevostalleilla puurtavat ihmiset!

Kassin eksoottisin tuote oli tämä suihkemuotoinen kristallideodorantti, joka on Signe Seebidin uutuus. Luonnonmukaiset dödöt on mulle täysin vierasta aluetta, joten kokeilen tätä suurella mielenkiinnolla. Toistaiseksi oon uskaltautunut kokeilemaan tätä tuoksutonta deodoranttia vain kotipäivinä ja öisin, koska hirvittää että alkaisin lemuta hielle kesken työpäivän! Mun asunnossa on ollut lämpiminä öinä tosi kuuma, joten sikäli dödö on jo päässyt ihan hyvään testiin – eikä toistaiseksi ole murtunut paineen alla, eli olen haissut aamuisin edelleen ihan puhtaalle :D Puhas-versiossa ainesosina on vain vettä ja mineraalikristallia, eli incin puolesta hyvin simppeli tuote. Deodoranttia on saatavilla tämän tuoksuttoman version lisäksi myös laventelin ja ruusun tuoksuisena. Tuote on niin uusi ettei sitä ole vielä nettikaupassakaan, mutta eiköhän se kohta sinne ilmesty!

Näiden lisäksi ostin tietysti ne viinit, mutta nehän näkyikin jo edellisessä jutussa :)

Onko It’s Skin kenellekään tuttu merkki? Ja mites Converset, liikaa blingiä vai juuri sopivasti? Oliko kiva juhannus? Mä en oikein saanut mitään tarttumapintaa koko juhannukseen, pitäisi kai tehdä uusia juhannusperinteitä menneiden tilalle mutta sää oli niin huono ettei oikein ollut minkä kanssa työskennellä, niin sanotusti. Näin mä sentään kavereita ja söin hyvin ja heittelinpäs myös pitkästä aikaa 18 koria frisbeegolfia! Sateessa, tietenkin :D

(Signe Seebidin tuotteet saatu. Juttu ei sisällä mainoslinkkejä.)

Translation: Here are my buys from Tallinn and the goodie bag I got from Signe Seebid. Btw, I was planning on getting plain white Converse shoes but then bling happened. Sorry not sorry.

Continue Reading

Blogireissu Signe Seebidille

Hahaa, mä selvisin kuin selvisinkin lauantaista jalkani kanssa! Victory! Sain siis Bona Valeren Cathylta kutsun tulla tutustumaan Tallinnaan Signe Seebidin kosmetiikkapajaan hyvässä bloggaajaseurassa, ja tottakai ilmoittauduin mukaan. Jalan säälittävä törmäysmurtuma uhkasi reissua, mutta onneksi pääsin reissuun traagisesta onnettomuudestani huolimatta.

Signe Seebid on monelle varmaan jo tuttu, vähintäänkin mikäli on kauneusmessuilla ollut silmät auki :) Itse tutustuin tähän virolaiseen luonnonkosmetiikkamerkkiin ensimmäistä kertaa Tallinnan kauneusmessuilla kaksi vuotta sitten. Merkin vartalonkuorinnat on tulleet erityisen tutuiksi ja niistä oonkin kirjoitellut esim. täällä ja vastikään hehkutin ostamaani käsivoidetta, joka on syrjäyttänyt jopa Lushin Lemony Flutterin. Oli siis erittäin mielenkiintoista päästä tuotteiden alkulähteille. Oli myös varsin bueno kokemus matkustaa Tallinnaan Tallink Megastar -laivan Comfort Classissa! Meille paremmille ihmisille oli nääs varattu oma alue, jossa oli pientä naposteltavaa ja juotavaa, oma vessa ja koska meitä oli iso ryhmä reissussa, meillä oli myös oma kabinetti Comfort Class -alueella. Mahtavaa. Menomatka oli tosin mun osalta hieman ankea, koska onnistuin saamaan hullun matkapahoinvoinnin vaikka meri oli liki peilityyni. Alkumatkasta messusin kuinka ei edes huomaa että laiva liikkuu, mutta sitten kävin pienen mutkan tax freessa, enkä muutamaan minuuttiin nähnyt ulos ja lopputuloksena vatsalaukussa alkoi aaltoilla koko Itämeren edestä. Onneksi Sallalla oli pahoinvointilääkettä jemmassa, se pelasti mut. Pahoinvoinnin lieventyessä alkoi päänsärky, johon taas Linda tarjosi särkylääkkeet. Life hack: kun käy napsimassa erinäisiä pillereitä joka toiselta vastaantulijalta, alkaa olo normalisoitua. Ilmainen vinkki. Paluumatkalla oli myös aluksi paha olo, mutta se helpotti onneksi itsekseen. Tallink oli kämmännyt meidän varauksen eikä saatu omaa kabinettia enää paluumatkalla, mikä harmitti tosi paljon koska olisi ollut kiva hengailla koko lössin kanssa vielä se paluumatka. Asian korjaamiseksi ei tehty Tallinkin puolelta mitään, mikä harmitti oikeastaan vielä enemmän kuin se alkuperäinen virhe. No, turha siitä on enää rutista joten mennään itse asiaan.

Cathy matkusti meidän kanssa Suomesta Tallinnaan ja satamassa vastassa oli myös itse Signe. Posotettiin autoilla Mustamäen alueelle Signe Seebidin tehtaalle, joka on aiemmin toiminut kenkätehtaana ja nyt rakennuksen tiloissa on useampia pienyrityksiä. Signe Seebidin tuotteet tehdään alusta loppuun käsin, mikä on tänä päivänä harvinaista. Tilatkin ovat siis kompaktit ja ”tehdas” onkin ehkä vähän huono sana kuvaamaan Signen kosmetiikkapajaa. Oli tosi mielenkiintoista kuulla luonnonkosmetiikan valmistuksesta ja kaikesta siihen liittyvästä. Signe aloitti Signe Seebid -merkin taipaleen ihan kotikeittiössään ja myi valmistamiaan saippuoita silloin tällöin torilla. Ihmiset ihastuivat tuotteisiin ja nyt merkkiä on saatavana Virossa käytännössä kaikkialla, ja Suomessakin tosi laajasti. Tuotteiden saanti kauppoihin on hidasta, sillä uutta tuotetta testataan ensin itse puoli vuotta, ja kun se on hiottu haluttuun kuntoon ja toimii toivotulla tavalla, se lähetetään virallisille tahoille testattavaksi ja analysoitavaksi, jotta voidaan varmistua tuotteen turvallisuudesta. Tuotteen pääsy myyntiin kestää keskimäärin kaksi vuotta, ellei enemmänkin. Luonnonkosmetiikka on Virossa nykyään valtavan suosittua ja tänä päivänä virolaisia luonnonkosmetiikkamerkkejä on jo yli sata. Signe on siis raivannut omalta osaltaan tietä muillekin.

Signe Seebidin tuotteet ovat täysin luonnonmukaisia eikä niissä ole mitään synteettisiä ainesosia. Myös pakkauksissa ajatellaan ekologisuutta ja siksi tuotteet on pakattu joko lasiin tai kierrätettävään pahviin. Lasipurkit ovat niin kauniita, että niitä voi kotona hyvin jatkokäyttää joko säilytyksessä tai esimerkiksi kynttiläkippoina. (Ilmainen vinkki nro 2.)

Signen myydyin tuote sekä Suomessa että Virossa on appelsiinikuorinta, enkä ihmettele. Se tuoksu on jotakin ihan uskomatonta! Merkin valikoimassa on sata tuotetta, joten jokaiselle löytynee jotakin. Suosittelen appelsiinikuorinnan ja käsivoiteiden lisäksi myös miesten tuotteita, sillä niissä on ihana sitruunan ja patsulin tuoksu, sekä suihkepulloon pakattua hierontaöljyä jossa tuoksuna on aivan täydellinen verigreippi + pippuri. Hierontaöljyä voi toki käyttää myös ihon kosteutukseen tavallisen vartaloöljyn tapaan, joten ei hätää jos kotoa ei löydy aina aulista hierojaa käytettäväksi.

Vierailun lomassa päästiin itsekin tekemään vartalokuorinta. Aloin tehdä itselle magnesiumpitoista kuorintaa ajatellen sen helpottavan lihasjumeja. Kuorintaan tuli epsomsuolaa, porkkanaöljyä väriaineeksi, soodaa, viinirypäleensiemenöljyä, glyseriiniä, kehäkukkia ja eteerisiä öljyjä.

Tässä vaiheessa kaikki oli vielä ihan hyvin

Aluksi homma sujui kuin tanssi, kunnes aloin harmitella että kuorinta on liian kuivaa ja karkeaa ja lisäsin reilusti glyseriiniä. Välittömästi sen jälkeen kuulin huoneen toiselta puolelta ohjeen ”jos kuorinta on liian kuivaa, älkää lisätkö glyseriiniä”. …………jaa, no sitten vain korjausliike suolalla. Ylikorjasin, joten jouduin lisäämään öljyä. Koostumus alkoi muistuttaa enemmän möykkyistä sorbettia kuin kuorintaa ja jatkuvien korjausliikkeiden vuoksi mun purkista alkoi loppua tilavuus kesken ja olisin seuraavaksi tarvinnut kuorinnalleni ämpärin. Hyväksyin epämääräisen koostumuksen ja siirryin eteeristen öljyjen pariin, joilla tuotteiden tuoksut saadaan aikaan. Valitsin tietysti sitrustuoksuja: verigreippiä, sitruunaa, makeaa appelsiinia. Sitä makeaa appelsiinia halusi moni muukin ja multa loppui maltti, joten ajattelin odotellessani laittaa sekaan pari tippaa sitruunaruohoa. Ehdin mämmeltää kuorintamössööni neljä tippaa sitä, kunnes mua valistettiin että meille ”oli juuri äsken kerrottu” että sitruunaruohon tuoksu on tosi vahva ja sitä pitää käyttää varoen. En tiedä miten en rekisteröinyt sitä ohjetta, ehkä siksi että mulla oli suuontelo koko ajan täynnä juustoja ja viinirypäleitä ja kuulin vain oman mässytykseni. Sen kyllä muistin, että nyrkkisääntönä oli että noin 5 tippaa per tuoksu ja yhteensä suurinpiirtein 20 tippaa per kuorinta (tuoksumaailmasta riippuen). Aattelin, että 4 tippaa sitruunaruohoa olis ihan ok, mutta ei. Se peitti alleen ihan kaiken muun, ja siinä vaiheessa opin että en hirveästi pidä sitruunaruohon tuoksusta. Oli siis aika (yli)korjata. Tein kaikkeni, mutta en saanut enää mieleistäni tuoksua aikaan. Loppuviimein mun kuorinnassa oli varmaan vähintään kaksinkertainen määrä eteerisiä öljyjä ja se olis varmaan aiheuttanut astmaatikoille keskivaikean shokin. Harmitti, mutta olisin kyllä kokeillut kuorintaa, ellen olisi sunnuntaiaamuna kotona huomannut että purkki on vuotanut reppuun ja glyseriinit, porkkanaöljyt ja ne noin 700 eteeristä öljytippaa oli pitkin lattiaa ja reppua ja kaikkia tavaroita puolen metrin säteellä. EI SITTE. Ehkä mä jätän jatkossakin nää kosmetiikkakemistin hommat ammattilaisille.

Reissun lopuksi meillä oli vielä vapaata hengailuaikaa Tallinnassa ja sainkin ostettua kaikki ostoslistallani olleet asiat. Esittelen ne sekä Signeltä mukaan saadut tuotteet erikseen, koska innostuin taas avautumaan ja tämä postaus on hullun pitkä. MUTTA sen sanon että kyllä kirsikkana kakussa oli se, että löysin maailman parasta valkoviiniä Superalkosta!!!!! Melkein kiljaisin. Viime Tallinnan reissulla en sitä löytänyt, mutta en ollutkaan siinä isoimmassa Superalkossa. Ostin neljä pulloa, olisin ostanut enemmän jos oisin jaksanut kantaa. Nuohan riittää siis neljäksi päiväksi. :D

vasemmalla Cathy, oikealla Signe

KIITOS Bona Valeren Cathy ja tietysti Signe ja hänen miehensä, oli todella ilo tavata! Signe on muuten juuri sellainen kuin hänen tuotteensakin: kaunis kuin karkki, helposti lähestyttävä, sympaattinen ja aito. Samaa voi sanoa Cathysta. Tällaisia ihmisiä ja yrityksiä on ilo ja kunnia tukea :) Kiitos myös bloggaajakollegoille mainiosta seurasta, mun lääkinnästä ja toki myös vipuvartena toimimisesta (en olisi ylettynyt valkoviinipulloihin ilman Sissiä).

Myöhemmin sitten niitä saatuja ja ostettuja juttuja! Palataan! :)

Translation: I got to visit Signe Seebid cosmetics factory last weekend. We had an amazing day! 

Continue Reading

Nuuskuneiti: ihanat käsivoiteet

Nuuskuneiti-postaussarja tarjoilee tuoksuanalyyseja amatöörin näkökulmasta mutta ammattilaisen itsevarmuudella. Sarjassa esitellään hajuvesiä ja muita tuotteita, jotka ovat ihastuttaneet tätä kriittistäkin kriittisempää nenää. 

Nuuskuneidissä olis tänään tarjolla kaksi ensiluokkaista käsivoidetta! Olisin kirjoittanut molemmista joka tapauksessa, mutta tuoksut näissä ovat niin kutkuttavat, että päätin lykätä molemmat osaksi tätä nuuskuttelupostaussarjaa.

Signe Seebidin Suojaavan käsivoiteen ostin viime syksynä kauneusmessuilta, mutta korkkasin sen käyttöön vasta hiljattain. Olin päättänyt sinnillä käyttää ensin loppuun Lushin Lemony Flutterin, vaikka olin jo syksyllä aikamoisissa ongelmissa sen tuoksun kanssa. Lemony Flutter kohtasi loppunsa viime kuussa ja nyt Suojaava käsivoide on hypännyt sen saappaisiin.

Signe Seebid on virolainen luonnonkosmetiikkamerkki, jonka tuotteisiin olen vartalokuorintojen merkeissä tutustunut jo aiemminkin. Tuotteet tehdään alusta loppuun käsityönä Virossa ja myös pakkausten ekologisuuteen kiinnitetään huomiota. Se tarkoittaa lasipurkkeja ja kierrätyspaperia ja näkyy kuluttajalle syötävän suloisina pakkauksina. Yrityksestä voi lukea lisää vaikkapa täältä.

Suojaava käsivoide sisältää pääasiassa sheavoita ja tuoksunsa se saa appelsiinin ja ylang-ylangin eteerisestä öljystä. Ilman pakkauksen tekstiä olisin voinut vaikka vannoa, että voiteessa on anista. Tuoksu nimittäin yhdistää appelsiinia ja lakritsaa todella jännällä, mausteisella tavalla. Ihana!

Suojaava käsivoide on lähtökohtaisesti ihan kovaa, kuten puhdas sheavoikin. Se myös sulaa silmänräpäyksessä ihon lämmön vaikutuksesta ja muuttuu öljymäisen notkeaksi. Voide on niin rasvaista, että kesken arkiaskareiden en voi kuvitella tätä käyttäväni, mutta yöksi tämä on ihan älyttömän hyvä. 120 ml on hurja pakkauskoko, pelkästään yökäytössä purkki tulee kestämään pienen ikuisuuden. Käsivoide maksaa 16 euroa ja on saatavilla esimerkiksi Bona Valeren nettikaupasta ja useista Prismoista. Jälleenmyyjät löytyy täältä.

Toinen nuuskutteluvoide on Naturally Europeanin Verbena Luxury Hand Cream. Naturally European -merkillä on upeita tuoksumaailmoja, sellaisia jotka ovat jotenkin enemmän kuin mitä pelkkä nimi antaisi ymmärtää. Verbenalta odotin perinteistä sitruunan ja rautayrtin tuoksua, mutta tässä onkin jotakin Virgin Mojiton tyyppistä tuoksua, sokerisen kirpeää, ja lisäksi tuoksu tuo mulle välittömän mielleyhtymän pop rocks -karkkeihin! Heti kun tuoksuttelen tätä voidetta, melkein tunnen suussani sen karkkirakeiden poksumisen! Huikeeta :D

Sekä pakkaus että voiteen koostumus tuo erehdyttävästi mieleen L’Occitanen Sheakäsivoiteen. Verbena-käsivoide on paksua ja tosi kosteuttavaa. Jos pidät Sheavoiteen koostumuksesta ja sitrustuoksuista, tulet pitämään tästäkin. Muita tuoksumaailmoja ovat muun muassa Rose Petal, Ginger & Lime (!!!) ja Milk. Naturally Europeanin tuotteita löytyy muun muassa Stockalta ja Sokoksilta. Merkki on lisäksi kohtuuhintainen, ihonhoitotuotteiden hinnat liikkuvat 8-14 euron hujakoilla. Kyseinen käsivoide irtoaa 10,90 eurolla ja on muuten riittoisaa. Itse olen iskenyt silmäni merkin huonetuoksuihin, ne täytyy testata kunhan edellisestä huonetuoksusta potku loppuu.

Onkos kumpikaan voide teille tuttu? Ja tuoksuuko ylang-ylang oikeastikin lakritsille??

(Naturally European -voide saatu. Postaus ei sisällä mainoslinkkejä.)

Translation: These are two of my favorite hand creams at the moment! They both smell DIVINE. 

Continue Reading