En olekaan muistanut kertoa teille päivästä jolloin peittosin Systeemin!

Olin lähdössä kotiin paikasta x ja olin sekä väsynyt että nälkäinen (tuo ei sinänsä ole oleellista, mutta väsyneenä ja nälkäisenä kaikki tuntuu ekstraraskaalta). Mun matkakortilla ei ollut yhtään rahaa, ja olin menossa lataamaan korttia ihan kunnon kansalaisena, mutta R-kioskilla oli ihan törkeä jono. Mun juna oli lähdössä ihan niillä näppäimillä, joten päätin ihan anarkistina mennä junaan ilman lippua.

Noh, koska kyseessä on juuri minä, ehdin juuri ja juuri istahtaa kun lipuntarkastajat käveli sisään ja motitti vaunun molemmista päistä. Mun syke oli välittömästi miljoona ja kävin mielessäni läpi kaikki mahdolliset vaihtoehdot: a) yritä maailman vanhinta lainia ”mä luulin että tämä on lipunmyyntivaunu” b) syöksy seinästä läpi ihan Harry Potterina c) riko ikkuna ja sukella ulos d) ala kirkumaan ja juokse ympyrää e) esitä ulkomaalaista tai esim lappilaista (”son kuule niin että mie kulen kotona porokyytilä, sole niin justhiinsa sielä sen lipun kansa”) f) feikkaa sairaskohtaus g) hyväksy kohtalosi ja ota mukisematta sakkomaksu vastaan.

Valitsin viimeisen vaihtoehdon, olinhan toki sakkoni ansainnut. Hävetti vaan jo etukäteen ihan julmetusti ajatus siitä, että pitäisi myöntää koko täyden junavaunun kuullen että matkustan pummilla. Noh, tarkastajat etenivät tappavan varmasti lähemmäs mua (kuvittele tähän Tappajahai-musiikki). Juuri kun tarkastaja oli kääntymässä tarkastamaan mun olematonta lippua, vaunun toisessa päässä joku astetta kiukkuisempi herrasmies sai ihan totaalisen paskahalvauksen ja alkoi riehua aivan satasella. Huusi, kiroili, kävi jopa käsiksi tarkastajiin. Ensin mua vähän pelotti, kunnes tajusin että HMM, this could play out well for me :D Kaikki tarkastajat toki ryntäsivät tämän ärrinmurrinkeksejä syöneen äijän luokse rauhoittelemaan sitä. Eihän tollaiset riehujat koskaan rauhoitu, joten mä laskin sekunteja seuraavalle asemalle. Juna pysähtyi, riehunta jatkui, ja mä livahdin junasta pois ja kävelin suoraan lähimmälle Ärrälle lataamaan matkakorttini. Sitten vain seuraavalla junalla kotiin.

That, my friends, is how I beat the system.

Mitä tästä opimme? Ainakin sen, että matkakortti kannattaa ladata vaikka kuinka olisi jonoa.

Ja sen, että jos joku alkaa riehua junassa, taputtakaa iloisesti tahtia. Voi olla, että joku muka-anarkistiparka säästyy sakkomaksulta ja oppii läksynsä.

Kynsillä Zoyan Storm (kaksi kerrosta), koristeina niittejä jotka on kiinnitetty Dermosilin kirkkaalla lakalla.

Translation: It’s been at least two posts without holographic nail polish, so here’s Zoya Storm for you!