Meidän Ranskan reissu suuntautui pieneen Saint-Malon rantakaupunkiin ja Pariisiin, tosin Pariisissa vietettiin vain pari päivää ja niistäkin toinen Versaillesissa. Shoppailu ei ollut siis ihan ykkösenä prioriteettilistalla, varsinkaan kun IT-tuen kiinnostuskiikarit ei todellakaan osoittaneet kauppoja kohti. Onnistuin kuitenkin silti ostosninjailemaan reissun aikana ja todistin jälleen olevani tarjoushaukka, sillä lähes kaikki mun ostokset oli aletuotteita. Enkä ostanut yhtä ainoaa kynsilakkaa! Hyvä minä!

Saint-Malon vanhan kaupungin muurien sisällä on ravintoloiden lisäksi pieniä putiikkeja, lähinnä vaateliikkeitä ja matkamuistotavaraa. Löysin joukosta kuitenkin myös pienen kosmetiikkaliikkeen nimeltä Beauty Success (”Kauneus Menestys”? ok..), jossa kaikki tuotteet olivat 20 prosentin alessa. Sen kuultuani en nähnyt enää mitään muuta kuin Guerlainin ständin. Guerlain on merkki jonka tuotteista pidän ihan hullun lailla, mutta jota en koskaan raaski täydellä hinnalla ostaa, eikä ihmekään koska merkkihän on hirveän kallis. Haluan siis luksusta, mutta alesta. Nyt iskin näppini Terracotta-sarjan uutuuteen, Joli Teintiin. Joli Teint on aurinkopuuteri, jossa on mukana poskipuna. Puuterissa on valoaheijastavaa pigmenttiä ja se on komponentti jonka Guerlain todella taitaa. Olisin tarvinnut apua oikean sävyn valintaan, mutta myyjä oli sekä englannintaidoton että kärsimätön. Yritin selittää mitä haluan, mutta tulos oli se, että myyjä vain hoki kahden sävyn välillä ”this? this? this? this?” :D noh, tein sitten vähän hätäisen päätöksen ja valitsin vaaleimman neljästä sävystä, 001 Light Blonden. Toisessa vaalealle hipiälle tarkoitetussa sävyssä (jonka Minna juuri äskettäin esitteli) oli lämpimämpi yleisilme, mutta mun kämmenselällä puuteri näytti todella oranssilta. Noh, tämä Light Blonde ei sitten taas juurikaan mun kasvoilla erotu. Poskipunana se kyllä toimii ja luotan siihen, että talvella olen niin kalpea että sävy on sitten aivan sopiva.

Guerlainin Météorites-tuoteperhe on sellainen, josta haluaisin omistaa ihan joka ikisen tuotteen. Sain IT-tuelta aikoinaan tuliaisiksi Météorites-puuterikuulat ja olen siitä asti käyttänyt niitä ihan päivittäin (paitsi reissuilla). Meteoriittituotteet tuovat kasvoille semmoista heleyttä, kuulautta ja hienovaraista keijupölyä, ettei mikään muu tuote pysty samaan. Tuotteet tuoksuvat ylelliselle orvokille ja vaikka en ensinuuhkaisulla tuoksusta pitänytkään, olen sittemmin jäänyt siihen ihan koukkuun. Myönnän, että joskus avaan meteoriittikuulapurkin ihan vain haistellakseni sitä tuoksua. Nyt ostin meteoriittisarjasta primerin, jonka pitäisi taikoa iho käytännössä täydelliseksi (tuotekuvaus oli täynnä superlupauksia) ja siinä samalla pidentää meikkipohjan kestoa. Saas nähdä lunastaako tuote lupauksensa. Pakkaus on ainakin vinkeä: painava lasipullo on täynnä vaaleanpunaisia helmiä, jotka muuttuvat pumppupullosta ulos tullessaan kirkkaaksi geeliksi. Tarkkaa hintaa en muista, mutta reilut 40 euroa primerista maksoin, Suomen hintahan huitelee jossain 70 euron tietämillä.

Nocibé-nimisestä kosmetiikkaliikkeestä tein pari hyvää alelöytöä. YSL:n legendaarinen valokynä Limited Edition -kuosissa maksoi 25 euroa (normihinta Suomessa noin 45 euroa) ja Cliniquen Chubby Stick -huulikynä sävyssä Poppin’ Poppy kustansi 15 euroa (Suomessa 23 euroa). Poppin’ Poppy kuuluu Baby Tint -kokoelmaan, jossa huulikynien sävyt on hyvin läpikuultavia ja näyttävät jokaisella vähän erilaiselta. Väriä ei ensin näy huulilla lainkaan, mutta parin minuutin kuluttua sävy tulee esiin yllättävänkin vahvana. Hauska tuote ja myös kosteuttaa huulia tosi hyvin.

Nocibén alehyllystä löysin myös butter Londonin Nail Foundation -aluslakan kympillä. Normihinta oli lapussa 21 euroa, Suomesta tätä ei taida saadakaan. Olen lukenut tästä paljon kehuja ja mun luottoaluslakka, Essien First Base, on ihan täysin finaalissa eli tämän ostin peräti tarpeeseen.

Yves Rocherin uudet, värikkäät Végétale-silmänrajauskynät kiinnittivät huomioni ja menin ostamaan keltaista ja oranssia mielessäni nätti liukuvärjäysrajaus. Ostin kynät ja sain kaupan päälle traumatisoivan kokemuksen. Innokas myyjä ilahtui kovasti kun hypistelin uutuuksia ja hän sitten viittilöi minut istumaan ja ymmärsin, että myyjä halusi demonstroida kahden värin rajausta mulle. Mulla oli ihan täysvahvuinen silmämeikki jo ennestään, mutta ronskilla otteella myyjä veteli rajauksia luomille ja tunsin jo siinä vaiheessa, että nyt ollaan kyllä turhan kaukana ripsirajasta. Yhteistä kieltä ei ihan hirveästi ollut sillä vaikka myyjä puhuikin englantia, sanasto rajoittui kaupankäyntitilanteisiin ja loput hän selitti vuolaasti ranskaksi. Yritin jo poistua tuolista, mutta sain vastaani ylitsevuotavan ystävällisen ranskankielisen puhetulvan, minkä jälkeen myyjä olikin jo ehtinyt sutia ripsariakin mulle. Kiva viimeistely, harmi vaan että ripsari oli keltaista. Tässä vaiheessa sain peilin käteen ja voi tsiisus kraist mikä luomus siellä näkyi. Rajaukset oli vedetty vahvalla nyrkkiotteella puolen sentin paksuisiksi, eikä siitä liukuväristä ollut tietoakaan, vaan puolessa välissä silmää rajausväri vain vaihtui kuin veitsellä leikaten. Kanariankeltainen ripsiväri olemassaolevan mustan ripsarin päällä ei varsinaisesti auttanut asiaa. Näytin lähinnä LSD-tripillä olevalta undulaatilta.

Ainakin tuli todettua, että kajalit pysyvät kuin tauti. Hinkkasin aivan epätoivoisena silmiäni hotellihuoneessa (mehän oltiin tosiaan menossa suoraan kaupoilta illalliselle, mutta aika hiljasta että olisin kävellyt edes Mäkkäriin sen näköisenä) keltaisen värin lällätellessä päin naamaa. Googlasin jo silmätulehduksen itämisaikaakin, oli meinaan ripsarit sen näköisiä että niitä oli tökitty yhteen jos toiseenkin silmään. Yyyyh. Menee ehkä tovi ennenkuin uskallan koittaa kyniä itse, koska matkan aikanakin mua puistatti aina kun näin YR:n liikkeen :D

Kikosta ostin ”mahdollisimman lähellä huulten väriä” olevan huultenrajauskynän, joka kotona osoittautui korallinpunaiseksi, ja ”läpikuultavan korallin” huulipunan sävyssä 01, joka kotona osoittautui frost-tyyppiseksi persikkakammotukseksi. 100-prosenttinen epäonnistuminen siis. En tiedä mikä Kikon valaistuksessa oli pielessä, mutta harvoin menee sävyvalinnat näin totaalisen metsään. Korallisävyinen rajauskynä löytyy jo eikä sillekään hirveästi käyttöä ole, ja huulipunan sävy ei vain kertakaikkiaan sovi mulle pätkääkään, se on liian vaalea. Mulla on ennestään näistä Ultimate Stylo -punista sävy 02, joka on täydellinen puolimattainen vanha roosa ja pysyy huulilla tuntitolkulla ja siksi halusin toisenkin. No, aina ei voi voittaa.

Sephorassa nyrjähdin heikkouksieni eli poskipunien pariin. Hurjan näköinen oranssi Neon Orange oli testeriä tökkiessä oikein kivan näköinen iholla ja voisi toimia luomivärinäkin. Korallinpunainen Oh My Gosh on uutuus ja kerrassaan täydellinen sävy mulle.

Paikallisesta lähikaupasta eli Monoprix’sta oli tarkoitus hakea sukat, mutta näin kosmetiikkaosastolla theBalmia ja sukat vähän niinkö unohtui. Mukaan lähti sen sijaan uudehko NudeDude -paletti, joka on legendaarisen Nude’tude-paletin seuraaja.

Ihanat sävyt ja pehmoinen laatu! Tältä odotan paljon, mutta en ole vielä ehtinyt tositoimiin näitten herrasmiesten kanssa.

Nyt kun katson tän postauksen pituutta niin tulee mieleen, että ehkä oli ihan hyvä ettei mulla ollut varsinaisesti aikaa shoppailla :D

Kuvausrekvisiittana on IT-tuen poimimia simpukoita Saint-Malon hiekkarannalta. Ihana mies <3 Meritähtiä ei löytynyt, ne jouduin ihan rahalla ostamaan :)

Translation: I went to Saint-Malo and Paris and all I got were these glorious make-up thingys. And almost all of them were on sale, including the Guerlain products! This is a skill of some sort, I’m telling you.