Rieha täytti kokonaisen vuoden muutama päivä sitten. Musta tuntuu ettei se ole kasvanut juuri ollenkaan, mutta kuvamateriaali näyttää väittävän muuta :)

Se onnistunut yhteiskuva…Riehalla ikää 18 viikkoa ja Vimma näyttää esim. lehmältä.

Puolen vuoden iässä Rieha alkoi näyttää jo suurinpiirtein oikealta koiralta :)

Nyt Rieha on vielä kapea ja hontelo, mutta alkaa olla suht koht aikuisen koiran mitoissa. Kai. Tosin se on nyt saman kokoinen kuin Vimma oli, vaikka se oli sentään narttu. Mun puolesta Rieha sais kyllä kasvaa vielä, katsotaan kuinka käy :) Painoa Riehalla on nyt noin 29 kg mikä on vähemmän kuin Vimman aikuispaino. Bobbyhan olikin ihan omassa sarjassaan, se painoi liki 40 kiloa ja oli varmaan kymmenen senttiä korkeampikin kuin Rieha on nyt.

Kauhea suttukuva! Huomaa kyllä että kun syksy ja talvi alkoi, loppui myös kunnon valokuvat ja Riehan elämän jälkimmäinen puolisko on taltioitu vain tuhnuisin puhelinkuvin. Pitäis ehkä terästäytyä asiassa, kun nyt alkaa olla vähän valoakin aina joskus.

Vuosi on ollut tolkuttoman raskas, kuten ehkä koontipostauksestani muistatte, joten olen sisänsä ilahtunut että Rieha ylipäänsä on yhtenä kappaleena edelleen. On mulla kuitenkin huono omatunto siitä, että Riehalle ei ole riittänyt läheskään niin paljon aikaa ja resursseja kuin Vimmalle aikoinaan. Rieha on peruskiltti ja ihana koira, mutta ei mulla vieläkään helppoa sen kanssa ole. Hihnassa sekoilu, kiskominen ja rempominen jatkuu yhä vaan, namit ei edelleenkään kelpaa, ja nyt esiin on tullut myös erinäisiä pelkoja kuten lumiukot ja AUTO. Ei Rieha missään vaiheessa ole varsinaisesti pitänyt autolla matkustamisesta, mutta on kuitenkin hypännyt itse kyytiin ja pitemmillä matkoilla nukkunut autossa ihan rauhassa. Nyt pari päivää sitten se kuitenkin yhtäkkiä löi täysin liinat kiinni eikä suostunut menemään autoon. Hermo meni ja pakko oli lähteä, joten laitoin koiran autoon väkisin (eli siis nostin sen sinne raivokkaan kiroilun saattelemana, ei sen kummempaa). Nyt en saa Riehaa edes parkkipaikalle. Namit ei kelpaa, lelut ei kelpaa, joten siedätä siinä sitten. No, mulla on kyllä suunnitelma… oon nytkin lähdössä antamaan Riehalle iltaruuan parkkipaikalla. Wish me luck. Ehkä ens kesään mennessä päästään jo muutaman metrin päähän autosta :)))))))))))

Mä niiiiiiiiiiin toivon että kyse on vain murrosiästä, mutta en voi olla ajattelematta sitäkin vaihtoehtoa että oon lyhytpinnaisuuteni ja näemmä myös osaamattomuuteni ansiosta pilannut koko koiran. Tosin muistan kyllä, että ajattelin Vimmasta ihan samoin silloin kun se oli 1-1,5 vuoden ikäinen….Vimma vaan oli eri tavalla haastava, se oli lähinnä hullunrohkea ja uppiniskainen. Rieha on ihan toista maata joten oon vähän hukassa. Enkä tajua näemmä nuorten urosten sielunelämästä mitään. Saa nähdä mitä keväällä tapahtuu kun narttujen hajut täyttää ilman. Noh, sitä odotellessa. Nyt sanokaamme onnittelut tuolle nuorelle sällille, joka pitää minut nöyränä, huumorintajuisena ja…no, semisti epätoivoisena ja tietoisena omista puutteistani. :D

Translation: The dog that keeps me grounded and humble just turned 1 year old. HBD Rieha! :)