Raging Neon // arvontaputki osa 5

Vähänkö teki kuulkaa helteellä mieli neonia! Olkoot nämä sitten vaikka ne viralliset kesälomakynnet, jotka loman alussa jäi tekemättä. Järkyttyneenä totesin, että mun järjettömässä lakkakokoelmassa ei ole kuin pari neonlakkaa, vaikka aina kesäisin haluaisin käyttää vain niitä. Kuvio on aina sama: on kesä, lakkaan neonväreillä, niitä on mahdoton valokuvata, hiillyn, tulee syksy ja pimeä, myyn kaikki neonit pois, tulee kesä, haluan neoneita. Aina.

Tällä kertaa olin sentään ennakoinut ja ostanut jo keväällä China Glazen Flip Flop Fantasyn ja Pool Partyn ja suunnitellut jo lakkauksenkin valmiiksi.

.
.

Muuten hyvä, mutta voi yhen kerran tuota neonlakkojen kuvaamista! Aivan toivotonta. Aika paljon jää mielikuvituksen varaan, koska värien todenmukainen kuvaaminen on yksinkertaisesti mahdotonta. Ainakin mun kapasiteetilla. Joko lakat näyttää himmeiltä tai iho näyttää ruumiilta. Postauksessa esiintyvät kuvat taiteilevat jossain siinä välimaastossa.

Mutta siihen lakkaukseen. Lakkasin alle kerroksen Gina Tricotin valkoista ja tein meikkisienen avulla pystysuuntaisen liukuvärin Pool Partylla (tummempi koralli) ja Flip Flop Fantasylla. Sisko kommentoi, että ”joo ihan kiva mutta en voi katsoa suoraan sitä kohti” eli aivan äärimmäisen kirkkaat lakat on kyseessä :D Oli mulla itelläkin kyllä sellanen olo että joku epilepsiakohtaus on ihan nurkan takana kun siistin kynsinauhoja ja tuijotin neonsävyjä minuuttitolkulla lähietäisyydeltä.

.
.

Liukuvärin päälle leimasin Konadin valkoisella ihanaa tyttöhömppäkuviota Pueenin laatasta SE04A (kaunis nimi),  joka on osa upouutta Encore -laattakokoelmaa.

.
.

Voisinkin jakaa pari valittua sanaa tuosta Encore-kokoelmasta. Kokoelman laatat ovat kaksipuoleisia ja yhtä isoa kuvaa, joten yhdestä laatasta saa loputtomasti kuvayhdistelmiä kynsilleen eikä kynsien tai kuvien koosta tarvitse huolehtia. Kuvat on tosi kauniita ja monikäyttöisiä.

Mutta.

.
.
.
.

Mikä helevetti tuo kotelo on olevinaan? Kokoa on ku matkatelevisiolla ja käytettävyys yhtä huono kuin…noh, matkatelevisiolla. Ja onhan tuo rumakin. Laatat on neliön mallisia ja täysin erikokoisia kuin mikään muu omistamani laatta, joten aluksi ajattelin että onpas mahtavuutta kun laatoille on oma säilytyssysteemi tehty. Ilo kuoli aika pikaisesti kun avasin tuon järjettömän köyhän miehen haitarin. Laattoja ei voi selata, koska kotelo toimii samoin kuin pikkulasten pehmokirjat eli avautuu tuollaiseksi pitkäksi liuskaksi. Toki muovitaskujen auki oleva sivu on myös kasattu väärään suuntaan, eli kun kotelon avaa kannen mukaan oikein päin, laatat tippuu syliin. Muovitaskujen ollessa oikeinpäin kaikki muu on väärinpäin. Ei harmitus onneksi tähän lopu, sillä itse laatat on ovelasti kryptattu vielä toisen muovitaskun sisään, jonka suunnittelija on vissiin lukenut Da Vinci -koodin liian monta kertaa.

.
.

Ohjeissa (jotka nekin oli muuten lahjakkaasti piilotettu) lukee, että tuo muovitaskussa oleva ”ikkuna” kuoritaan pois, ja jäljelle jää kauheen kätevät muovireunat, jotka suojaa käyttäjää leimauslaatan teräviltä reunoilta. Jalo ajatus. Harmi että kukaan suunnittelutiimissä ei tullut ajatelleeksi, että ei riitä jos ikkunan paikan merkkaa ja sen jälkeen toivoo parasta. Tuo ”ikkuna” ei nimittäin ole ikimaailmassa kuorittavissa irti. Siinä ei ole mitään ”revi tästä riv här” -kohtaa ja koko reikä on täysin umpinainen. Ylläolevan kuvan alareunassa näkyy reikä, jonka sain aikaiseksi saksilla ja pinseteillä ja yritin sitä kautta repiä muovia pois. Ei lähde. Rubikin kuutio on helpompi esine kuin tämä. Kun olin aikani huutanut laatalle painokelvotonta materiaalia kiitettävällä volyymilla, IT-tuki tuli ja leikkasi koko infernaalisen muovikuoren pois – ja sai samantien haavan käteensä laatan käsittämättömän terävistä reunoista.

Hyvää työtä Pueen, hyvää työtä.

.
.

Joo, ikkunan saa varmasti poistettua mattoveitsellä. Se ei kuitenkaan poista sitä ongelmaa, että löysien muovikuorien reunojen alle menee väistämättä lakkaa, kun sitä skrapaa pois kuvan päältä. Sitäpaitsi, jos ohjeessa lukee että ikkuna on kuorittavissa pois, sen jumankauta pitää olla kuorittavissa pois! Jos näin ei ole, niin sitten ohjeissa pitäisi lukea että kun ostat laatat, osta myös mattopuukko sekä jotakin maagista ihmeteippiä, jolla reunukset pitää teipata laattaan kiinni ettei lakkaa mene niiden reunojen alle, mutta joka ei kuitenkaan sula asetonin vaikutuksesta. Vaihtoehtona ohjeissa voisi olla, että ostapa hiomakone ja tasoita ne laattojen hengenvaaralliset reunat.  Ttu tana kele. Vuoden Aivopieru -palkinto menee kyllä Pueenille.

Sokaisen teidät vielä neonlakkojen pullokuvalla, koska olen kiihtynyt.

.
.

Näihin neontunnelmiin päättyy myös hurjan suosion saanut arvontaputki. Viimeisenä palkintona mulla on tarjota teille OPI:n Little Bits of Neon -minilakkasetti, jonka CesarsShop ystävällisesti sponsoroi :)

.
.

Arvontaan osallistut kuten aikaisemmillakin kerroilla eli kommentoimalla tähän postaukseen ja jättämällä samalla sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään. Edelliset osat ovat edelleen avoinna osallistumisille: yksi, kaksi, kolme, neljä.

Tämä on siis viimeinen osa arvontaputkea ja kuten ekassa osassa kerroin, osallistumisaika kaikkiin arvontoihin päättyy kolme päivää viimeisen arvonnan julkistamisen jälkeen, eli sunnuntaina 20.7. klo 20. Voittajat arvon mahdollisimman pian :)

Translation: Like everyone else, I’m a sucker for neons come Summer. I nearly always end up selling my neon polishes in the Winter and then regret it at summertime (logic, anyone?). This year I was wise enough to buy China Glaze Flip Flop Fantasy and Pool Party before Summer and I’m glad I did, because they are awesome and insanely bright. I couldn’t even look straight at them :D For this mani I started with a white base and then did the vertical gradient with a make up sponge. Stamping is from Pueen Encore plate called SE04A. I love the new Encore collection but that plate case sucks ASS. Imma tell you why.

First of all the case is ridiculously big und fugly, and second of all it doesn’t work. Plates fall off the case the minute you open it and it’s just completely impractical. Plates are stored in a plastic sleeve that have a ”window” in them that you are supposed to peel off, so that you end up with plastic borders that protect you from cutting your hand off with the sharp edges of the plate. (You know it’s always fun and games until someone loses a hand while stamping.) Noble thought, but Pueen would’ve spared me a lot of heartache if they would just whet the edges while making these plates. I couldn’t for the life of me get the window off, it’s like freaking Da Vinci code. And even if I would have, all the excess polish from scraping would just go under the borders and make a complete mess. After some yelling, raging and mind-losing my boyfriend came and cut the whole plastic sleeve off – and accidentally cut himself because the plate edges were insanely sharp. Great job, Pueen. I love your plates but PLEASE do not ever make these cases ever again ever! If I were you, I would just fire the persons responsible for this brainfart. Thank you. Jeesh. 

Continue Reading

Tape Fail // arvontaputki osa 4

Tässä nyt yksi niistä ”en haluaisi julkaista” -lakkauksista. Jossain äkillisessä itsetunnon vyöryssä lähdin tekemään teippailulakkausta, johon sain idean Instagramista selaillessani @jessuhhhkuh -käyttäjän kuvia. Aattelin, että lakkaus on tarpeeksi simppeli mun toteutettavaksi mutta ei näköjään niin helppoa lakkausta olekaan etteikö sitä vois kämmätä…

.
.

Lakkasin pohjalle yhden kerroksen Lumenen CC-lakkaa, jonka sain miitin lahjapussista. Naureskelin ensin CC-konseptille mutta nauru muuttui katkonaiseksi, kun huomasin CC:n peittävän tosi hyvin värjääntyneen kynsipetini. Lisäsin päälle pikakuivattajan, ja sen kuivuttua lakkasin Essien Romper Roomilla tuon vaaleanpunaisen alueen, rajaus suorilla kynsivinyyleillä. Romper Roomin kavereiksi valitsin savunsinisen Truth or Flaren ja mintunvihreän Fashion Playgroundin.

Tähän asti meni aika kivuttomasti, mitä nyt rajat on huterat ja kaikkea muuta kuin veitsenterävät.

.
.

Pienempien alueiden lakkaus olikin sitten ihan suolesta. Ei tullut mieleen, että Essien leveä suti yhdistettynä mun pikkuruisiin kynsiin ja vielä pienempiin teippausalueisiin ei ehkä ole paras mahdollinen combo. Lakkaa oli kaikkialla ja kerrokset aivan liian paksuja, vinyylit repivät allaolevia lakkoja mukanaan ja yleisilme on paitsi keskeneräinen, myös tuhnuinen ja sottainen. Vinyylit tarttui kaikkialle ja lakkatahroja löytyi pöytää ja vaatteita myöten. Perrr… Ei oo teippailu mua varten. Kynnet kaipaisi vielä *jotain* mutta luovutin. Jollain glitterillä olisi varmaan saanut peitettyä rajojen sotkuisuutta, mutta en uskaltanut ottaa riskiä suuremmista tuhoista.

.
.

Käytin enemmän aikaa tuhojen korjailuun kuin itse lakkaukseen, eikä lopputulos siltikään ole lähelläkään esikuvaansa. Mutta värit on ainakin nätit. Nuo kolme Essietä ovat kuin tehty toisilleen! Truth or Flaren sävy on ihan äärettömän nätti ja siinä on myös hyvä koostumus, joskin se tarvitsee kolme kerrosta peittävyyteen. Lakka ansaitsee päästä päärooliin jossain kauniimmassa lakkauksessa, joten tartun siihen kyllä pian uudelleen. Itse asiassa oon lakannutkin sillä jo kerran, mutta se(kin) lakkaus epäonnistui niin täysin ettei tule koskaan näkemään päivänvaloa…

.
.

Siirrytäänpäs tästä valittamisesta arvontahommiin: tämän postauksen arvontapalkinnon tarjoaa LivBox, palkintona kolmen kuukauden LivBox-tilaus (ja Essiehän on muuten yksi LivBoxin yhteistyömerkeistä!). Jos joku ei tiedä, LivBox on kerran kuukaudessa toimitettava boksi, joka sisältää 4-6 kosmetiikkatuotetta. Tarkempia tietoja ja yhteistyömerkit löytyy LivBoxin sivuilta. LivBoxin Sanna lähetti mulle kokoelman aikaisempien boksien tuotteita ja joukossa oli vaikka mitä ihanaa poskipunista shampooseen ja kynsilakkoihin :) Tilasin boksin itsekin joten nyt saan jännittää joka kuukausi mitä boksi tuo tullessaan :P

Arvontaan osallistut kuten aiemminkin eli kommentoimalla tähän postaukseen, muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään. Voittajan arvon arvontaputken päätyttyä. Muut arvonnat on siis edelleen myös käynnissä, tässä osat yksi, kaksi ja kolme.

Essiet saatu L’Oréal Finlandilta, Lumene miitin lahjakassista. 

Translation: I saw a beautiful pastel tape mani on @jessuhhhkuh’s IG account and wanted to do the same mani. Result is a total fail. I used three Essie polishes, Romper Room (baby pink), Truth or Flare (greyish blue) and Fashion Playground (mint) and straight nail vinyls. Apparently anything related to tape is guaranteed to fail. The lines got all messed up and smudged and I spent more time trying to fix everything than doing the mani itself. Ngghghhh!!! Maybe I’ll just stick to stamping from now on. Thanks for visiting anyway :)

Continue Reading

First time for everything

Vesimarmorointi on yksi niistä koristelulajeista, joista olen vannonut pysyväni kaukana. Oon lukenut niin paljon vesimarmoroinnin ongelmiin liittyviä postauksia, että olen täysin vakuuttunut sen olevan vähintäänkin mustaa magiaa ja ennenkaikkea hyviä hermoja vaativaa tolskausta. Oon jättänyt veden ja lakkojen kanssa tappelun suosiolla muille ja kieltäytynyt kaikista nail art -haasteista, joihin marmorointi liittyy. Jos ei yritä, ei voi epäonnistua.

Loogistahan sitten on, että tässä postauksessa esitellään vesimarmoroidut kynnet. Toinen siskoistani tuli juhannuksen aikaan kylään ja sai päähänsä vaatia vesimarmorointia yhden illan aktiviteetiksi, koska ”kyllä minäkin sitä kokeilin kerran ja onnistuin, tavallaan”. Kieltäydyin systemaattisesti parin tunnin ajan ja lopulta luovutin. Mainittakoon, että sisko ei ole mikään guru nail artin saralla, sillä innostus lakkahommiin on suhteellisen uusi vielä. Guruainesta kyllä, miksei. Joka tapauksessa, sokea taluttaa sokeaa -asetelmasta lähdettiin liikkeelle.

.
.

Ensin todennettiin, että tarvitaan vettä, joka on suurinpiirtein huoneenlämpöistä. Hanasta sattui tulemaan kuumaa vettä, joten sillä mentiin. Sisko ilmoitti myös, että tutoriaaleja ei todellakaan tarvitse katsoa. Järkeiltiin, että lakkojen pitää olla peittäviä ja paksuja. Paria tuntia, useita lakkapulloja ja muutamia vesikupin pohjassa makaavia lakkapisaroita myöhemmin ruvettiin katsomaan tutoriaaleja.

.
.

Kun sitten viimein, pitkällisen rehaamisen ja hysteeristen naurukohtausten jälkeen saatiin lakkapisarat jotenkuten leviämään veden pinnalle, ei kuvioiden tekeminen onnistunutkaan. Tietysti asiaa olis auttanut se että ei oltais vatkattu lakkapintaa kuin komppanian puurokattilaa. Yhden jälleen kerran epäonnistuneen kuviointiyrityksen aikana sisko hiiltyi, karjaisi ”MÄ DIPPAAN!!” ja länttäsi sormensa suoraan kuppiin. Tässä tulos:

.
.

Just hyvä. Ei sitten tullut mieleen sekään, että ylimääräiset lakat pitäis siivota pois _ennen_ sormen nostamista vedestä…Havaittiin myös, että marmoroinnin alle suositellaan valkoista lakkaa ihan syystä. Ei meinaan peitä, voin kertoa.

.
.

Loppujen lopuksi todettiin, että tehtiin ihan jokainen virheliike mitä marmoroinnissa ylipäänsä on mahdollista tehdä. Perse edellä puuhun, mikäs sen parempaa! Myös jokainen totuutena lausuttu teesi osoittautui virheelliseksi (esim. ”ei sillä veden lämpötilalla ole väliä”, ”ei vettä tartte vaihtaa”, ”no kyl tähän voi laittaa monta sormea kerralla”, ”kuvioinnin teko on se helppo osuus”, ”nää paksuuntuneet lakat on varmaan hyviä”, ”no lol joku tutoriaali, ei jaksa”). Kaikesta huolimatta saatiin kuitenkin jotenkuten marmoroitua kaikki 20 kynttä. Ilmakuplia oli aivan tolkuttomasti (note to self: niitä ei kannata puhkaista, kuten minä tein. Kuplan tilalle tulee reikä, kuten kuvista näkyy…) mutta ei annettu sen häiritä, siitä yksinkertaisesta syystä ettei tiedetty miten niitä voisi ehkäistäkään.

sisko työn touhussa
sisko työn touhussa
siskon kynnet
siskon kynnet
.
.

Jossain sumeiden, ikuisuudelta tuntuneiden tuntien rutistuksessa syöksyin aivan masennuksen alhoon ja aioin heittää pyyhkeen kehään. Sitten IT-tuki alkoi katsoa jotakin sankarileffaa, jonka mahtipontinen taistelusoundtrack siivitti mut hurjaan tahtotilaan ja sotahuutojen saattelemana ryskäsin marmoroinnit loppuun. Rauhoittava harrastus.

Loppuun vielä kaverikuva! Toinen sisko puuttuu joukosta, mutta veikkaan että hän olis ymmärtänyt olla ryhtymättä tähän sekoiluun muutenkaan :)

.
.

Rima oli kaivettu maahan, joten en edes ala nillittää sen enempää kuplista, rei’istä, epäsymmetrisistä kuvioista, kuvioiden kohdistamisesta tai koko hommaan käytetystä ajasta. Tavoite oli vesimarmoroida 20 kynttä ja tavoite on totisesti saavutettu! *avaa shampanjapullon*

Mun kynsissä käytetyt lakat: Misa Sweet Thing, Gina Tricot White ja Candy Floss

Siskon kynsissä käytetyt lakat: Rojo 45 (kuvassa), Gina Tricot White ja Misa Sweet Thing

No onko kukaan ylpeä meistä hä?! :D

P.s. Mun ja Sissin Better Not Waste -lakka ylitti kaikki odotukset ja myi loppuun yhdeksässä minuutissa, ihan mieletöntä! Tiedän että moni jäi ilman, mutta ei hätää: BNW ja muut loppuneet lakat ovat nyt ennakkotilattavissa Cesarsin sivuilla. Mikäli ehditte ostaa muita kokoelman lakkoja, niiden lähetys voidaan suorittaa uuden lakkaerän saavuttua, jolloin kaksia postikuluja ei tarvitse maksaa. Uusi erä saapuu 2-3 viikon kuluttua. Happy shopping :)

Translation: I’ve said many times that I will never ever try to do a water marble mani. As you can see, that didn’t go as planned :D I blame my sister who practically forced me into this. She had tried water marbling once and felt confident enough to guide us through the project. *voice dripping with sarcasm* She figured tutorials wouldn’t do us any good because ”it’s not that difficult”. 

Well of course it was just that difficult and then some. I think we did these nails for like 6 hours but I’m not sure, it’s all a one big blur.  All I know is that we did all the mistakes possible so it’s a true miracle that we even got 20 nails done :D I’m not even going to start rambling about the endless air bubbles, messed up designs and unsymmetric end results, I’m just happy that it’s over and I didn’t even lose my mind (at least not more than usual). For my nails I used Misa Sweet Thing and Gina Tricot White and Candy Floss, and for my sister’s nails she used Rojo 45, Misa Sweet Thing and Gina Tricot White. 

I’m so proud of us and I promise never to water marble. Again. 

Continue Reading