Take a taxi

Minä en kuulkaa yhtään tykkää julkisista liikennevälineistä. Tai siis pidän kyllä edullisesta matkustusmuodosta ja pk-seudun suhteellisen toimivasta joukkoliikenteestä, mutta en niiden sisällä olevista ihmisistä. Eh. Jostain syystä mun viereen aina istuu ne metaanille haisevat satulanhaistelijat ja currykippoon sukeltaneet kulinaristit. Jos ei tarvitsisi välittää rahasta tai ekologisesta omastatunnosta, liikkuisin todellakin joka paikkaan taksilla.

Jokaisessa julkisessa liikennevälineessä on tietysti sekä hyviä että huonoja puolia. Haluatteko kuulla ne? Ei se mitään, kerron silti.

.
.

Juna:

+ nopea, ainakin jos sattuu olemaan ajoissa

+ kulkee usein

+ helppo ja lähes idioottivarma

– juna on myöhässä, mikäli sataa lunta/räntää/vettä/rakeita, tuulee liikaa, on liian hyvä sää, aurinko paistaa tai ei paista

– yöjunat täynnä viinan yli huutavia ihmisiä ja itsetuntonsa pullon pohjalta löytäneitä teinejä ja AINA siellä on joku joka haluaa käydä läpi puhelimensa soittoääniä tai parisuhdettaan

– VR

.
.

Ratikat:

+ sopiva kulkuväline ihmisille, joiden mielestä 500 metrin matka on ylivoimainen käveltäväksi

– pitääkö pysäkillä heiluttaa kättä vai pysähtyykö ratikka joka tapauksessa???

– pitääkö ratikassa painaa nappia vai pysähtyykö se joka tapauksessa???

– penkit on yhtä houkuttelevia kuin festareiden Bajamajat

– vaatii ninjamaista suuntavaistoa, en käsitä mistä mun pitäisi tietää mihin suuntaan se purkki on menossa

.
.

Bussit:

+ kulkevat sinne, minne mikään muu liikenneväline ei kulje

– talvella busseissa haisee kosteat toppahousut, aamuhengitys ja päänahka

– kesällä ilmastointia ei ole tai se ei toimi, hajut samat kuin talvella (korvaa toppahousut hiellä)

– kuskit a) ei tervehdi b) ei tiedä pysähtyykö se bussi pysäkillä x vai ei c) ei suostu puhumaan d) vihaa ihmisiä e) muuttuvat sokeiksi ja kuuroiksi siinä vaiheessa kun juoksee satasta pysäkille heiluttaen kaikkia raajojaan ja huutaa samalla ODOTA, kaasupoljin löytyy yleensä siinä vaiheessa kun matkustaja on saavuttanut bussin etuoven

– aikataulut on mielivaltaisia ja riippuvat kuskin henkisestä hyvinvoinnista

– 10 kilometrin matkaan kuluu tunti, koska jokaisella maitolaiturilla pysähdytään

– matkapahoinvointi on taattu, ja todennäköisesti myös kuskien tavoite

.
.

Metro

+ nopea

+ kuljettaa sinut pois Itä-Helsingistä

– vie sinut Itä-Helsinkiin

– paikka, jonne toivo, ilo ja hyvä tahto tulee kuolemaan (sille on syynsä, miksi metro on aina osana Aku Louhimiehen Pahat ihmiset/Paha maa/Paska maa/Kaikki on päin helvettiä -elokuvia)

– varsinkin iltaisin tulvillaan ihmisiä, jotka on vetäneet muutakin kuin pulkkaa

.
.

Mä rakastan takseja. Taksit on hienoja kulkuvälineitä, eikä vähiten sen vuoksi, että niissä sisällä on vain minä tai minä ja mun kaverit. Sitäpaitsi niissä tulee tosi rikas olo, ainakin jos ei katso taksamittariin ja sen jälkeen lompakkoon.

Kynsillä L´Oréal Finlandilta saatu Essien Fifth Avenue, kaunis oranssinpunainen creme, joka levittyy aivan itsestään ja peittää kahdella kerroksella. Nimettömässä KBShimmerin Falling For Hue uusimmasta ystävänpäiväkokoelmasta, kaksi ohutta kerrosta GT:n Whiten päällä. Helppo crelly-glitter, joka yksinään peittäisi kolmella kerroksella. Muissa kynsissä hauskan lapsekkaat tikkuglitterleimat BundleMonsterin laatasta BM-408, leimattu Konadin valkoisella. Onnistuin saamaan leimoihin reikiä tasaisesti kaikkialle, hieno juttu.

Huh, kylläpä helpotti.

Translation: The message of today is that I hate public transport. No wait I’ll rephrase that. I dislike people in public transport. I love the fact that buses, trains, trams and subways get me where I need to go but I hate drunken morons, filthy seats, messed-up schedules, sweat, smells and tears and the hope lost in subway tunnels. Let’s face it, if I were rich and didn’t care at all about the environment, I’d use taxis all day every day.

Let’s move on to today’s nails shall we? I got Essie Fifth Avenue for review from L´Oréal Finland. Fifth Avenue is one of the most popular shades in Essie’s permanent range and I can understand why. It’s a perky orange-leaning red creme with excellent formula that covers easily with 2 coats. On the ring finger is KBShimmer Falling for Hue from this year’s Valentines Day Trio. Really easy, subtle color combination of white crelly base and red and purple glitters. I’m wearing two thin coats over one coat of Gina Tricot White. Stamp is from BundleMonster plate BM-408. Thanks for reading :)

Continue Reading

Cadillacquer Pinkman & Yeah Science

Lisää Cadillacquereita tarjolla! Postauksessa esiintyvät lakat, Pinkman ja Yeah Science, päätyivät mun ostoskoriin tällä kertaa puhtaasti ulkonäön, ei niinkään nimien takia. Molemmat lakat kuuluvat Breaking Bad -kokoelmaan, joka kyllä jo teemansa puolesta vetoaa muhun, koska Breaking Bad on ihan huippu sarja. Vielä kun joku tekis Sons of Anarchy -kokoelman…

cadillacquer pinkman cadillacquer yeah science
.

Pinkman ja Yeah Science! on molemmat lakkoja, joissa yhdistyy shimmer ja flakieshippuset. Menestysresepti kuulkaa. Pakkohan niillä oli sitten liukuväri tehdä, kun sopivat toisiinsa niin mainiosti.

.
.

Pinkman on hurjan kaunis, hieman vanhan roosan sävyinen vaaleanpunainen lakka, jossa on kullasta oliiviin väriä vaihtavia flakieshippusia sekä hienojakoista holohippua. Ja sitä shimmeriä. Mahdottomasti kaikkea. Yksinään tarvitsee kolme kerrosta peittävyyteen, tähän lakkaukseen laitoin kaksi. Koostumus on jämäkkä ja helppo. Yeah Science! on siniseen taittava vaalea violetti lakka, jossa on samat elementit kuin Pinkmanissakin. Shimmer ja flakiesit räiskyvät pinkkeinä ja holohiput tuikkivat joukossa. Aivan mahtavuutta, sanon ma. Koostumus on todennäköisesti samanlainen kuin Pinkmanissakin, tällä kertaa tosin vain töpöttelin Yeah Sciencea meikkisienellä kynsien kärkiin, joten tarkkaan en koostumusta pysty analysoimaan.

Makrokuva paljastaa kaikenlaista actionia lakoissa:

.
.

*huokailee*

Pinkman
Pinkman
Yeah Science!
Yeah Science!

Jos mä osaisin tehdä tällaisia kynsilakkoja, irtisanoutuisin päivätöistäni välittömästi. Ja rikastuisin ja kierisin lakoissa ja heittelisin glitteriä ilmaan.

En halunnut jättää lakkausta pelkkään liukuväriin, joten uurastin nimettömään kolmivärisen leimauksen. (Tässä kohtaa yleisö voisi kohahtaa, kiitos.) Pohjana on Gina Tricot’n White, kaksi kerrosta, ja roiskekuvio on BundleMonsterin laatasta BM-416. Lätkäisin laatalle Konadin violettia, vaaleanpunaista ja vaaleanlilaa leimauslakkaa isoina klöntteinä hieman toistensa päälle ja raappasin ylimääräiset pois. sitten vaan leima kynsille. Tuo roiskekuvio on juuri oikeanlainen monivärileimaukseen, kun värien sekoittelusta ja saumattomisesta liukumisesta ei tarvitse niin välittää.

.
.

Toisen käden leimakuvio onnistui paljon paremmin, mutta siitä ei tietenkään ole kuvaa, koska en muistanut sitä ottaa.

Cadillacquer Pinkman & Yeah Science!
Cadillacquer Pinkman & Yeah Science!
.
.

Tämä lakkaus oli tosi mieluinen ja oikein harmittaa, ettei se ole enää kynsillä :) Onneksi nuo ihanat Cadillacquerit sentään on pysyvässä kodissaan mun lakkalipastossa!

Tykkäsittekö te?

Translation: More Cadillacquers coming your way! I bought Pinkman and Yeah Science! a few weeks back and once again I’m blown away by the awesomeness of these polishes. Pinkman is a light, vintage rose -type of pink loaded with flakies and shimmer that shifts from gold to a greenish tint and also has some holo goodness added to the mix. Pinkman covers with three coats on its own, this time I used only two because of the gradient. Formula is very good and firm yet not thick. Yeah Science has the same elements as Pinkman. It’s a beautiful lilac with blue undertones and strong pink flakies and shimmer. And there’s some scattered holo action too, of course :) Both polishes are from the Breaking Bad -collection which is available on the Cadillacuer website and it’s retailers. 

I created the gradient dabbing a few coats of Yeah Science on the tips with a make-up sponge. For the accent nail I chose Gina Tricot White and stamped over it with BundleMonster plate BM-416 and three Konad polishes. I really, really like the end result! Hope you did too :) Thanks for reading :)

Continue Reading

Pois mukavuusalueelta: sekamelska

Voihan FAIL. Olen viihtynyt mukavuusalueellani taas niin pitkään, että päätin jatkaa hyvin katkonaista postaussarjaani seikkailuista mukavuusalueen ulkopuolella.

Ihan huono idea koko postaus”sarja”. Nää lakkaukset ei onnistu koskaan, kun ne on epämukavia! Sanoohan sen järkikin! Grr.

IT-tuen ihana äiti, eli anoppikokelaani, ilahdutti mua suunnattomasti tuomalla Australian reissultaan tuliaisiksi kolme paikallisen kosmetiikkasarjan kynsilakkaa. Piti kuulemma olla australialainen merkki, ettei vahingossakaan osta samoja lakkoja mitä mulla jo on :D sain myös koko kynnen tarroja ja UGG-säärystimet, niitä säärystimiä olenkin pitänyt melkein joka päivä :)

.
.

Lakkojen merkki on Kit:, josta en entuudestaan tiennyt mitään enkä myöskään myöhemmin ottanut selvää. Sain kolme lakkaa, viininpunaisen Acain, murretun kultaisen Metalin ja keltaisen Mustardin. Kaikki kolme kuuluvat samaan kokoelmaan, joten yhdistin ne kaikki samaan lakkaukseen myös. Tästä päästäänkin sujuvasti siihen mukavuusalueasiaan: yleensä yhdistän lakkaukseen vain paria sävyä, tai yhtä väriä eri tummuusasteilla. Oon aivan juuttunut siihen ja siksi skittlettetkin tuntuu usein vaikeilta tehdä. Sama näkyy muuten myös mun pukeutumisessa :)

.
.

Lisäksi keltainen on mulle vaikea sävy, enkä oo aikuisikäisenä koskaan (!!) lakannut kynsiä keltaisella lakalla. Se on aikamoista, ottaen huomioon sen että mulla on valikoimassa satoja lakkoja ja kynnet ei oo koskaan paljaat. Järkytyin itsekin kun tajusin tuon :D Mustard pääsikin sitten aksenttikynnen arvostettuun asemaan. Keltaiset lakat ovat yleensä vaikeita levittää, mutta Mustard käyttäytyi melko mallikkaasti vaikka vaatikin kolme kerrosta tasaiseen lopputulokseen.

.
.

Viininpunainen Acai peitti ihan mielettömän hyvin, juuri ja juuri tarvitsi toisen kerroksen. Tietysti kokeilin sitä heti leimaamiseen ja kuten nimettömän love-teksti näyttää, hyvin onnistuu. Harmi vaan että Acain sävy muuttui punaiseksi leimausjäljessä ja nyt näyttää että teksti on leimattu jollain ihan muulla lakalla. Love-teksti on Bundle Monsterin laatasta BM-H16.

Kultainen Metal on aivan hullun kaunis ja kuten kuvista näkyy, leimaa aivan possuna. Eli täydellisesti. Kuvio on yksi Bundle Monsterin parhaista ja löytyy vuoden 2011 laattasetistä. Kyseinen setti julkaistiin uudelleen isommilla kuvilla ja hommasin sen pikapikaa. Tässä käytetty kiehkurakuvio löytyy laatasta BM-017.

.
.

Jos olisin unohtanut aksenttikynnen ja pakkomielteen mukavuusaluehommista, olisin ollut erinomaisen tyytyväinen viininpunaisiin kultaleimauskynsiin. Nyt kynnet vaan tuntuu vierailta ja sekavilta. Tuo keltainen lakka sinällään miellytti kyllä, sillä sävy on murrettu eikä kirkas kanariankeltainen. Mun yhdistelytaidot nyt vaan mättää pahemman kerran.

.
.

Summa summarum: lakoista tykkäsin, lakkauksesta en.

No niin, antakaahan tuomionne…*väistelee ylikypsiä tomaatteja*

Translation: I had the opportunity to get to know Kit: Cosmetics polishes when my boyfriend’s mom brought them to me from Australia. I’ve never heard of this Aussie brand before but the polishes did not disappoint! Deep burgundy creme Acai has amazing formula and it’s nearly a one coater which means it works for stamping as well. I stamped ”love” on my ring finger with Acai. The muted yellow polish is called Mustard and it’s pretty decent for a yellow, I used 3 coats. Golden polish called Metal is really interesting, shimmery shade and as you can see it’s perfect for stamping. All in all I liked all the polishes but didn’t like my manicure. My color combination skills are definitely lacking so the end result is messy and all over the place. Comfort zone is underrated. 

Continue Reading