Peruuntuuko häät?

Olen nyt tovin tuijottanut tyhjää tekstiruutua tässä ja yrittänyt miettiä, mitä haluan sanoa koronasta ja meidän tulevista häistä, vai haluanko sanoa yhtään mitään. Tämän vuoden piti olla yhtä hääkuplaa, mutta nyt hääjärjestelyt ovat sattuneesta syystä olleet käytännössä jäissä parin kuukauden ajan, enkä yhäkään tiedä voidaanko pitää juhlat kesällä vai ei.

Meille oli, tai on, tulossa melko isot häät, joihin oltiin valmiita panostamaan paljon sekä ajallisesti että rahallisesti. Olen paitsi pesunkestävä hääfani, myös toivoton romantikko, ja kestävä avioliitto on ollut mulle aina sellainen suuri ja selkeä tavoite. Tiedän, että edustan ehkä vanhanaikaista näkemystä tässä, sillä moni (nuorempi) ystäväni ei pidä avioliittoa millään muotoa välttämättömänä tai muutenkaan erityisen tärkeänä asiana. Mulle sillä on kuitenkin aina ollut valtava merkitys, ja jo joskus yläasteikäisenä ajattelin että ilman muuta haluan naimisiin, ja pidin ihan itsestäänselvänä sitä että 30-vuotiaana olen varmasti jo naimisissa. (Ehkä sen takia että yläasteikäiselle 30-vuotias henkilö edustaa jo keski-iän pimeää puolta.) Noh, elämä ei mennyt ihan kuten kuvittelin tässä asiassa ja jossain vaiheessa aloin jo luopua toivosta koko naimisiinmenon suhteen. Kunnes sitten parin todella vaikean vuoden ja radikaalienkin elämänmuutosten jälkeen kohdalleni osui tyyppi, jonka kanssa toivo heräsi uudestaan. Summa summarum, nämä häät ovat todella antaneet odottaa itseään ja näissä häissä on myös isompi lataus kuin kuvittelinkaan: erilaiset karikot joita elämässä on eteen tullut ovat oikein alleviivanneet sitä, kuinka tärkeä juuri tämä ihminen on, ja kuinka tärkeää on ollut odottaa ja sietää pettymyksiä ihmissuhteissa, sillä kenenkään muun kanssa minun ei olisi pitänytkään mennä naimisiin.

Kihlauduimme syyskuussa 2019 ja siitä asti olen ihan tuhinoissani järkännyt häitä. Tasaisin väliajoin mua on jotenkin pelottanut se, että entä jos jotakin kamalaa tapahtuu eikä päästäkään häitä juhlimaan ja olen miettinyt varasuunnitelmia lähes kaikkeen. Vaikka olen likimain katastrofiajattelun ammattilainen, niin jumankauta globaaliin pandemiaan en minäkään osannut varautua. Todella kaipaan niitä aikoja, kun mun suurin ongelma häiden suhteen oli se että osassa kutsuista kirjekuori oli liimautunut kiinni kutsuun. (…ja tähän pieni, kollektiivinen silmienpyöräytys kiitos)

Kuvittelin, että kevään tullessa tietäisimme jo, voiko häitä pitää vai ei, mutta nyt tuntuu että epävarmuus vain lisääntyy mitä lähemmäs kesä tulee. Riskitekijänä häille on paitsi virus itse, myös hallituksen rajoitukset sekä riski siitä, että esimerkiksi juhlapaikka menee konkurssiin – tai että jommalla kummalla meistä loppuu työt ja häiden järjestämisestä tulee taloudellisesti mahdotonta. Meidän bonus-epäonnemme on se, että häiden tapahtumapaikka on juuri Uusimaa eli koronaepidemian polttopiste. Sen lisäksi suurin osa vieraistamme asuu jossain muualla kuin täällä. En usko että olisin näin huolissani häiden toteutumisesta, jos tarkoitus olisi juhlia jossakin pienessä kylässä sellaisella alueella, jossa tartuntoja ei juurikaan ole eikä vieraiden tarvitsisi matkustaa muualta häitä juhlimaan. Tai jos olisimme pitämässä parinkymmenen ihmisen pieniä häitä.

Sen verran varasuunnitelmia olemme pystyneet tekemään, että meillä on häille varapäivä alkusyksystä, mutta ymmärrettävästi palveluntarjoajat eivät pysty pitämään tuplabuukkauksia meille loputtomiin. Viimeistään kuukauden kuluttua pitäisi tehdä ratkaisu. Ongelma on, että ei meillä ole minkäänlaista varmuutta siitä että alkusyksystäkään voisi häitä pitää. Ensi kesän suhteen taas ollaan jo myöhässä, sillä iso osa tämän vuoden hääpareista on siirtänyt juhlansa ensi kesään, ja lisäksi palveluntarjoajista kilpailevat myös ne hääparit jotka alunperinkin aikoivat mennä naimisiin vuonna 2021. Varsinkin täällä Uudellamaalla on tosi täyttä kaikkialla. Syksyn varapäiväkin valikoitui siten, että se oli ainoa lauantai mikä juhlapaikalla ja pitopalvelulla oli vapaana. Toinen ongelma syksyn epävarmuuden lisäksi on se, että emme ole saaneet mitään kirkkoa varapäivälle. Meillä ei ole siis varapäivänä mitään paikkaa missä mennä naimisiin.

Joo, ilman kirkkoakin pääsee naimisiin, ilman juhliakin pääsee naimisiin, ilman mitään pääsee naimisiin. Mutta minä haluaisin kirkkohäät. Haluaisin kutsutut vieraat paikalle, haluaisin urut, kävelyn alttarille, juhlat, kesän, polttarit ja häämatkan. En halua videointia, en striimausta, en vihkimistä nyt ja juhlia joskus hamassa tulevaisuudessa, enkä halua että virastotalossa joku virkakoneiston kätyri virpoo meidät naimisiin 30 sekunnissa sen sijaan että kävelisin urkujen soidessa kohti alttaria.

On helppo sanoa, että ei niillä juhlilla/kirkolla/paikalla/vuodenajalla jne ole mitään väliä, jos on päässyt jo toiveidensa mukaisesti häitä viettämään. Ehkä minäkin olen samaa mieltä sitten, kun vain ensin olen päässyt kyseiset asiat kokemaan. Ymmärrän, että kompromisseja on tehtävä monessa asiassa eikä asiat aina mene kuten haluaa. Lähden kuitenkin siitä ajatuksesta, että tämä hääasia tapahtuu mun elämässä kerran. On vaikea motivoitua epämieluisiin kompromisseihin ainutkertaisen kokemuksen äärellä. Kosinta, polttarit, häät, häämatka – kaikki ne on asioita, joita on kovin vaikea korvata millään muulla. Jos polttareita ei voi pitää, en koe niitä koskaan. Jos en saa kirkkohäitä nyt, en koe niitä koskaan. En halua tyytyä johonkin välttävään enkä halua luopua itselleni tärkeistä asioista. Minä haluan ne häät, jotka olemme suunnitelleet. Niitä olen koko aikuisikäni odottanut.

Tiedän, että moni ihmettelee miksi teen ison numeron vaikkapa tuosta varapäivän kirkon puuttumisesta. Voin selittää sitä vain näin: jos ihmiset tietäisivät mitä olemme läpikäyneet, todennäköisesti kaikki ajattelisivat että ansaitsemme juuri sellaiset kekkerit kuin haluamme. Mutta nyt ollaan tilanteessa, jossa joudutaan joka tapauksessa luopumaan jostakin: jos ei koko häistä, niin todennäköisesti ainakin polttareista ja häämatkasta. Kuka tietää mistä kaikesta muustakin. Ja kaiken taustalla jäytää koko ajan myös pelko omasta tai läheisten sairastumisesta ja siitä, että tapahtuu jotakin vielä pahempaa.

Ja hei, tästä ei saisi edes valittaa. Koko maailma on kriisissä. Moni on menettänyt läheisensä taudille. Talous on kuralla niin yksilö- kuin valtiotasollakin. Meillä on asiat hyvin: olemme toistaiseksi terveitä, läheiset on terveitä, meillä on vielä töitä ja talous tasapainossa. Tottakai ne asiat ovat ensisijaisia, häät tulevat jossain listan pahnanpohjimmaisena. Ja silti: blogi on minun nurkkani internetissä, joten urputan nyt mistä haluan. Tosielämässä olen toistaiseksi ollut ihmeen tyyni, eikä sulhaseni ole joutunut todistamaan yhtään sekopäistä temper tantrumia häihin liittyen. Huomaan kuitenkin, että mun on koko ajan vaikeampi suhtautua asiaan levollisin mielin. En uskalla lopettaa järjestelyjä täysin, koska häitä ei vielä ole peruttu, mutta en pääse missään asiassa oikein etenemäänkään, kun en tiedä mille päivälle varaisin palveluja tai asioita ja kaikkea leimaa tukahduttava epätietoisuus. Kohta onkin jo tosi kiire kaiken kanssa, jos häät voidaankin pitää. On vaikea löytää innostunutta mielialaa, kun koko ajan ahdistaa toteutuvatko häät ollenkaan. Ja vaikka olisinkin innostunut, en tiedä kenelle voisin hääjuttuja hypettää kun kaikilla on niin paljon isompia asioita nyt mielen päällä. En pääse eteen enkä taakse. Tämä ei oikein ole se fiilis, jonka vallassa kuvittelin häitä järjestäväni. Se kyllä kieltämättä helpottaa asiaan suhtautumista, että pandemia on oman vaikutusvaltani ulkopuolella: se ei ole minun ratkaistavissani, ei yksin minun ongelmani enkä kertakaikkiaan voi tälle tilanteelle yhtään mitään. Ei me olla ainoa hääpari joka on saman tilanteen äärellä nyt. Olisi paljon vaikeampaa sopeutua tilanteeseen, jos häät uhkaisivat peruuntua yksinomaan meitä kohdanneen epäonnen seurauksena.

Vastaus otsikon kysymykseen siis on, että en tiedä. Toivotaan parasta.

Continue Reading

Clarins: uutuuksia, lahjavinkkejä ja Skincityn ale

Tuotteet saatu.
Sisältää mainoslinkkejä, jotka on merkitty tähdellä. 

Kirjoitan tätä juttua vappuaattona ja seuranani on auringonpaiste, kakkaemoji-vappupallo ja vesilasi. Kyllä on hieman vappu nyt muuttunut, ainakin kun (kaukaisiin) opiskeluaikoihin vertaa :D Poikkeusaika eliminoi vapun tänä vuonna, mutta oma katseeni on muutenkin nyt suuntautunut kohti äitienpäivää. *Skincity-verkkokaupassa on nimittäin nyt tulevana viikonloppuna luottomerkkini Clarinsin alekampanja, jossa kaikki Clarinsin tuotteet ovat -30% alennuksessa. Nyt hypätäänkin hetkeksi alkukesän tunnelmiin aurinkosuojatuotteiden ja äitienpäivän lahjavinkkien kautta!

Kevät on ollut tänä vuonna ihanan aurinkoinen, ja koska moni meistä ulkoileekin nyt paljon tavallista enemmän, täytyy aurinkosuojat kaivaa esiin viimeistään NYT. Clarinsilta on tullut markkinoille uusia aurinkosuojia, joista valkkasin kokeiltavakseni kasvojen Dry Touch Sun Care Cream -aurinkosuojavoiteen ja koko vartalon Sun Care Oil Mist -kuivaöljyn.

Olen jo aikoja sitten hyväksynyt sen, etten voi edes Suomen keväässä olla ulkona ilman aurinkosuojaa, koska palan heti. Paitsi että en halua ihosyöpää, en ole myöskään innostunut ihon vanhenemisesta ja rypistymisestä, ja siksi suojaan itseni säntillisesti. Inhoan tahmaisia ja lähmäisiä aurinkosuojia, ja korkeiden suojakerrointen joukosta on usein haastavaa löytää käyttömukavuudeltaan tarpeeksi miellyttäviä tuotteita. Ilokseni voin kertoa, että Clarinsin uusi *Dry Touch Sun Care Cream on älyttömän hyvä! Suojakerroin on peräti 50, mutta siltikään voide ei jää lähmäiseksi eikä tunnu iholla paksulta. Voiteen imeytyminen kestää jonkin aikaa, mutta iholle asetuttuaan se näyttää luonnollisen mattaiselta, tuntuu pehmeän puuteriselta ja soveltuu mainiosti meikin alle. En olisi millään uskonut sitä ensilevityksellä, sillä voide on koostumukseltaan tosi täyteläistä ja kiiltelee iholla hetken ennen kuin taianomaisesti muuttuu pehmeän mattaiseksi. Tuoksu on miellyttävän raikas ja mieto. Tämä jää käyttöön kyllä heti. Voiteesta on saatavilla myös *SPF 30 -versio.

*Sun Care Oil Mist ihastutti heti ensisuihkauksella. Kuivaöljyssä on SPF 30, hieman hedelmäinen tuoksu, joka on mieto eikä jää leijumaan ympärille ja erittäin miellyttävä koostumus. Suihkepullon suutin päästää kuivaöljyn iholle tasaisena sumuna, ja mikä parasta, öljy imeytyy ihan silmänräpäyksessä ja jättää ihon mielettömän pehmeäksi! Jes! Missä tämä tuote on ollut koko elämäni, kysyn vaan!

Pullossa ja tuotekuvauksessa kerrotaan, että kuivaöljy sopii vartalon lisäksi myös hiuksille ja päänahan suojaamiseen, mutta siitä olen kyllä täysin eri mieltä. Suihkautin Sun Care Oil Mistiä jakauksen kohdalle hiuksiin ja sen jälkeen näytin siltä kuin en olisi pessyt hiuksiani kuukauteen. Yritin vielä suihkuttaa tuotetta tosi kaukaa, mutta silti hiukset jäi jakauksen kohdalta todella öljyisiksi. Voin kertoa että nähtävissä oli aika aggressiivista kuivashampoon käyttöä tän kokeilun jälkeen :D Ihmettelen kovasti tuota suositusta käyttää öljysuihketta hiuksiin, mutta toki voi olla käyttäjässäkin vikaa. Jos joku tietää kikkakolmosen tähän, olen kuulolla. Olisi nimittäin tosi hienoa löytää suihkemuotoinen aurinkosuoja päänahalle.

Joka tapauksessa, vartalolle Sun Care Oil Mist on täysi kymppi ja lunastaa siinä käytössä lupauksensa kyllä.

Kolmas tuote ei ole aurinkosuoja, mutta liippaa aihepiiriä jossain määrin: dekolteen alue on usein silmänympärysihon ohella se paikka, jossa alkaa nopeasti liiallinen auringolle altistuminen näkyä – samoin kuin iän tuomat muutokset. Olen huolestuneena seurannut sitä, kuinka omakaan dekolteen alueeni ei enää kovin kimmoisa ole ja aamulla iholla näkyy selkeitä juonteita, jotka tuntuvat oikenevan päivä päivältä hitaammin. Olen kieltämättä laiminlyönyt dekolteen ihonhoidon ja kyseinen alue on valitettavasti myös päässyt palamaan auringossa elämäni aikana turhan monta kertaa. Niinpä valitsin itselleni kokeiluun Clarinsin *Extra-Firming Cou & Décolleté -voiteen, jonka pitäisi hidastaa ikääntymisen merkkejä kaulalla ja rintakehällä.

Voide on likimain tuoksutonta, täyteläistä ja helposti levittyvää. Se on myös minusta erinomainen lahjavinkki kosmetiikasta pitävälle naiselle: ylellinen tuote, jota ei ehkä itse tulisi ostaneeksi, mutta jota mielellään käyttää. Ainakin itse ajattelen, että jos vain voin jotenkin hidastaa naisellisen dekoltee-alueen ikääntymistä, teen sen enemmän kuin mielelläni. Mieluummin ihonhoitoa kuin botoxia! :D

Mikäli suunnitelmissa on hankkia äitienpäiväksi kosmetiikkalahja, tsekkaa edellämainittujen tuotteiden lisäksi ainakin nämä Clarinsin valikoimasta:

*Hydra-Essentiel -sarja kuivalle iholle (erityisesti *Bi-phase Serum on mahtava!)
*Extra-Firming -sarja ikääntyvälle iholle
*Instant Smooth Perfecting Touch, kaikkien aikojen paras primer ihohuokosten ja epätasaisuuksien häivyttämiseen
*Mineral Loose Powder, todella ylellinen ja ihana irtopuuteri joka taikoo ihosta superkauniin, suorastaan photoshopatun näköisen
*Joli Rouge -huulipunat, ihanan helppoja sävyjä ja todella miellyttäviä huulilla

Clarinsin -30% alekampanja on Skincitylla voimassa vain 1.-3.5.2020. Clarinsin koko valikoiman löydät *täältä. Jos tuolloin tekee tilauksen, niin äitienpäivälahja ehtii hyvin perillekin postissa! :)

Noh, joko sinä olet kaivanut aurinkosuojat esiin? Ja mites on dekolteen ihonhoidon laita? :)

(Tuotteet saatu. Postaus sisältää mainoslinkkejä, joiden klikkailusta en hyödy, mutta joiden kautta tehdyistä ostoksista saan pienen komission. Mahdolliset komissiot käytetään blogin palvelinkulujen kattamiseen. )

Continue Reading

Nopea arkimeikki

Osa tuotteista saatu, ne on merkitty erikseen.
Sisältää mainoslinkkejä, jotka on merkitty tähdellä. 

Kuten korona-arjesta kertovassa jutussa jo sanoinkin, meikkaan edelleen joka aamu vaikka työskentelenkin kotoa käsin. Työpäiväni koostuvat pääosin videoyhteyksistä muihin ihmisiin, joten en voi kuvitellakaan olevani ilman meikkiä. Itsellekin tulee paljon virkeämpi olo, kun ulkomuoto on hieman huolitellumpi. Webkameran kuva on muutenkin aika armoton, ja ilman meikkiä näyttäisin videoyhteydessä varmasti ihan zombielta :D Sitäpaitsi meikkaaminen on älyttömän kivaa ja se on kahvin lisäksi ihan aamun kohokohta. Valitettavasti olen myös ihan toivoton aamutorkku, eikä meikkaamiselle yleensä jää kovinkaan paljoa aikaa. Tässä nyt ne tuotteet, joilla teen arkiaamun 10 minuutin pikameikkini!

Erborianin CC Crème on superhyvä ja aion ehdottomasti ostaa uuden, kun tämä pr-kappale tyhjenee. CC-voiteessa on SPF 25, se tuntuu iholla kosteuttavalta mutta asettuu silti ”puuteriseksi” kasvoille, ja peittää mainiosti. Lopputulos on luonnollinen ja kuulas. Cc-voide pysyy ainakin mun kuivalla iholla mainiosti myös ilman primeria, ja niin saan kiireessä skipattua yhden välivaiheen. Levitän CC-voiteen yleensä sormin, sillä se asettuu tosi kauniisti iholle ilman mitään kommervenkkejä.

Erboriania myydään Stockalla, jos joku kiinnostui!

Tummat silmänaluset ja punoittavat nenänpielet peitän yleensä ikisuosikillani eli *Maybellinen Eraserilla. Sekin levittyy mainiosti myös sormin, mutta nenänpieliin pyörittelen peitevoiteen siveltimellä tai taputtelen sen paikoilleen Beautyblenderillä, sillä muuten nenän ihohuokoset jäävät näkyviin. Jos peitettävää on enemmän, turvaudun yleensä *Essencen Camouflage Healthy Glow -peiteaineeseen (saatu).

Puuterina käytän lähes poikkeuksetta *Makethemaken kasvopaletin puuteria, sillä se sopii kuivalle iholle ja on ihanan kuulas. Käytän aina myös aurinkopuuteria, tarkemmin sanottuna *Physicians Formulan Butter Bronzeria, sillä arskapuuterin avulla kasvoille saa vähän muotoa ja ”kehykset”. Poskipunaksi valikoituu lähes aina joko MaketheMaken kasvopaletin korallinen poskipuna, tai sitten hieman pinkimpi *L’Oréal Parisin Melon Dollar Baby. Korostustuotekin löytyy kasvopaletista.

Tuotteet saatu.

Kulmat olen viime aikoina tehnyt *Essencen Eyebrow Designer -kynällä (sävy Strawberry Blonde), sillä se on paksumpi ja pigmenttisempi kuin Nyxin Micro Brow Pencil ja niinpä kulmat saa sutaistua nopeammin tällä Essencellä.

Ripsareista mun suosikki on tällä hetkellä *Maybellinen Falsies Lash Lift Mascara (saatu), jolla saa tosi näyttävät ja tuuheat ripset kahdella nopealla kerroksella. Ihan superhyvä!

Huulille valkkaan yleensä jonkun *Physicians Formulan Healthy Lip -mattapunista (saatuja) tai vaihtoehtoisesti jonkin helpon huulikiillon, kuten Fenty Beautyn Gloss Bombin.

Mikäli aikaa on enemmän ja alan vallan hevostelemaan eli käytän myös luomiväriä, valitsen käyttöön joko Isadoran *Bronze Bliss -paletin tai Urban Decay x Gwen Stefani -kasvopaletin, josta käytän luomiväreinä sävyjä Angel ja Hush.

Panostan siis pikameikissäkin meikkipohjaan ja kasvoihin, sillä perushyvä meikkipohja tuo heti huolitellun ilmeen eikä lohkaise aamusta paljoakaan aikaa. Siihen vielä ripsari, kulmakynä ja huulikiilto niin hyvä tulee!

8 tuotetta, 10 minuuttia.

Millainen teidän arkipikameikki on? :)

(Postaus sisältää mainoslinkkejä, joiden klikkailusta en hyödy, mutta joiden kautta tehdyistä ostoksista saan pienen komission. Mahdolliset komissiot käytetään blogin palvelinkulujen kattamiseen. )

Continue Reading