Muuttotauko

Tämä on ensimmäinen postaus meidän uudessa kodissa, historiallista! Takana on sekä kaoottinen että tehokas viikko. Optimistisesta suunnittelusta huolimatta vanhan asunnon pakkaamisen kanssa meinasi tulla hieman kiire, mutta IT-tuen sisko sekä pari ystävää riensi apuun ja asunto saatiin pakettiin ilman täyttä paniikkia. Oman lisämausteensa pakkaamiseen toi se, että vuosia ilman juoksuja elänyt Vimma saikin yhtäkkiä juoksun ja Rieha vastasi haasteeseen saamalla ripulin ja maapallo päätti, että samaan aikaan on just hyvä aloittaa taas uusi rankkasadeputki. Siinä oli kyllä muutto-olosuhteet makeimmillaan. Onneksi, ONNEKSI me oltiin tajuttu palkata muuttofirma ja muuttopäiväkin valkeni aurinkoisena ja lämpimänä. Muuttofirman miehet oli uskomattoman tehokkaita ja uusi asunto oli täynnä tavaraa vain muutama tunti muuton aloittamisen jälkeen.

.
.

Koirien mielestä varsinainen muutto sujui ilmeisesti jotenkin liian kivuttomasti, koska Vimma sai sitten juoksun lisäksi virtsatieinfektion ja Rieha jälleen korotti panoksia saamalla korvatulehduksen. Lisäksi IT-tuen oli mentävä töihin heti muuton jälkeisenä päivänä. Siinä olis voinut heikompaa yksilöä alkaa vähän vituttaa, mutta onneksi mun vanhemmat ja siskot oli meillä apuna. He siivosivat vanhan asunnon sillä aikaa kun minä ja IT-tuki vastaanotettiin tavaraa uudella asunnolla, ja kaikki 80 muuttolaatikkoa oli purettu 1,5 vuorokautta muuton jälkeen. En ikimaailmassa olisi selvinnyt siitä urakasta yksinäni edes kahdessa viikossa, joten olen ääriä myöten täynnä kiitollisuutta ihanaa perhettäni kohtaan. KIITOS.

.
keittiö muuttoa edeltävänä iltana
.
.

Edelleen mulla on vähän sellainen olo kuin olisin kylässä jossakin. En muista tavaroiden olinpaikkoja, en saa telkkaria päälle, kodinkoneisiin tarvitsen ohjekirjan enkä oikein kehtaa edes maata sohvalla. Asunto on kuitenkin aivan ihana ja huomaan vaeltelevani huoneesta toiseen ällistyneenä tästä kaikesta tilasta ja valosta.

.
.

Palaan töihin maanantaina ja arjen alkaminen tuo varmasti omat haasteensa kaikkeen. Sitä ennen olisi kiva saada esimerkiksi meidän makkarin vaatehuone näyttämään joltakin muulta kuin tältä:

.
.

Jos en saa viikonloppuna tehtyä asialle jotakin, menen ilmeisesti töihin tuossa Saksan armeijan maastopuvussa, koska se näkyy olevan kasan päällimmäisenä.

Vanha lakkaus- ja meikkauspöytäni meni kaatopaikalle muuton yhteydessä ja lakkojen säilytykseen käytetty lipasto on nyt vaatehuoneessa. Mulla ei siis tällä hetkellä ole paikkaa minne säilöä kaikkia tavaroitani, joskin pöytä mulla on ja meikitkin sain pöydän laatikostoon paikoilleen. Lakkausfasiliteetit ontuvat koska en ole edelleenkään paikallistanut sitä pahvilootaa, johon säilöin mm. alus- ja päällyslakat. Toki myös mun kynnet on aivan tuhannen päreinä muuton jäljiltä. Siksikin laitan blogin nyt ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen pienelle tauolle. Ennustan noin viikkoa, toivon vähempää ja pidätän oikeuden livauttaa jonkin postauksen ilmoille, jos sattuu että käsiini päätyy joutilasta aikaa. Koko kevät on ollut ihan uskomattoman hektinen ja stressaava, osin myös siksi, että olen härkäpäisesti halunnut päivittää blogia vaikka mulla ei oikeastaan olisi ollut siihen aikaa eikä resursseja. Nyt nostan kädet pystyyn ja myönnän, että ny ei kuulkaa repee enempään vaikka haluais.

Osoituksena mun tehokkuudesta on nämä kaksi kuvaa, jossa ensimmäisessä on mun uusi harrastuspiste ENNEN kuin aloin järjestää sitä, ja seuraavassa kuva pisteestä järjestämisen jälkeen. Välissä on useita tunteja tuuskaamista.

.
.
.
.

Tarvin jonkun holhoajan. Äiti, isä ja siskot, voisitteko tulla takaisin??

Translation: As you can see, we are moving and everything is a big hot mess at the moment. I’m taking a short break from blogging in order to get everything sorted out in our new home. I’m hoping my break won’t last longer than one week but let’s see how it goes – if all goes smoothly I’ll come back sooner! Wish me luck :D

Kurkkasitko jo nämä?

12 kommenttia

  1. Muuttaminen on aina samaan aikaan rankkaa ja yleensä myös ihanaa. =) Olet täysin oikeutettu pieneen taukoon! Odottelen täällä sitten kuvia siitä uudesta ihanasta asunnosta, kun kerkiät, niin ja tietenkin uusista kynsistä =P
    Itse palaan myös maanantaina takaisin töihin ja jotenkin kynsile tuntuu olevan aikaa paremmin töissä kuin lomalla =S Kyllä se elämä siitä suttaantuu taas uomiinsa!

    1. Sillähän mä niin kauheasti haluankin asunnolla touhuta, että saisin edustavia kuvia otettua blogiin :D ehkä mun on uskottava että ei siellä valmista kertaheitolla saa, mutta varmaan teitä kiinnostaa asuntopostaus joka tapauksessa vaikka jostain paikasta verhot puuttuiskin :)

      Joo, lomalla aika jotenkin valuu sormien läpi ku hiekka. Arjessa on selkeämmät rutiinit :) Tsemppiä meille molemmille työhommiin!

  2. Onnea uuteen kotiin vain :) Onneksi tavaroita voi järjestellä paikoilleen pikkuhiljaa tarpeellisuusjärjestyksen mukaan (tosin pahimmassa tapauksessa se venyykin sitten vuosien operaatioksi..). Ansaittu lepotauko lienee paikallaan, nyt tutustutte rauhassa uuteen asuntoon Vimman ja Riehan kanssa, toivottavasti haukutkin voivat jo paremmin :)

    1. Joo, mä olen vaan niin kärsimätön että haluaisin toteuttaa kuukausia mielessä pyörineet sisustusvisiot heti :) Meidän entinen asunto oli aika paljon pienempi, joten ollaan jouduttu tekemään ihan hirveästi hankintoja. Tavarat on sinänsä melko hyvin paikallaan, mutta kalusteita puuttuu :D

      Kiitos, kyllä ne alkaa molemmat jo toipua hyvää vauhtia :)

  3. Mä en kestä miten tuo katon kaltevuuskulma on kuin tehty Helmereitä varten! Jos olisin muuttamassa, mä varmaan mittaisin kaiken sen mukaan ”mahtuuko Helmu, montako mahtuu” :D. Toivottavasti ei tarvii muuttaa enää ikuna. Mulla on takana muuttoputki aina parin vuoden välein 20 vuoden ajan (pahimmillaan neljä muuttoa vuodessa), joten mulle tulee joku PTSD-oire heti kun nään pakkaupaperia tai muuttolaatikoita :). Viimeks kun muutettiin tähän kaksi vuotta sitten mulla kesti tosi kauan ennen kuin asunto tuntui kodilta. Johtui varmaan siitä, että muutettiin ekaa kertaa kaksikerroksiseen paritaloon. Se on jotenkin ihan kamala tunne, kun haahuaa omassa kotona joka ei tunnu kodilta! Mutta meneehän se toki ohi. Toivottavasti rekut tervehtyy ja tykästyy uuteen ympäristöön pian. Ja teille toivon pientä ansaittua hengähdystaukoa. Mä en tajua miten sä saat enää edes vedettyä henkeä tolla sun aktiivisuustasolla. Halit <3.

    1. haha mä itseasiassa toivon että voisin luopua Helmeristä! En oo aikoihin säilyttänyt siellä lakkoja vaan pelkästään leimaustarvikkeita, päällyslakkoja ynnä muita välttämättömiä tarvikkeita. Nyt hakusessa olis vähän isommat ja korkeammat lipastot, Alexiin meni hermot kun laatikot ei auennu kokonaan >:(

      Oho, sä oot muuttanu ihan älyttömän paljon! Koirat on kotiutuneet jo aika hyvin ja minäkin melkolailla :) Kiitos <3

  4. Melkoinen kaaos! Ja todistusaineistoa jos maanantaina on se maastopuku päällä! :D

    Lycka till! Ja apujoukkoja kuulemma saa tilaamalla ;)

  5. Onnea uuteen kotiin! :) Ja hitto sä oot tehokas, me muutettiin viime syksynä ja mulla on edelleen tavaroita purkamatta……

  6. Kuulostaapa hurjalta tuo muuttoruljanssi – lisämausteena vielä koirien sairastelut. Itse olisin varmasti heittänyt hanskat tiskiin ainakin kertaalleen ja ehkä purskahtanut itkuun ja kiroillut joka asialle… Tollainen stressi on kaameaa!! Oot selvinnyt todella kiitettävästi, jos myönnät itsellesi vain viikon tauon blogin äärestä. Se on ehdottomasti ansaittu, vaikka toki kynsihöperrykset ja blogi voi toisaalta lievittää stressiä.. Jep, mutta ajanpuutehan se sun ongelman ydin onkin toki.

    Onnea uuteen kotiin ja tsemppiä töihinpaluuseen! Rentoudu toki välillä – heittäytymällä vaikka sohvalle. ;)

    1. Oikeastaan ihmettelen, että en saanut yhtään itkukohtausta :D

      Kiitos ihanasta kommentista. Tuli tosi hyvä mieli :) Totta on, että kynsi- ja bloggausjutut on tosi hyviä stressin lievittäjiä ja vastapainoa muulle arjelle, mutta tosiaan, ei vaan ehdi saada postauksia valmiiksi tai jos ehtiikin niin sitten se on jostain muusta ”tärkeämmästä” asiasta pois :/

Vastaa