Welcome to Miami

Vähänkö olette jättäneet ihania kommentteja ja palautteita arvontaan, kiitos! Olen lukenut tarkasti ne kaikki, mutta en vastaile niihin, jotta kommenttien purkaminen ja arvonnan suorittaminen olis vähän helpompaa :) Kokoan palautteita vaikka erilliseen postaukseen, saan sitten vastattua yhteisesti teille arvonnan päätyttyä.

Puhutaanko säästä? Täällä on ihan hullun kuuma. Oon henkisesti jo ihan lomalla, joten piti värkätä The Kesäkynnet, jotta kätöset vastaisivat mielentilaani. Enää vajaa kaksi viikkoa töitä…

kesäkynnet
.

Idea näihin kynsiin lähti palmutarroista, jotka löysin Seppälästä. En tiedä mikä idea palmujen ostamiseen johti, koska a) en käytä kynsitarroja ikinä b) Seppälän kynsitarrojen laatua on moitittu usealla taholla c) PALMUT??

Logiikan puutteesta huolimatta löysin itseni kassalta palmutarra-arkin kanssa ja pulitin lystistä 1,95 €. Tässä kohtaa tulee yllätys: nämä tarrat on ihan mahdottoman hyviä! Palmut on todella ohuita, joten ne eivät juurikaan jää koholle kynnen pinnasta, toisin kuin suurin osa maailman kynsitarroista. Ohuudesta huolimatta tarrat ei repeä helposti, ja ne tarttuvat nätisti kynnen pintaan eivätkä ole moksiskaan päällyslakasta. En tosin laittanut päälle pikakuivattajaa, vaan tavallisen päällyslakan. Mutta silti. Oon ihmetyksestä sanaton.

miami nails
.

Palmujen alle tein auringonlaskua tai -nousua imitoivan liukuvärjäyksen. Punainen on OPIn The Color of Minnie, oranssi OPIn Are We There Yet ja keltainen Catricen Bye Bye Birdy. Kaikissa lakoissa on nättiä shimmeriä, joka ei myöhäisillan tunkkaisessa  auringonvalossa suostunut kameralle näyttäytymään. Makrokuvatkin epäonnistuivat, pirulaiset. Liukuvärin alla on pari kerrosta valkoista lakkaa, Essien Blancia. Tutoriaalin liukuvärjäystä varten löydät tästä.

OPIn The Color of Minnie pilasi kyllä tämän lakkauskokemuksen. Kaukaa viisaana suojasin sormenpäät ihoteipillä välttääkseni ylenpalttista siivousurakkaa, mutta eipä auttanut. Räiskyvänpunainen Minnie nimittäin tarrasi kuiviin kynsinauhoihin aivan sekopäisellä intensiteetillä, ja käytin kynsinauhojen hinkuttamiseen varmaan yhtä paljon aikaa kuin varsinaiseen lakkaamiseen. Motherfucker. Mulla ei edes enää ole jäljellä X-tran hyvää kynsilakanpoistoainetta, joten hinkutus piti suorittaa Pirkalla. Pirkka on paitsi tehotonta, myös paskanhajuista. Liuottimen ja jonkun hiton horsman yhteistuoksu EI TOIMI, terveisiä vaan Pirkalle. Jotenkin käsittämättömällä tavalla Minnie onnistui värjäämään mun siistimissiveltimen kirkkaanpunaiseksi lähtemättä kuitenkaan kynsinauhoilta mihinkään. Se väri vaan jakaantui. Liuotinhuurujen pehmentämät aivoni kehottivat mua vaihtamaan sivellintä, joten mulla on sitten kaksi pilattua sivellintä. Jes. Mulla oli kauhee raivohiki (tunnetaan myös nimellä RaHi), mua huimas ja oksetti se Pirkan haju. Ehkä myös itketti vähäsen. Nytkin säälin itseäni kun kirjotan tätä, niin hirvee kokemus se oli. Oikea käsi on kuvauskelvoton, koska mun hienomotorinen osaaminen taantui vasemman käden puhdistamisen jälkeen ja mm. ryttäsin keskisormen lakat. Lisäksi jätin puhdistamisen kesken, ei vaan kertakaikkiaan psyyke enää kestäny sitä hommaa.

Huhhuh, lietsoin itseni taas sekä itsesääliin että raivoon. Mennäänpäs eteenpäin.

IMG_0586

Kuvassa käytetyt lakat alus- ja päällyslakkoja lukuunottamatta. Vähänkö mua harmittaa että noita kyseisiä tarroja löytyy vaan ja ainoastaan erivärisinä palmuina. Jotenkin on sellainen fiilis, että kovin monelle palmuarkille ei ehkä oo käyttöä tulevaisuudessa. Hmph.

Jos joku löytää pk-seudulta X-tran kynsilakanpoistoainetta, otan mielelläni tiedon myyntipaikasta vastaan. X-tralla on kuukausitolkulla jatkuneita toimitusvaikeuksia ko. poistoaineen kohdalla ja hyllyt huutaa tyhjyyttään kaikkialla. Oon ihan ongelmissa, koska X-traa parempaa poistoainetta ei olekaan ja puhdas asetoni on mun hengityselimistölle liian tujua kamaa. Nyyhkis.

No mutta, mitäs tykkäsitte kynsistä?

Translation: Here is my official summer mani! Can’t get much summer-y than this now can it? Too bad I’m not on summer vacation just yet. Polishes used in this gradient are OPI’s The Color of Minnie, Are We There Yet and Catrice’s Bye Bye Birdy. Palm trees are nail stickers from Seppälä. 

Continue Reading

Päivän raget

Meillä tuli kavereiden kanssa juttua Anssi Kelasta (kyllä, näin pieneksi elämä on mennyt) ja taas mulle kristallisoitui se, kuinka paljon herran biisien tekstit mua ärsyttääkään. Laulujen lyriikat on mulle tärkeitä ja siksi otan lähes henkilökohtaisena loukkauksena paskat tekstit. Eniten ärsyttää typerät juonelliset tarinat.

Miettikää nyt niitä Kelan biisejä. Ensin kaverin faijalla oli BMW, jonka kyydissä sitten istuttiin ja aikaisemmin kaikilla oli ollut kivaa, mutta aikuisena kellään ei oo kivaa ja oikeastaan kaikki on tosi huonosti. Mut istutaan nyt kuitenkin siinä Bemarissa ja selvitetään sanatarkasti mitä kukakin siinä Bemarissa istuessaan sanoi. Sitten oli luokkakokous, ja Pertistä piti tulla jalkapalloilija mutta se tippuikin louhokseen ja Kale on nyt muurari ja joku muu on taksikuski ja nuorena oli kivaa ja aikuisena on jälleen paskaa.

Entäs Pete sitten? Se hengaa puistossa ja saa tekstiviestin hyvästä diilistä, ikää on kuustoista ja on koniin koukussa. Ei mee hyvin. Pete tuntee Lauran. Laura on käynyt kauppaopiston. Nyt sillä on velkaa ja kaikki huonosti, tietenkin. Ne menee pöllimään Lauran äidin korut. Kyllä on sydäntä särkevää. Älkääkä unohtako Millaa! Milla istuu kahvilassa jonka seinällä on kuulkaa taulu ja kyllä nyt hirveesti pistää harmittamaan Millan kevytkenkäisyys, kun miehen olkaankin on tatuoitu Jack Nicholson, siis vähänkö on nyt mautonta ja kauheeta. Millaa harmittaa, koska aikuisuuden myötä kaikki on, yllätys yllätys, päin persettä. Millan ammattia tai sukunimeä ei mainita, mikä jää kyllä kaivelemaan, onhan se kuitenkin aika oleellinen tieto missä tahansa laulussa.

Kertokaa mulle, että KUKA noihin biiseihin voi samaistua? Tuleeko todella jollakulla sellainen olo että vau, tää lauluntekijä on tosiaan pystynyt kielellistämään mun tunteet, koska oon aina ollu sitä mieltä että on tosi väärin et Niklas jäi traktorin alle pienenä ja Taisto osaa pelata pajatsoa? HÄH?

Siinä vaiheessa kun törmäsin lauluun joka alkoi lauseella ”roskapussi haisee, vien sen pois”, lopetin lukemisen. Ei metaforan metaforaa missään, ei kaunista kieltä, ei uusia ajatuksia, ei mitään. Pitäisköhän itsekin koittaa siipiäni laulunkirjoittajana? ”Tänään aamulla herätyskello soi ja mä nousin ylös ja menin töihin mutta ennen sitä laitoin vaatteet päälle ja kävin vessassa ja kivi on kengässä ja mua harmittaa koska oon aikuinen ja aikuisilla on aina kivi kengässä ja vää ja nyt kun tarkemmin ajattelen niin kaikki on huonosti LALALALAAA” Rikastuiskohan tuolla?

/end rant

Jaaha, lietsoin taas itseni sellaiseen raivoon, että lienee järkevämpää siirtyä manikyyriasioihin ennenkuin saan syytteen kunnianloukkauksesta. Löysin fb-kirpputorilta ihanan lakan, jonka olemassaolo on mennyt multa täysin ohi. Kyseessä Nubar Purple Rain Glitter, ja katsokaa nyt sitä!

nubar purple rain glitter
.

Purple Rain Glitter on tummanvioletti jellymäinen lakka, joka on täynnä pinkkiä ja violettia glitteriä sekä hologlitteriä. Lakka kuivuu pinnaltaan aivan sileäksi, joten isoista glittermöykyistä ei ole kyse. Onneksi.

nubar purple glitter swatch
.

Koostumus lakassa oli vähän paksu ja puuromainen, mutta lakkaaminen oli kuitenkin helppoa. Peittävyyteen riittää kaksi kerrosta, itse laitoin kolme silkasta ihastuksesta. Eihän tämä lakka valolaatikossa kuvattuna aivan oikeuksiinsa pääse, luonnonvalossa hologlitter tuikkii ihanasti. Joudutte jälleen uskomaan mun sanaa :)

IMG_7813
.

Nyt mun täytyy ehkä mennä hakkaamaan tyynyjä tai meditoimaan tai jotakin, että tämä Kelaraivo laantuu. Huhhuh.

Translation: If you don’t already own Nubar Purple Glitter, buy it. NOW. It’s beautiful, interesting, easy to wear and opaque in two coats. 

Continue Reading

Kolme kärsimystä pääsiäisen hengessä

Heti alkuun vinkkaan, että sain viimeinkin aikaiseksi lisätä sivupalkkiin kategoriahaun sekä vapaan haun sivustolta. Ne olivat olemassa aikaisemminkin, mutta sellaisessa floating sidebarissa, joka toimi aina joskus ja jouluna. Loput ajasta se hieno kelluva sivupalkki oli tukevasti ankkuroituneena jonnekin sivun alareunaan, missä sitä oli mahdotonta käyttää. Asia on nyt siis osittain korjattu. Mun _piti_ laittaa hakukenttä oikeaan sivupalkkiin koska vasen on niin täynnä, mutta en osannut :D Pitänee konsultoida IT-tukea…

Miten mulla hurahtikin monta päivää ohi ilman että postasin? Ajantaju ilmeisesti hukkuu sairaslomalla ja lomalla. Olen oman pääsiäiseni viettänyt varsin pakanallisissa merkeissä, joskin eilinen vierähti Via Dolorosan kaltaisissa tunnelmissa. Erehdyin lähtemään oikein isolle kirkolle perjantaina ja niinpä lauantaina olikin sitten varsin kansainvälinen olo. Velloin pahoinvoinnissa, itseinhossa ja viimeistelin olotilani syömällä pitsaa ja karkkia, minkä jälkeen halusin lähinnä hakata itseäni raipalla. Pääsiäinen as it should be.

Kuvakansion syövereihin on päätynyt kolme fail-lakkausta, joita en aikonut edes julkaista. Koska itsensä rankaiseminen on kuitenkin osoittautunut varsin mainioksi pääsiäisteemaksi, julkaisenkin kaikki kolme failia kerralla. In your face minä!

Kaikki varmasti tietää ne ”omg kauhee fail” -postaukset, joissa esitellään lukijan silmiin varsin virheetön lakkaus ja ainoa joka virheet näkee, on liian itsekriittinen bloggaaja. Syyllistyn tähän itsekin. Seuraavat kuvat on kuitenkin toista maata, lupaan.

IMG_7609
HUH HUH

Niin että TA-freaking-DAA. Tässä, armaat lukijani, on se syy miksi en juurikaan maalailuja kynsille harrasta. Taidoissa on havaittavissa merkittävää taantumaa, sillä bloggausurani alkutaipaaleella onnistuin kuitenkin maalailemaan esimerkiksi aaltoja ja Pacman-pelimaailmaa ilman merkittäviä vaikeuksia.

Ei varmaan tule kenellekään yllätyksenä, että tämä UPEA kukkamanikyyri toteutui hieman toisenlaisena kuin oli tarkoitus. Lähdin maalaamaan kukkia kynsilakoilla, mikä toki oli jo virhe sinänsä, mutta akryylimaaleilla tuskin olisin tätäkään vähää saanut aikaan. Aloitin koristelut maalaamalla neitseellisen herkät mutanttikukat, minkä jälkeen lisäsin luolamiehen hakkaamia valurautakappaleita muistuttavat köynnökset. Viimeistelin lakkauksen tökkimällä epämuodostuneita pisteitä ympäriinsä ja lisäämällä maalaukset levittävän päällyslakan.

IMG_7610
.

Oon erityisen ylpeä noista pikkurillin kukista, jotka näyttää siltä kuin joku olisi istunut niiden päälle. Haluatteko tutoriaalin? No? Anyone?

Seuraava lakkaus on jatko-osa kukkamanikyyrilleni. Kukkien elinikä oli noin kolme minuuttia, jonka jälkeen aloitin alusta. Essien Off the Shoulder uudestaan kynsille, täysin epäonnistunut liukuvärjäys Color Clubin Fashion Addictilla, jonka jälkeen asettelin lähtökohtaisesti typerältä näyttäneen siirtokuvan nimettömän kynnelle. Levitin päällyslakan, joka SULATTI siirtokuvan ja se levisi tuhannen päreiksi ympäri kynttä. Lakkasin päälle Fashion Addictilla ja lopputulos on tässä.

IMG_7615
.

Elävältä haudatun siirtokuvan tarina oli siis lyhyt ja ikävä, eikä siitä paljoa jää jälkipolville kerrottavaa. Next!

Viimeinen fail ei ole niinkään tekninen, epäonnistuminen liittyy lähinnä sävyvalintaan. Ostin fb-kirppikseltä OPIn Color to Diner for -lakan, joka swatchkuvissa esiintyy kauniina punaisena shimmerlakkana. Mun vaalealle iholle sävy oli kuitenkin täysin väärä. Laitoin päälle Barielle Elle’s Spell -lakan, punaisen flakiesin, joka vain pahensi asiaa.

IMG_7759
.

Nämä kynnet sopisivat mainiosti johonkin kauhuleffaan. Näyttää siltä kuin mun sormenpäät vuotaisivat verta ja kudosnestettä. Nami nami! Molemmat lakat ovat kauniita sinänsä ja hyvälaatuisia, mutta kun sävy ei sovi niin se ei kertakaikkiaan sovi. Molemmat lakat ovat jo uusissa kodeissaan, toivottavasti uusilla omistajilla ihonsävy on lähempänä elävää ihmistä kuin zombia.

Eikö ollutkin oikein hyvän mielen postaus? Ei kestä kiittää! *oikoo orjantappurakruunuaan*

Translation: It’s pretty safe to say these manicures weren’t amongst my proudest moments as a blogger. Or as a human being for that matter. Great thing about internet is that I can share my failures with everyone whether anyone wants to see them or not. You’re welcome! *evil laughter*

Continue Reading