Mitäpä kuuluu?

Tein taas ilmoittamattoman muutaman päivän mittaisen katoamistempun blogista, joten antakaa ny kun mää selitän. Ensinnäkin, oon elänyt ihan kädestä suuhun postausten kanssa, kun en oo yhtään ehtinyt etukäteisvalmistella mitään juttuaihioita enkä kuvata uutta matskuakaan hirveästi. Oon ollut Oulussa, töissä eletään kevään kiireisintä aikaa, sisko miehensä kera tuli kylään, sitten pinkaisin Tallinnaan ja sieltä palattuani heti seuraavana päivänä tuli toinen sisko miehensä kanssa vierailulle ja heidät saan pitää melkein viikon! Eli hässäkkää on, mutta semmosta ihanaa hässäkkää.

Mulla on ollut Rieha seuranani tässä valtaosan keväästä, joten yritän ottaa kaiken irti niistä päivistä kun Riepuli on toisessa kodissaan. Koiran kanssa sitä on kuitenkin tosi sidottu kotiin ainakin arkisin. Tallinnan reissuun tarjoutui mahis koiran ollessa poissa ja ootinkin sitä reissua ihan hulluna. Olin niin kade kaikille tutuille jotka ovat reissanneet vähän väliä jonnekin ja halusin itekin edes pienen irtioton.

Olin Tallinnassa L’Ermitage -hotellissa ja sen sijainti avasi ihan uudenlaisen Tallinnan mulle. Ihan keskustan liepeillä hotelli kyllä on, mutta THE suomalaispesäkkeen (eli Sokos Hotel Virun) ja L’Ermitagen väliin jää koko vanha kaupunki, mikä tarkoitti sitä että tuli sitten käyskenneltyä muuallakin kuin siinä Virukeskuksessa ja vanhan kaupungin pääaukiolla, jotka on ihan jo hintatasoltaankin suomalaisia. Keskustan laitamilta löytyi ravintoloita ja baareja, jotka oli sentään paikallista hintatasoa eli edullisia.

Viime vuosina Tallinnan reissut on rajoittuneet shoppailu- ja kauneusmessujuttuihin, ja tajusin etten ole varmaan lukion jälkeen edes käynyt vanhan kaupungin muureilla lyllertämässä. Nytpä kävin. Tallinna on jotenkin liian arkinen ja tuttu näin suomalaisen näkökulmasta, ja sitä ihan unohtaa että kyseessä on oikeasti aika nätti ja vähän rappioromanttinen kaupunki.

Pakko muuten suositella taas ravintola Mixiä. Oon puhunut siitä blogissa aiemminkin. Kävin nyt toista kertaa ko. ravintolassa ja voi elämä miten huippu kokemus se taas oli! Ravintola tarjoaa yllätysmenua, johon voi halutessaan yhdistää myös viinipaketin (totta helvetissä otin sen). Yllätysmenu koostuu ruokalajeista joita ruokalistassa ei ole ollenkaan, eikä juuri mitään illan ruokavaliosta saa tietää etukäteen. Allergiat toki kysyttiin, samoin esim. se että haluaako alkuruuaksi meren antimia ja pääruuaksi lihaa vai toisinpäin. Sitten vaan jännittämään mitä eteen tuodaan :D Otin yllätysmenun edelliselläkin kerralla ja tykkäsin ihan valtavasti, eikä tämäkään kerta ollut todellakaan pettymys! Ainoa haasteellinen ruokalaji oli mustekala-carpaccio höystettynä yrttijäätelöllä ja lentokalan mädillä, koska tieto siitä että söin mustekalaa oli mulle vähän liikaa ja koostumus oli kans aika raffi. Sen sijaan lentokalan mäti wasabilla maustettuna oli ihmeen hyvää, vaikka aluksi pelkäsin etten pysty edes maistamaan mitään epäilyttäviä mätiknölläreitä. Tuo yrttisen suolainen jäätelö oli ihan mielettömän hyvää juurikin carpaccioon yhdistettynä!

Loput ruokalajit olikin sitten yksinomaan herkullisia ja upeita, ja viinit sopi jokaiseen ruokaan just eikä melkein. En olis ikinä tilannut listalta niitä ruokalajeja mitä söin, mutta sehän se yllätysmenun pointti onkin. Sain uusia elämyksiä ja kokemuksia. Henkilökunta Mixissä on supermiellyttävää (viimeksihän halasin tarjoilijaa ruokailun päätteeksi, koska olin niin vaikuttunut..) ja miljöö kaunis, joten helppo 5/5 tälle. Hinnatkin on kohtuullisia, yllätysmenu maksaa 39 euroa ja siihen viinipaketti lisäksi taisi olla jotain 30 euron luokkaa (ehkä, en muista enää). Sitäpaitsi join Mixissä parasta valkoviiniä IKINÄ. Piti pyytää tarjoilijaa tuomaan pullo takas, että saisin ottaa kuvan :D viini tuoksui karviaismarjoille ja maistui kesälle. Mun ON SAATAVA tuota jostakin. Viron alkokaupoista en tuota löytänyt, mutta ostin sitten _lukuisia_ pulloja samoilla spekseillä siinä toivossa että joku niistä osuisi edes lähelle.

Kauheen alkoholivoittoisia muutenkin nää mun kuvat :D mutta hei nythän on melkein kesä ja Tallinnassa kesäsäät, joten pitihän sitä kesäisiä drinksujakin maistella.

Suosittelen lämpimästi myös Pööbel -nimistä ravintelia, löytyy L’ermitagea vastapäätä pienestä puutalosta. Siellä join niin hyvän drinkin, että vieläkin suu nappasee kun sitä muistelen. Kuvaa ei valitettavasti ole, mutta drinkin nimi on Fast Grapefruit. Maistui verigreipille. Kertokaa multa terveisiä tilatessanne. Ei ne ihmiset mua tunne, mutta onhan terveisiä aina kiva saada.

Telliskiven alue on kans näkemisen arvoinen. Vanhalle teollisuusalueelle on putkahtanut hipster-henkinen alue pop-up -kauppoineen, kahviloineen ja kirpputoreineen. F-Hooneen burgerit on kuuluisia, mutta siellä en tällä kertaa käynyt, koska oon hamppari- ja pitsalakossa. Söin pitsaa tosin just eilen. Eli oon hampparilakossa. -.-

All in all, nyt on aika hyvä fiilis. Viime syksy oli niin hirvittävä, että tämä elämänilo on tosi tervetullutta vaihtelua :D ja tuo aurinko, voi että kuinka se voi pientä ihmistä piristää! Ei harmita edes Leijonien takkuileva peli.

Täällä siis kaikki hyvin, mites siellä? Mitä kuuluu?

Translation: My last few weeks in pictures :)

Continue Reading