Sohvapöytä 1 – minä 0

Siitä onkin jo aikaa kun oon viimeksi telonut itseni, joten piti äkkiä keksiä jotakin kroppani päänmenoksi. Ratkaisu löytyi lähempää kuin arvaattekaan, nimittäin ihan omasta sohvapöydästä! Kyseessä on vasta ostamani Hay Tray -pöytä, jossa on kätevä metallikehikko runkona. Semmoseen metallirimaan kun nasevasti monottaa jalkansa, niin se rima sopii just eikä melkein varpaiden väliin ja pääsee taittamaan ne varpaat epäinhimilliseen ilmansuuntaan ja siirtämään törmäysenergian jalkapöytään.

Nii että nyt mulla on sitten murtuma siinä jalassa. :D Ei jumankauta, kyllä tää on hienoo. Syyllinen on sekä peilissä että ylläolevassa kuvassa.

Ois tietysti kutkuttavaa päästä kertomaan jotakin sankaritarinaa siitä kuinka pelastin vanhukset, lapset ja eläimet yhdellä kädellä metsäpalosta ja mursin samalla jalkani, mutta ei tällä kertaa. Ihan vaan olin tuomassa muistikorttia sohvalle läppärin luokse enkä ilmeisesti kyennyt hahmottamaan etäisyyksiä tai sitä, että sohvapöytä on mun kulkuväylällä. Sattu muuten niin maan helevetisti, että ei mitään järkeä. Silmämunat kellui kyynelnesteestä ja haukoin henkeä kuin manaatti lenkillä. Aivan kauheaa. Tietenkään mulla ei ollut mitään kylmägeelipussiakaan joten käärin jalkani kotimaisia mustikoita sisältäneeseen pussiin. Nehän onkin niin halpoja että mielellään tuhlaa yhden pussin varpaanvälien viilentämiseen.

Töhöilyni sattui lauantai-iltana enkä lauantain aikana kyennyt varaamaan painoa jalalle ihan yhtään, hypin yhdellä jalalla ympäri kämppää. Sunnuntaina jalka näytti tuolta kuin ylläolevassa kuvassa, mutta sittemmin tilanne on edennyt hieman värikkäämmäksi:

Maanantaina könkkäsin töihinkin kyllä, mutta varasin sitten lääkäriajan kun jomotus äityi koko ajan pahemmaksi. Kävin röntgenissä ja joo, murtumahan siellä TIETENKIN on, niin pikkuvarpaassa kuin jalkapöydänkin puolella. SPLENDID!

Luojan kiitos mun sisko sattuu olemaan täällä muutenkin, niin voin ottaa sen omaksi Tuhkimoksi ja kotihoitajaksi. Buah. Ja onpahan päivisin sitten seuraa, niin voidaan tuijottaa Netflixistä sarjoja hiljaisuuden vallitessa. Paljon parempaa kuin tehdä sitä yksin :D

Vähän kyllä semmonen homma kuumottaa että mun pitäisi olla lauantai Tallinnassa blogitapahtuman merkeissä eli silloin pitäis kyllä pystyä vähän jalalle jo varaamaan. Ja sairasloma loppuu perjantaina, eli VIRALLISESTI mun pitäis siis olla kunnossa lauantaina :D Argh. No, ehkä Sissi voi kantaa mua siellä ympäriinsä.

No mites teidän viikko on sujunut? :D

Psst p.s. jos hiustuotteet kiinnostelee, niin kirjoittelin Sugar High’n puolelle yhdestä hyvästä volyymimoussesta. Juttuun pääset tästä.

Translation: I bought a new coffee table and then smashed my foot on it. It’s broken. The foot I mean. The coffee table survived without a scratch. 

Continue Reading

Aurinkoisen päivän koti

Tässä sairaslomassa oli se hyvä puoli, että ehdin kerrankin nähdä oman kotini keväisessä auringonvalossa. Saikku jatkuu edelleen, mutta kevätaurinko on hävinnyt ja tilalla on räntäsade…onneksi ehdin ottaa jokusen valokuvan sinä yhtenä aurinkoisena päivänä.

Muuttaessani ostin hätäpäissäni halvan ruokapöydän, josta en oikein missään vaiheessa pitänyt hirveästi, mutta sopivampaakaan ei siihen hätään löytynyt. Olisin halunnut kunnollisen tammipöydän, mutta budjetti ei silloin siihen venynyt ja muutenkin kaikki pöydät olivat liian suuria. Nyt sitten Toria selaillessa bongasin ilmoituksen tammipöydästä, joka maksoi vain 70 euroa ja on kauttaaltaan massiivipuuta. Pöytä on ollut joskus Ikean valikoimissa, mutta ei ole enää myynnissä. Kokokin täsmäsi, samoin sijainti.

Rakkautta ensi silmäyksellä.

Mun asunnon keittiö on suoraan sanottuna typerä, huonosti suunniteltu ja ahdas, joten olen ostanut Ikeasta tuollaisen saarekkeen lisätasoksi. Tykkään tammen ja mustan yhdistelmästä ihan älyttömästi, ja nyt viimein mun ruokapöytäkin täsmää saarekkeen massiivipuutasoon. Ja hei HUOM siellä se Sous vide -laite odottelee käyttöä :DD

Suunnitelmissa on myös tuoda joskus jotenkin pohjoisesta tänne neljä puutuolia, jotka edesmennyt pappani on tehnyt, ja maalata ne mustaksi. Nuo pinnatuolit on minusta kivan näköiset edelleen, mutta pinnat löystyy tosi nopeasti ja tuolit nitkuu ja notkuu. Sitäpaitsi haluaisin neljä mustaa tuolia, jotta ruokailuryhmä ei näyttäis noin sekavalta.

Ruokapöydän yllä oleva valaisin löytyi Kodin Ykkösen konkurssimyynnistä. Ostin sieltä valtaosan kaikesta tarvitsemastani, kerrankin joku konkurssi osui hyvään saumaan mun näkökulmasta… vielä pitäisi saada aikaiseksi ostaa erilaiset lamput tuohon valaisimeen, nuo nykyiset on niin kirkkaat että aamuisin silmänpohjat kouristelee ku ton iskee päälle :D haluaisin sellaiset vanhanajan hehkulampun näköiset polttimot.

Oon myös innostunut viherkasveista ihan yhtäkkiä! En tiedä mikä juttu tää on, koska mulla ei oikeastaan koskaan ole ollut viherkasveja enkä oo piitannut niistä vähääkään, mutta nyt yhtäkkiä haluaisin niitä kaikkialle. Oon tosin edelleen erittäin nirso kasvien ulkonäön suhteen, lehtien pitää olla jämäkät ja vahapintaiset ja värin kunnollinen tummanvihreä. Ei värikkäitä kukkia (leikkokukat on tietysti poikkeus!), ei saa kahista, ei saa roikkua. :D Esimerkiksi saniainen ois mulle ihan kauhistus. Ja myönnän että mulla on kunnon viha-rakkaussuhde mun valkoiseen joulutähteen, joka ON EDELLEEN HENGISSÄ. Sietämätöntä. Eihän sitä nyt tappaakaan voi kun kerran sinnittelee ja kukoistaa surkeasta hoidosta huolimatta. Itseasiassa onkohan se edes aito :DDDD

Multa löytyy nyt palmuvehka (sitä ei saa tapettua millään, mitä huonommin hoidat sen iloisemmin kasvaa), sitruunapuu, se helvetin joulutähti ja uusimpina tulokkaina kaksi rahapuuta. Toinen näkyy tuossa ruokapöydän päällä ja toinen on makkarissa.

Kaverina rahapuulla on Iittalan Nappula-kynttilänjalat, joista tykkään ihan hulluna :)

Rahapuiden mattamustat ruukut löytyi Plantagenista ja Iittalan Nappulat on Tapiolan Stockalta -40% alesta. Murmis kävi ne mulle ystävällisesti sieltä hakemassa, kiitos siitä <3

Lisääntyvän valon kunniaksi vaihdoin olohuoneeseen valkoiset verhot ja hommasin vihdoin ja viimein pallovalot, jotka on ollu mulla haaveena jo pitkään. Löysin ”valopallobaarin” pienestä sisustuskaupasta Tikkurilasta, sain siis valita itse pallojen määrän ja värit isosta valikoimasta. Kauan siinä meni, mutta oon tyytyväinen valintoihini :)

Elloksen aleista löytyneet pellavalakanatkin pääsivät käyttöön :) Ne on IHANAT. Ja ihanan ryppyiset myös :D

Yöpöytäkin on melko uusi. Myin pois Ikean Malm -yöpöydät ja ostin tilalle yhden Nordli-yöpöydän. Se on korkea, kapea, tukeva ja simppeli, ja iso laatikko nielee kätevästi kaikki rasvat ja voiteet ja muun tarpeellisen. Yöpöydän takana kulkee kätevä lista, jonka alle mm. puhelimen laturin johdon saa piiloon.

Ai niin ja possuiluhuoneessakin on viimein tauluhylly ja sain kaikki ihanat tauluni esille :)

Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän pidän tästä asunnosta. Tavaraa ei ole liikaa, kaikelle on paikkansa (no kosmetiikka on ehkä poikkeus ja sille on syynsä miksi en possuiluhuonettani ole kuvannut ja esitellyt, krhm..), asunto on helppo ja nopea siivota ja valoa riittää. Asunnosta on tullut koti kuin varkain. Kyllä täällä on hyvä olla. :)

Translation: Everything looks good when the sun is shining.

Continue Reading

Intopiukeana Tammer-Tukussa

En yleensä kirjoita blogiin juurikaan pr-tapahtumista, vaan ennemminkin niissä esitellyistä tuotteista. Nyt on kuitenkin pakko poiketa tavanomaisesta linjasta, koska olin juuri Tammer-Tukun bloggaajatapahtumassa joka oli sen verran innostava ja tapahtumarikas, ettei pari instakuvaa riitä mitenkään sitä kattamaan. Jutun kuvat eivät ole järkkäriä nähneetkään, kunhan nyt vain räpsin kännykällä, mutta ehkä kestätte.

Tammer-Tukun tapahtumat ovat aina olleet älyttömän kivoja. Ihmiset ovat hauskoja ja mukavia, ruoka on hyvää, esillä on ihania sisustus- ja keittiötuotteita ja tapahtuma järjestetään Flamingossa Outlet Tukku -liikkeessä, joka on pullollaan edullista ja söpöä sisustustavaraa. Hyvät lähtökohdat siis. Tällä kertaa esillä oli ihanan energisoivia, tropiikista ja rantalomista innoituksensa saaneita värikkäitä sisustustuotteita, Katri Helenan kanssa yhteistyössä tehtyjä Suomi100-juhlatuotteita, uusia grillejä ja Maku Kitchen Lifen keittiötuotteita, joiden ulkomuoto vetoaa muhun vuodesta toiseen.

Maku Kitchen Lifen Sous Vide -laite oli isosti esillä ja tapahtumassa järjestettiin arvonta, jossa yksi onnekas voitti itselleen kyseisen laitteen. Mun edellisessä kodissa oli sous vide ja sillä sai kyllä tehtyä ihan mielettömän hyvää ruokaa. Laitteen idea on se, että liha tai kala kypsennetään vakuumipakkauksessa vedessä. Ruoka kypsyy vesihauteessa tasan siihen ideaalilämpötilaan eikä yhtään enempää tai vähempää. Lihasta tulee ihan mielettömän mureaa, eikä itse tarvitse tehdä ruoan kypsennysprosessin aikana yhtään mitään. Ravintoloissa näitä käytetään ihan suvereenisti, mutta vasta viime vuosina laitteet on löytäneet tiensä myös kuluttajien koteihin. Myönnän, etten koskaan sitä edellistä sous vide -laitetta käyttänyt, mutta toimintaperiaate on tiedossa, samoin se maukas lopputulos. Tapahtumassa käytiin läpi laitteen toimintaa ja käyttöä, mutta enhän mä sitä kovin tarkasti kuunnellut, koska keskityin syömiseen ja yleiseen häröilyyn. Toki olin kuitenkin osallistunut sous viden arvontaan kuten kuka tahansa itseään kunnioittava suomalainen ämpärinjonottaja.

Mun huomion varasti syömisen lisäksi BubbleCap, uusi suomalainen innovaatio, joka tekee Soda Streamista ja muista hiilihapotuslaitteista turhia. Pieni pallero toimii välikappaleena hiilihapotuspullon ja veden/mehun/minkä tahansa juoman välillä, eikä mitään muita laitteita tarvita. Kuplia mihin tahansa juomaan ilman isoja laitteita?! HELLO LOVER. Olen vissyn suurkuluttaja ja oma Soda Stream on käytössä jatkuvasti, mutta asunnon keittiö on niin surkean pieni, että vissylaite vie ihan liikaa laskutilaa. Ehdin juuri juhlia sitä, että pääsen eroon Soda Streamista, kun yhtäkkiä kuulin ihmisten huutavan mun nimeä. Voitin sen sous vide -laitteen! WHAT?! Siis nyt tiedän miltä Oscarin voittavista näyttelijöistä tuntuu. Kiittelin perhettäni, akatemiaa, jumalia ja muita tukijoita salamavalojen räiskeessä (no okei, joku otti ehkä yhden kuvan puhelimella, mutta ei nyt takerruta yksityiskohtiin) ja olin ihan intohiessä. Mun maailma mullistui parissa minuutissa: mun tietoisuuteen oli saatettu loppumattomasti kuplajuomaa generoiva pallero JA voitin jotakin. Uskomatonta. Vähemmästäkin pieni ihminen menee sekaisin.

Naurettiin kyllä Sissin kanssa aika makeasti koko jutulle – mun kokkaustaidot rajoittuu lähinnä valmiin ruuan lämmittämiseen mikrossa ja juuri sadattelin keittiön laskutilan puutetta, ja sitten menen voittamaan ravintolatasoisen hifistelykokkauslaitteen, joka vie enemmän tilaa kuin se mikro :D No mutta, ehkä nyt alkaa uusi elämäni masterchefina!

Olin niin tuhinoissani kaikesta että siinä vaiheessa kun suuntasin Outlet Tukun puolelle, mulla oli tosiaankin ostoshousut jalassa ja teinkin kaupassa tuhoa ihan kohtuullisesti. Koska musta nyt tulee se gourmet-aterioita luova masterchef, ostin myös höyrykattilan. Siinä sitten höyryttelen hienoja kasviksia sisäfilepihvien kaveriksi all day every day. Koska hyvästä lopputuloksesta ei ole takeita, ostin varmuuden vuoksi myös roskiksen. Lisäksi mukaan tarttui käsipyyhkeitä, ihana kuultovalkoinen tarjotin (kuvausalustaksi tietenkin) ja Maku Kitchen Lifen pieniä säilytyspurkkeja. Mullahan on sivellinpurkkeina saman sarjan isompia purkkeja, ja nyt kun saatavilla oli uusia kuoseja ja söpöjä kokoja, niin pitihän niitä saada. Säilytyspurkkeja on kyllä nyt niin paljon että en varmaan edes omista tarpeeksi materiaa niitä kaikkia täyttämään, mutta jokaisella on heikkoutensa. Joillain useampia kuin toisilla.

Tuohon BubbleCapiin palaan vielä, kunhan saan aikaiseksi hommata täyden kaasupullon ja pääsen kokeilemaan sitä käytännössä. Aion kuplituttaa KAIKEN.

Onko sous vide -konsepti teille tuttu? Jos, niin antakaa nyt hyvät ihmiset jotakin vinkkejä :D

Translation: Some pr-events are more awesome than others. Today I won a sous vide machine from a pr event giveaway, so I’d say this particular event was pretty damn awesome :D Thank you Tammer-Tukku!

Continue Reading