Pois mukavuusalueelta: sekamelska

Voihan FAIL. Olen viihtynyt mukavuusalueellani taas niin pitkään, että päätin jatkaa hyvin katkonaista postaussarjaani seikkailuista mukavuusalueen ulkopuolella.

Ihan huono idea koko postaus”sarja”. Nää lakkaukset ei onnistu koskaan, kun ne on epämukavia! Sanoohan sen järkikin! Grr.

IT-tuen ihana äiti, eli anoppikokelaani, ilahdutti mua suunnattomasti tuomalla Australian reissultaan tuliaisiksi kolme paikallisen kosmetiikkasarjan kynsilakkaa. Piti kuulemma olla australialainen merkki, ettei vahingossakaan osta samoja lakkoja mitä mulla jo on :D sain myös koko kynnen tarroja ja UGG-säärystimet, niitä säärystimiä olenkin pitänyt melkein joka päivä :)

.
.

Lakkojen merkki on Kit:, josta en entuudestaan tiennyt mitään enkä myöskään myöhemmin ottanut selvää. Sain kolme lakkaa, viininpunaisen Acain, murretun kultaisen Metalin ja keltaisen Mustardin. Kaikki kolme kuuluvat samaan kokoelmaan, joten yhdistin ne kaikki samaan lakkaukseen myös. Tästä päästäänkin sujuvasti siihen mukavuusalueasiaan: yleensä yhdistän lakkaukseen vain paria sävyä, tai yhtä väriä eri tummuusasteilla. Oon aivan juuttunut siihen ja siksi skittlettetkin tuntuu usein vaikeilta tehdä. Sama näkyy muuten myös mun pukeutumisessa :)

.
.

Lisäksi keltainen on mulle vaikea sävy, enkä oo aikuisikäisenä koskaan (!!) lakannut kynsiä keltaisella lakalla. Se on aikamoista, ottaen huomioon sen että mulla on valikoimassa satoja lakkoja ja kynnet ei oo koskaan paljaat. Järkytyin itsekin kun tajusin tuon :D Mustard pääsikin sitten aksenttikynnen arvostettuun asemaan. Keltaiset lakat ovat yleensä vaikeita levittää, mutta Mustard käyttäytyi melko mallikkaasti vaikka vaatikin kolme kerrosta tasaiseen lopputulokseen.

.
.

Viininpunainen Acai peitti ihan mielettömän hyvin, juuri ja juuri tarvitsi toisen kerroksen. Tietysti kokeilin sitä heti leimaamiseen ja kuten nimettömän love-teksti näyttää, hyvin onnistuu. Harmi vaan että Acain sävy muuttui punaiseksi leimausjäljessä ja nyt näyttää että teksti on leimattu jollain ihan muulla lakalla. Love-teksti on Bundle Monsterin laatasta BM-H16.

Kultainen Metal on aivan hullun kaunis ja kuten kuvista näkyy, leimaa aivan possuna. Eli täydellisesti. Kuvio on yksi Bundle Monsterin parhaista ja löytyy vuoden 2011 laattasetistä. Kyseinen setti julkaistiin uudelleen isommilla kuvilla ja hommasin sen pikapikaa. Tässä käytetty kiehkurakuvio löytyy laatasta BM-017.

.
.

Jos olisin unohtanut aksenttikynnen ja pakkomielteen mukavuusaluehommista, olisin ollut erinomaisen tyytyväinen viininpunaisiin kultaleimauskynsiin. Nyt kynnet vaan tuntuu vierailta ja sekavilta. Tuo keltainen lakka sinällään miellytti kyllä, sillä sävy on murrettu eikä kirkas kanariankeltainen. Mun yhdistelytaidot nyt vaan mättää pahemman kerran.

.
.

Summa summarum: lakoista tykkäsin, lakkauksesta en.

No niin, antakaahan tuomionne…*väistelee ylikypsiä tomaatteja*

Translation: I had the opportunity to get to know Kit: Cosmetics polishes when my boyfriend’s mom brought them to me from Australia. I’ve never heard of this Aussie brand before but the polishes did not disappoint! Deep burgundy creme Acai has amazing formula and it’s nearly a one coater which means it works for stamping as well. I stamped ”love” on my ring finger with Acai. The muted yellow polish is called Mustard and it’s pretty decent for a yellow, I used 3 coats. Golden polish called Metal is really interesting, shimmery shade and as you can see it’s perfect for stamping. All in all I liked all the polishes but didn’t like my manicure. My color combination skills are definitely lacking so the end result is messy and all over the place. Comfort zone is underrated. 

Continue Reading

Pois mukavuusalueelta: skittle

Pois mukavuusalueelta -postaussarjan lakkaus on roikkunut julkaisemattomien joukossa jo aika kauan, koska en vaan pidä tästä. Yhtään. Kuvatkin on huonoja, en jaksanut niihin panostaa kun en pitänyt lakkauksestakaan.

Miten musta tuntuu että aloitan jokaisen tämän sarjan postauksen samoilla sanoilla…

Skittle tarkoittaa lakkausta, jossa jokainen kynsi on erivärinen. Skittlet on usein tosi söpöjä ja pidän niistä kovasti muilla, mutta omissa käsissä se ei vaan tunnu toimivan. Tämän skittlen lisäongelmana on mulle hankalat värit: sininen, vihreä ja sinivihreä.

skittle
siniviherskittle

Skittlen värit tulevat Essien valikoimasta: etu- ja pikkusormessa Where’s My Chauffeur, keskisormessa Naughty Nautical ja nimettömässä First Timer.  Koristelun virkaa toimittaa Golden Rosen musta-valko-hopeaglitteri, numeroa en muista enkä pulloakaan löytänyt tähän hätään, mutta Jolly Jewels -sarjasta se kuitenkin on. Kimalteleva ja kiiltelevä skittle oli jotain mitä en kyennyt kestämään, joten kuorrutin lakkauksen OPI:n mattapäällyslakalla.

.
.

Turkoosi Chauffeur on ihana, raikas creme, kynsillä sitä on kolmen kerroksen verran. Naughty Nautical on hullun pigmenttinen ja hyvälaatuinen, mutta värjää kynnet iloisesti. Suosittelen siis hyvää aluslakkaa ja sen tarkkaa levitystä ennen Naughty Nauticalia. Nimettömän First Timer on paksua mutta mukavasti levittyvää ja sävy on tumma mintunvihreä, mutta sinisävyisten kavereidensa välissä se näyttää lähes ruohonvihreältä. Pyh. First Timer peitti lähestulkoon yhdellä kerroksella, mutta värin ja lakkauksen tasaisuuden saavuttamiseksi jouduin laittamaan kaksi. Peukkuun pääsi vihertävän harmaa Maximillian Strasse Her, sekin Essien valikoimasta ja laadultaan mahtava, kynnellä kaksi kerrosta.

.
.

Olisin halunnut poistaa nämä heti. Töissäkin hävetti. Pakon edessä jouduin pitämään lakkausta pari vuorokautta ja kyllä oli kuulkaa ikävää. Mä en vaan pidä näin sekavasta lookista (mutta edelleen, en ajattele skittlen muilla näyttävän sekavalta). En tajua tätä ongelmaani. Menee varmaan taas vuosi että koitan skittleä uudelleen, mutta mikäli niin käy, voisin yrittää yhdistää vähän pehmeämpiä sävyjä pienemmillä värieroilla…

.
.

Tämä postaus on ajastettu, joten saatan vastata kommentteihin hieman viiveellä :)

Translation: Skittle is a difficult manicure for me. I just feel really awkward every time I’m wearing one. Skittles tend to look really messy and child-like on me, although I don’t think that when I see someone else rocking a skittle. I managed to keep this manicure for two days but only because I had no time to do another manicure. This was done with Essie polishes: Where’s My Chauffeur (index and pinkie), Naughty Nautical (middle finger) and First Timer (ring finger). Glitter topper is from Golden Rose Jolly Jewels -collection and to top it all off I added OPI Matte Top Coat. 

Continue Reading

Pois mukavuusalueelta: limenvihreä

Tämä lakkaus on roikkunut julkaisemattomien kuvien joukossa jo tovin, koska nämä nyt vaan on niin karseat. Kuvatkin edustaa sitä spektrumin huonointa päätä, mutta nyt en välitä, haluan nämä vain pois arkistosta :D

Otin itseäni niskatukasta kiinni ja päätin jatkaa Pois mukavuusalueelta -postaussarjaa, jonka aloitin jo tovi sitten sinisen muodossa. Vihreä on mulle vielä vaikeampi väri kuin sininen, enkä edes omistanut yhtään puhtaasti vihreää lakkaa, kunnes sitten tilasin Essien Naughty Nautical -kokoelman ja siinä mukana olleen The More the Merrierin.

Feast your eyes….

Essie The More The Merrier
Essie The More The Merrier

Ajattelin ensin, että menen siitä mistä aita on siedettävin ja laitan jotkut hillityt kukkadecalit tähän, mutta järki petti mut ja päädyin tekemään ruffian-kuviota glitterillä ja tökin vielä perhosdecalit sekaan. Tajusin jo ensimmäisen decalin kohdalla että metsään menee, mutta mitäs sitä turhaan lopettamaan joten laitoin perhoset vielä keskisormiinkin kummallisen yleisilmeen takaamiseksi. Kuten kuvasta näkyy, päällyslakka sulatti yhden perhosen, tietenkin.

.
.

Glitter on indiemerkki Cirquen Electric Circus. Lakasta löytyy sinisiä, limenvihreitä ja punaisia mattaglittereitä kirkkaalla pohjalla. Ihan tolkuton väriyhdistelmä joten tokihan se piti tilata. The More the Merrier oli koostumukseltaan paksu ja ohuella sudilla myös hankala lakata tasaisesti, joten kuvissa on kolme kerrosta.

Näillä kynsillä kävin muuten asuntomessuilla. Mulla on ilmeisesti vuosittainen tarve tuntea itseni erityisen köyhäksi ja asuntomessuilla tunteen saavuttaminen on kohtuullisen helppoa. Ihan jo pääsymaksun kohdalla alkaa itkettää, eikä ne 900 neliön talot tilannetta paranna. Joka vuosi käyn uskollisesti. Tämä vuosi ei tarjonnut sisustuksellisesti mitään uutta, mutta onhan se aina hienoa käydä katsomassa vaatehuoneita jotka on isompia kuin meidän olkkari. Sisustustarrat tuntuis olevan kova juttu tänäkin vuonna. Heti kun jostain löytyy sisustustarroja, -tyynyjä tai -tauluja joissa EI esiinny sanoja family, love, heart, friends, happiness, home, carpe, diem, live ja laugh, ostan mielelläni. Tähän mennessä ehdokkaita on ollut varsin vähän.

Tämän tarjottimen olisin kyllä halunnut sieltä kotiuttaa:

Fuck You Recession
Fuck You Recession

Tuossa on jo asennetta ja itseironiaa, varsinkin kun se löytyi kunnon marmoritasoilla varustetusta ökytalosta :)

Messuilta löytyy muuten joka vuosi myös yksi propagandatuote. Siis sellainen, joka on vaivihkaa sijoitettu _jokaiseen_ taloon. Tulee vähän sama fiilis kuin penskana Seura-lehtiä selatessa, kun lehden sivuilla oli niitä ”piilotettuja” nopan kuvia ja jos löysi kaikki, pystyi osallistumaan arvontaan. Tänä vuonna propagandatuotteena oli sellainen polttopuidensäilytyskärry. Kohautin sille olkiani ensimmäisessä talossa, mutta 32. talon kohdalla se alkoi näyttää jo must-have -tuotteelta, eikä mulla edes ole takkaa.

The More the Merrier
The More the Merrier

Mutta takaisin lakkaan: The More the Merrier on niin hirveän värinen, että se menee oikeestaan jo akselinsa ympäri ja on melkein hieno. En silti tiedä tulenko lakkaamaan sillä enää toista kertaa, niin vankka usko mulla ei tähän värisiedätysprojektiin ole. Tai ehkä pitäis vaan ensi kerralla valita ne hillityt decalit tämän kaveriksi…

Essie The More the Merrier ja Cirque Electric Circus
Essie The More the Merrier ja Cirque Electric Circus

Translation: I’m having a hard time with this out-of-my-comfort-zone -project I started a few weeks back. Green polishes are a huge no-no for me and this lime green monster from Essie, The More the Merrier, isn’t the most subtle of them greens. It’s bright like a mothafucka and really weird. Cirque’s Electric Circus is another odd ball in my collection, so of course I had to combine the two. At least now it’s out of my system…

Continue Reading