Saunan sävytys

Tänään olisi tarjolla vähän normaalista poikkeavaa aihetta! Halusin sävyttää meidän kodin saunan ja tähän touhuun lähdettiin luonnollisestikin ilman mitään kokemusta asiasta. Ajattelin, että ehkä muutama muukin on samassa tilanteessa ja voisi siten hyötyä tästä postauksesta. Kuvitus on kännykkälaatua, mutta eiköhän näilläkin kuvilla pärjätä :)

Meidän sauna ei ole kovin vanha, mutta sen vaaleus ei miellyttänyt ollenkaan. Persoonaton paneelikuutio ei vastannut mun käsitystä houkuttelevasta saunasta. Mun mielestä saunassa pitää olla tummat sävyt, jotta tunnelma on kohdillaan. Vaaleuden lisäksi kismitti se, että seinäpaneelit oli jo muutamassa vuodessa ehtineet kellastua rumasti, tai oikeastaan seinien sävy taittoi oranssiin. Yövyin kesällä pariin kertaan Lapland Hotelsissa ja siellä oli ihanat kelohongan sävyiset saunat ja siitä saatiin väri-inspiraatio omankin saunan sävytykseen.

sauna alkuperäisessä asussaan

Sauna sävytettiin Tikkurilan Supi-tuotteilla. Seiniin ja kattoon laitettiin Supi Arctic Saunasuojaa sävyssä Kelo, lauteisiin (ja ikkunankarmiin ja ovenkarmeihin) Supi Saunavahaa joka sävytettiin samaan Kelosävyyn. Supi Arctic Saunasuojassa on tosi kivoja sävyjä ja kaikissa niissä on mukana helmiäistä, joka tuo seinille hillittyä kimallusta. Saunasuojaa ei voi käyttää lauteisiin. Saunavahat voidaan tosiaan sävyttää samoilla väreillä mitä Supi Arcticin värikartasta löytyy, mutta saunavahasta tietysti puuttuu se helmiäiskimallus.

Kelo-sävystä ei ollut rautakaupassa mitään muuta mallia kuin paperiesitteessä oleva kuva, joka ei tietenkään vastaa lainkaan sitä miltä sävy puun päällä näyttää – etenkin kun kaikki Arcticin sävyt ovat läpikuultavia. Otettiin siis täysi riski sävyn kanssa. Kelo on sinipohjainen sävy ja saunan seinät taittoivat oranssiin, joten pahin skenaario oli se että saunasta tulisi vihreä. Toinen sävyvaihtoehto meille olisi ollut Kemi, mutta se on kuitenkin käytännössä musta eikä haluttu läpikuultavaa mustaa saunaa. Kelohongan näköinen pinta oli kirkkaana mielessä ja sitä lähdettiin riskillä tavoittelemaan.

Kuten näkyy, ei saunasta kelohongan värinen tullut. Lopputulos oli yllättävän ruskea, mutta jos olisin yhtään palautellut mieleeni väriopin perusteita, olisin tietysti voinut asian ennustaa :D Oranssi ja sininen ovat vastavärejä ja väriähän tehdään ruskeammaksi lisäämällä siihen vastaväriä. No eipä tullut mieleen. Joka tapauksessa olin äärimmäisen helpottunut että lopputulos ei ollut vihreä. Hetken makustelin tuota lopputulosta ja nyt tykkään siitä päivä päivältä enemmän. Tumma, harmaanruskea sävy tuo mieleen lappilaisen erämökin saunan ja sävyssä on myös sellaista ajan patinaa. Olen varsin tyytyväinen!

Sitten pari vinkkiä käytännön toteutukseen. Arctic Saunasuojaa laimennetaan vedellä ennen käyttöä. Suositeltu suhde on 50-50 eli 9 desin purkkiin lisätään 4,5 desiä vettä. Laimentamattomanakin tuotetta voi käsittääkseni käyttää (vaikkei Tikkurila sitä suosittelekaan) ja silloin se on tietenkin peittävämpi, mutta silloin tuotteen tasainen levittäminen on varmaankin kokolailla mahdotonta. Saunasuoja kuivuu puun pintaan kiinni todella nopeasti, joten joka ikinen roiske, valumajälki tai muu kämmi näkyy ja jää pysyvästi näkyviin. Suosittelen nopeutta ja tarkkuutta ja napakkaa keinokuitusivellintä. Sävytä aina koko paneeli kerralla, koska kaikki rajat jäävät näkyviin. Ainetta saa käyttää aika reilusti, jos haluaa kunnolla näkyvän sävyn. Me laitettiin kaksi reilua kerrosta. Yksi 9 dl saunasuojapurkki riitti laimennettuna tuollaisen ”peruskokoisen” kolmen hengen saunan seinien ja katon sävytykseen. Kattoon laitettiin vain yksi kerros saunasuojaa. Suojaa lattia huolellisesti, sillä saunasuoja imeytyy kaakelien saumoihin 100% varmuudella eikä sitä saa niistä pois.

Saunavaha on koostumukseltaan vesimäistä. Sitä levitetään vain yksi kerros, sillä puu imee saunavahaa sen verran kuin imee eikä tuotetta sen jälkeen voi enää kerrostaa. Saunavaha levitetään vaahtomuovisiveltimellä. Kannattaa irrottaa lauteet ja sävyttää ne ulkona, mikäli mahdollista, sillä vesimäinen saunavaha roiskii, valuu ja tiputtelee ympäriinsä vaikka kuinka olisi varovainen. Saunavahassa on sama juttu kuin saunasuojassakin, eli kaikki rajat ja roiskeet jäävät näkyviin eikä aikaa korjausliikkeisiin ole kovinkaan paljoa. Koin kuitenkin saunavahan tasaisen levittämisen helpommaksi kuin saunasuojan.

Me ei pesty saunaa ennen käsittelyä, mutta hiottiin sekä paneelit että lauteet karkeahkolla hiekkapaperilla ja käsihiomakoneella. Sillä saatiin hieman vaalennettua kellastuneiden seinien sävyä. Suosittelen konetta lämpimästi, sillä käsipelillä hiomisessa menee loppuikä. Käsittelyn jälkeen annettiin saunan kuivua pari päivää ja esilämmitettiin + tuuletettiin sauna pariin kertaan ennen saunomista. Koko urakka saatiin tehtyä viikonlopun aikana ja olisi varmaan onnistunut päivässäkin, jos ei oltaisi tehty mitään muuta, mutta pitihän sitä samalla urakoida huonekalujenkin maalaamisen kimpussa tietty :D

Mitäs sanoo raati? Ootteko tehneet vastaavaa muutosta omassa kodissanne?

Continue Reading

Niskalenkki syksystä

Varovasti kurkistelen, vieläkö täällä joku on. Kesäloma oli ja meni ja läppäri jäi pölyyntymään sohvannurkkaan, kun tuli lomahommia ja reissuja ja helteet, joiden aikana ei voinut kuvitellakaan istuvansa läppäri sylissä. Vietin yli puolet kesälomastani kotikonnuillani pohjoisessa, eikä siellä ollut tietokonetta käytettävissäkään. Hyvä niin, sillä tekemistä riitti kyllä muutenkin. Instaa en sentään jättänyt oman onnensa nojaan, joten ehkä osa teistä on sieltä seuraillut mun kesän sujumista.

Uusi vuosi on mulle juhlana suhteellisen yhdentekevä sikäli, etten koskaan ole tehnyt mitään lupauksia tai elämänmuutoksia siinä kohtaa. Syksyllä sen sijaan ajatukset pyörii aika paljonkin uusissa aluissa, muutoksissa ja itsehoidossa, isolta osin varmasti sen vuoksi että syksyllä ja talvella mun on vaikea pitää mielialaa hyvänä. Pimeys, tuuli, vesi-räntä-sohjo-tihku-koleus, ylipäänsä paska sää, synttärit eli vääjäämätön vanheneminen, jatkuva kiire, stressi ja väsymys sekä kaamosmasis ei houkuttele yhtään ja oikeastaan ahdistaa jo etukäteen. Kesäloman loppuminen aiheuttaa joka vuosi eksistentiaalikriisin ja maailmantuskan, ja on äärimmäisen vaikea alistua taas uudestaan virka-aikojen ja velvollisuuksien kurimukseen. Tänä syksynä tilanne on vielä korostuneen angstinen, sillä töissä on isoja muutoksia meneillään ja niiden seurauksena ensimmäinen mahdollisuus edes yksittäisiin lomapäiviin on vasta jouluna. Kuuletteko kuinka mun hampaat kirskuu katkeruudesta?

Koska tälle syksylle ja talvelle on asetettu minusta riippumattomia rajoitteita, kuten valon määrä, säät ja lomakiellot, on turhaa hakata päätä seinään ja riuhtoa raameja, joihin ei voi vaikuttaa. En myöskään haluaisi vain hiljaa alistua siihen, että kyllä tässä nyt joutuu sitten masentumaan ja murjottamaan päivät pääksytysten. Niinpä mulla on muutamia arkisia toiveita ja tavoitteita, joita ajattelin syksyn aikana jahdata.

UNI. Nukun liian vähän ja vääriin aikoihin. Olen iltavirkku yökukkuja, joka on pakotettu elämään virka-aikaa noudattavassa maailmassa. Niinpä nukkumaanmenoaika lipsuu usein keskiyöhön ja unta kertyy 6-7 tuntia, joista viimeinen tunti on maanista torkuttamista eli ihan luokatonta unta. Tuolla määrällä unta en jaksa olla hyväntuulinen, aktiivinen tai ylipäänsä miellyttävä ihminen. Tavoitteena on nyt sitten suoriutua sänkyyn 22.30-23 välisenä aikana.

AAMUT JA ARKIMEIKKI. Voi jumalavita kuinka mä vihaan aikaisia aamuja. Tämä liittyy vahvasti edellämainittuun uniasiaan. Asiaintila on lipsunut siihen, että torkuttamistaipumukseni ansiosta nousen ylös _korkeintaan_ puoli tuntia ennen lähtöä, mikä tarkoittaa sitä että meikkaan junassa/bussissa/ekalla kahvitauolla tai jossain muussa välissä. Ei siitä ole kauaakaan kun heräsin sen verran aikaisin että ehdin meikata ihan rauhassa kotona ja juoda samalla aamukahvit. Siinä ehti vähän orientoitua hereilläoloon ja tulevaan päivään. En tiedä mitä tässä tapahtui, kun aamut eivät enää tuollaisia ole. Tavoitteena on päästä uudestaan sellaiseen aamurytmiin, että jokainen aamu ei ole Amazing Race -tyyppinen kaoottinen suoritus, vaan ehdin tehdä arkimeikin ja suoriudun töihin ilman paniikkia. Olen onnistunut tässä nyt kolmena (3) työaamuna peräkkäin (no okei, kolmantena aamuna kulmakarvojen ehostus jäi työpaikalla tehtäväksi) ja on kyllä aika paljon kivempi mennä töihin valmiina eikä tyynynkuva poskella.

VIINI. Kyllä aina pitäisi olla paria erilaista viiniä jääkaapissa tiukkojen tilanteiden varalle. Tarviiko tätä edes perustella?

TYÖAIKA. Haluan tulla töihin aina samaan aikaan ja lähteä aina samaan aikaan. Tarkemmin ottaen: en halua että töihintulo venyy raskaiden aamujen takia myöhemmäksi ja sitten istun iltaan saakka töissä naama mutterilla, tai että tekemättömiä töitä kertyy niin että joudun tekemään ylipitkiä päiviä.

RUOKA JA LIIKUNTA. Tämä kohta on hieman ongelmallinen ja ajattelin kirjoittaa tästä ihan oman postauksensa. Haluaisin saada painoa jokusen kilon pois, mutta toisaalta erityisesti syksyisin haluaisin mussuttaa sohvannurkassa kaiken maailman herkkuja ja katsella hyviä sarjoja töllöstä. Vähän haasteellinen yhtälö. No, sellainen konkreettinen tavoitteeni on, että pidän ruokavalion asiallisena ja jokaisella aterialla olisi myös salaattia tai muuta kasvislisuketta puoli lautasellista. Liikuntajuttu on haasteellisin – sulis on mun lempilaji, mutta se on minusta riippumattomista syistä toistaiseksi katkolla. Tavoitteeni on saada peliporukka taas kasaan ja sulis jatkumaan. Huonojen säiden ja pimeyden saapuessa myös kävelylenkit koiran kanssa alkavat salakavalasti lyhentyä, ja siinä asiassa uskon skarppaavani kunnolla tänä syksynä. Äänikirja on osoittautunut loistavaksi lenkkikaveriksi ja toivon että se kantaa myös syksyllä, kun ulkonaolo ei muuten napeksisi yhtään.

KOTI. Jos en kerran voi käyttää kaikkia rahojani matkustamiseen, käytän ne sitten kaikkeen ihanaan sisustushömppään! Mulla on jo joitakin projekteja tässä tulillakin. Sauna pitäisi sävyttää, muutama tuoli ja laatikosto maalata ja keittiö odottaa uudelleenjärjestelyä.

SUUNNITELMAT. Aina pitää olla jotakin mitä odottaa! Ehkäpä voisin alkuvuodesta mennä ulkomaille? Nyt olisi koko pitkä syksy aikaa säästää siihen rahaa (tää on nyt vähän ristiriidassa edellisen kohdan kanssa tosin) ja suunnitella mahdollisia tulevia reissuja. Aion myös käydä siskon/siskojen/vanhempieni luona jonakin viikonloppuna. Ja vaikka vanheneminen ahdistaakin, niin voihan synttäreiden kunniaksi silti tehdä jotakin kivaa!

BLOGI. Perisyntini bloggaamisessa on se, että juttuni ovat aina aivan liian massiivisia, suuritöisiä ja pitkiä (kuten tämäkin juttu osoittaa). Jos yhden jutun tekemiseen menee tuntitolkulla aikaa, kynnys aloittamiseen on aika korkea ja toisaalta rajallinen vapaa-aika ei meinaa riittääkään jättipostausten tekemiseen. Tavoitteeni on opetella tekemään lyhyempiä juttuja mutta useammin, ja kirjoittaa ehkä joskus muustakin kuin kosmetiikasta.

ASENNE. Asiat on juuri nyt hyvin, ja ne voivat jatkossakin olla ihan yhtä hyvin, vaikka ulkona olisikin pimeää ja kuraista. Ulkona vallitsevalle säätilalle ja muille muuttujille en voi mitään, joten mielialan köyttäminen kiinni luonnonilmiöihin on hullua. Työ tulee olemaan stressaavaa, mutta työtä hoidetaan asia kerrallaan ja se stressaava työ mahdollistaa vapaa-aikani. Pimeys on väliaikaista (eikä ole vielä edes alkanut), ja kohta on taas kevät.

Mitkä on teidän selviytymiskeinot syksyyn ja talveen?

Continue Reading

Ongelma, johon vain kynsilakkahullut voivat samaistua

Mulla on ongelma, jota en vielä pari vuotta taaksepäin voinut kuvitellakaan kohtaavani. Mun mielestä tämä on osoitus elämänhallinnan romahduksesta.

MUN SWATCH-TIKUT ON IHAN SEKAISIN!!!

Kun lakkakokoelma alkoi kasvaa, tein kuten muutkin alan harrastajat eli tilasin swatchtikkuja isot läjät ja lakkasin jokaisen lakan omalle tikulleen ja nimesin ne huolellisesti. Pysyin näppärästi perillä siitä, millaisia lakkoja omistan, mikä lakka on duplikaatti millekin lakalle ja samalla näin mistä lakoista voin luopua, jos vaikkapa löysin samanvärisen mutta parempilaatuisen lakan. Se oli sitä aikaa kun kynsilakkakirppis kävi kuumana ja postikulut oli sen verran kohtuulliset, että kaupanteossa oli jotain järkeäkin. Mä myös tykkäsin lakkojen tikuttamisesta tosi paljon, se oli jotenkin terapeuttista. Hyvä sarja pyörimään, kahvikuppi nokan eteen ja tikuttamaan uusia lakkoja. Ah!

…mutta kuten aina, something came up. Jonkun muuton yhteydessä tipuin kärryiltä ja uusia lakkoja jäi tikuttamatta, kohta en enää tiennyt mitkä oli tikuttamatta ja mitkä ei, sitten tuli toinen muutto ja kolmas ja jossain siinä välissä karsin lakkoja mutta en eliminoinut pois annettujen lakkojen tikkuja jjjja kaaos oli valmis. Ottakaa huomioon että lakkoja on useita satoja, joten tää ei oo mikään pikkujuttu tai todiste mun huonosta muistikapasiteetista.

Itse asiassa tätä viimeisintä muuttoa edeltävinä kuukausina yritin ottaa tilanteen haltuun. Toinen siskoistani auttoi. Toinen meistä nosti lakkalaatikosta pullon ilmaan, lausui juhlallisesti sen nimen ja toinen etsi sen lakan swatchtikun ja merkitsi siihen tussilla jäljen. Tarkoitus oli selvittää mitkä lakat on tikuttamatta ja mistä lakoista olen jo luopunut mutta tikku on jäänyt jäljelle. Se oli hyvä ja systemaattinen idea, joka kuivui kasaan sillä sekunnilla kun sisko lähti kotikonnuilleen. Sen jälkeen tilanne on eskaloitunut uudestaan: en enää muista mitkä lakat on käyty läpi siskon kanssa ja lakkoja on tullut lisää ja poistunut lisää ja mitään en ole tikuttanut.

AARRRRRGGHHHH

Mulla on tikkunippuja ihan jäätävä määrä, mutta lakkoja ei varmasti ole yhtä paljoa. Nyt en enää tiedä mitä omistan ja mitä en ja ääh!

Kysymys kuuluukin, että MITÄ TEEN? Iso osa musta haluaisi vaan heittää kaikki tikut menemään ja aloittaa alusta. Jos tikuttaisin kaikki lakat, joutuisin väkisin käymään kokoelmani kunnolla läpi ja voisin samalla karsia ylimääräisiä, huonolaatuisia, pilalle paksuuntuneita tai muuten epämieluisia lakkoja pois. Toisaalta tuntuu typerältä heittää roskiin valmiita tikkuja ja tehdä sama työ kahteen kertaan…mutta se tikkujen läpikäynti on aivan sairaan hidasta ja _tylsää_. Pliis auttakaa! Hylkäänkö koko tikkubisneksen, tikutanko lakat uudestaan, yritänkö käydä valmiita tikkuja läpi ja täsmätä niitä lakkoihin? Tä?

Plz send help.

Continue Reading