Old Recipe

No niin, keräsin viimein leimausrohkeuteni rippeet ja palasin sen hankalan MoYou-laatan pariin. Huomasin ensinnäkin sen, että kun sivelee laattaa sormilla, osa kuvioista tuntuu huomattavan syvinä ja karkeina, osa taas on pinnallisemmin kaiverrettu. Ei ihme että kuvio leviää, jos sabluuna on niin syvä että lakkaa pääsee sinne kauhea läjä. Valitsin kuvioksi nyt yhden niistä vähemmän syvistä, ja leimaus sujuikin vähän paremmin.

.
.

Jotain kummallista siinä laatassa on, koska tämä pinnallisemminkin kaiverrettu kuvio vääristyi kynnelle painettaessa. Tur-haut-ta-vaa. Tällä kertaa tosin hidastaminen auttoi: annoin lakan olla hetken laatalla ennen leimasimeen siirtämistä, ja sen jälkeen kuva siirtyi turhia kitisemättä kynnelle. Syvemmissä kuvioissa tuo odottelu ei auttanut mitään.

.
.

Pohjalakkana on Kikon Digital Emotion Satin -lakkasetin Rose Taupe, nro 443. Ihana violetinharmaanruskea lakka hyvin huomaamattomalla shimmerillä. Kuten Kikot yleensäkin, Rose Taupe peitti kahdella helpolla kerroksella.

.
.

Leimauslakkana on uusin tulokas Adeninasta, China Glazen Joy Romantique-kokoelmasta. Sain valita Adeninasta joitain tuotteita esiteltäväksi ja nappasin pari leimaukseen sopivaa lakkaa, joita Adeninassa on kiitettävän paljon. (Leimausnyypille tiedoksi, että Romantique-kokoelman kaikki lakat leimaavat kuin unelma, ja suurin osa A Englandeistakin on leimauskelpoisia.) Enkkulakkojen joukosta valikoituikin se toinen lakka, mutta siitä myöhemmin omassa postauksessaan. Joy on hyvin tumma, metallinen violetti, joka tekee kaunista leimausjälkeä ja kuivuu nopeasti.

.
.

Loppusilaukseksi laitoin kynsille Kikon Sparkle Touch -shimmer-flakiespäällyslakkaa, joka on kirkaspohjainen, pelkkää kimallusta ja hitulaa sisältävä pläjäys. Olen tehnyt samalla reseptillä lakkauksen aikaisemminkin ja totesin silloin saman minkä nyt: tosi kiva topperi joo, mutta tekee kuvaamisesta kokolailla mahdotonta. Ei saa kuvattua leimauksia eikä sitä shimmeriä, loistavaa…

.
.

Tuon paremmin en kimalluksen syvintä olemusta saanut vangittua, mutta eiköhän ylläolevasta kuvasta jotain käsitystä saa :)

.
.

Aika kuvaavat nuo raivokkaat raapimisjäljet siinä ekalla kerralla koittamassani kuviossa :D

Yhteenvetona totean, että MoYoun laatat ovat aivan ihania ja hintansa väärtejä – tätä yhtä laattaa lukuunottamatta. Pro Collection 14, kaunis mutta hankala. Soveltunee kärsivälliselle luonteelle, henkeä täynnä olevat älkööt vaivautuko.

Translation: I returned to my old recipe: apply an easy, beautiful polish which covers with two coats (Kiko Rose Taupe 443), stamp with a suitable polish (China Glaze Joy) and a pretty plate (MoYou Pro Plate 14, quite tricky plate though), add an excessive amount of mikroshimmer/flakies top coat (Kiko Sparkle Touch). Last time I used the same recipe it looked like this.

Continue Reading

Sugar Venom

Muistatteko kun esittelin sattumanvaraisen indielakkalöytöni, Pahlishin Train Underwaterin? Sininen glitterjelly vakuutti siinä määrin, että halusin kokeilla muitakin merkin lakkoja ja sopivasti lakkakirppiksellä tulikin eteen Pahlishin Sugar Venom.

Pahlish Sugar Venom
Pahlish Sugar Venom

Miten tämmöistä voisi vastustaa? Kylmän vaaleanpunainen pohja, seassa tummanpunaisia/fuksianpunaisia neliöglittereitä ja mikroglittereitä. Ihan kuin lappapuuro eli vispipuuro eli marjapuuro! Nam!

pahlish sugar venom swatch
.

Sugar Venom vaikutti pullossa aika ohuelta, joten varmuuden vuoksi laitoin alle yhden kerroksen China Glazen Dance Babya. Dance Baby onkin aivan samanvärinen Sugar Venomin lakkapohjan kanssa. Sugar Venom levittyi täysin ongelmitta, eikä glittereille tyypillistä paakkuuntumisilmiötä ollut lainkaan. Glitterit levisivät tasaisesti kynnelle ja kaiken kaikkiaan lakkauskokemus oli helppo. Lakkasin DB:n päälle kaksi kerrosta, todennäköisesti Sugar Venom peittäisi kolmella kerroksella ilman pohjalakkaa.

.
.

Mulla on ollut puutetta viininpunaisesta leimauslakasta. Konadin oma lakka on ikävää venyvää ja leviävää jankkia ja Gina Tricot’n Alexis on kaunis ja hyvin leimaava, mutta tosi kimalteleva. Niinpä viininpunaisen leimauslakan virkaa saapui toimittamaan China Glazen Autumn Nights -syyskokoelman Red-y And Willing. Hyvin toimii! Levisihän tämäkin päällyslakkaa levitettäessä mutta se taisi olla mun hätiköintiä, en malttanut juuri odotella lakan kuivumista.

.
.

Leimauskuvio on, yllätys yllätys, MoYoun laatasta. Tällä kertaa käytössä oli Pro Plate 04:n ihana kiekurakuvio. Hyvin toimi, ei valittamista. En ole edelleenkään kokeillut toiseen kertaan sitä ongelmalaattaa, ei jotenkin huvittaisi alkaa taistella sen kanssa…

.
.
.
.

Seurailen Pahlishin sivua Facebookissa ja sain sieltä tietooni verkkokaupan seuraavan restockin. Laskin tuhinoissani aikavyöhykeasioita saadakseni selville moneltako restock Suomen ajassa on, sain ajan selville, ilmoitin sen IT-tuelle joka puolestaan hitaasti kertoi mun olevan noin 11 tuntia pielessä. Hyvin meni. Long story short, en jaksanut valvoa yökolmeen kaupan avaamista odottaen, mutta seuraavana aamuna kaikkia lakkoja oli vielä jäljellä ja nyt mun luokse on matkaamassa pari ihanaa Pahlishia (Blood of the Mountain sekä Fleur de Sel). Verkkokaupassa on restock joka perjantai, joten paniikkia ei niiden kanssa onneksi ole ja näköjään kaikkia lakkoja on nytkin vielä jäljellä :) Postikulutkin on ihastuttavan pienet, 3,5 dollaria ensimmäiselle lakalle ja 1,5 dollaria seuraaville. Tää ei oo mainos, haluan vain jakaa ilosanomaa :D

Mutta se tärkein kysymys: mikä on ”oikea” nimitys, vispipuuro, lappapuuro vai marjapuuro?

Translation: I showed Pahlish Train Underwater here a month ago and was so smitten with that polish that I just had to try out another Pahlish. Say hello to Sugar Venom, super cute cool-toned pink creme with red square and mini glitters. Looking at the bottle the polish seemed quite thin so I layered two coats of it over China Glaze Dance Baby, but Sugar Venom would have probably covered with three coats on it’s own. The polish went on smoothly and evenly and all in all was a total delight. I stamped some swirly patterns with China Glaze Red-y and Willing from MoYou Pro Plate 04 to complete the red & pink look. Of course the story didn’t end here, I just had to order a couple of polishes from Pahlish store (Fleur de Sel and Blood of the Mountain). Can’t wait for them to get here!
Continue Reading

Literally

Muistatteko sellaisen ajan Internetin historiassa, kun Facebookia käyttivät vain aikuiset, siitäkin huolimatta, että Naamakirjan sisältö oli oudon lapsekasta käyttäjien keskimääräiseen ikään nähden? Aikuiset täyttivät tuhinoissaan visailuja kuten ”mihin Tylypahkan tupaan sijoittuisit”, ”mikä näistä seepran raidoista olisit” ja julkaisivat niitä profiilissaan. Ekstroverteimmat yksilöt julkaisivat ”millainen rakastaja olet”-kyselyitä seinällään muka humoristisesti, mutta kuitenkin deittisovelluksen vieressä. Sitten pelattiin niitä outoja vampyyri- ja zombiepelejä, jotka ei kyllä edes olleet pelejä vaan jotakin tarrojen vaihteluun rinnastettavissa olevaa nyhjäämistä. Keksikö muuten joku joskus jotakin käyttöä sille ”tökkää kaveria” -kuriositeetille? Ja miksi pystyin heittämään kaveriani virtuaalisella lampaalla? MIKSI?

.
.

Oma Facebookin käyttöni on siirtynyt yhä enenevissä määrin harrastuksiin liittyviin ryhmiin ja kuvien jakamiseen. Ryhmissä huomaa kyllä sen, että netti on tehnyt ihmisistä ihan käsittämättömän laiskoja. Jos on kouluaikoinaan joutunut ihan fyysisesti hilautumaan kirjastoon ja selaamaan oikeita kirjoja ihan kuulkaa manuaalisesti sivuja kääntämällä tietoa löytääkseen, osaa arvostaa Googlen kaltaista ihmettä. Ehkä sen(kin) vuoksi mua raivostuttaa netissä pyörivät patalaiskat kyselijät. Hyvänä esimerkkinä joulun aikaan noin kymmenen kertaa toistunut ”Mä haluaisin sen Ciatén kynsilakkakalenterin mistä sitä saa vää” -kysymys. No hmmmmm löytyisköhän tuollainen tieto Googlesta mahdollisesti? Kaiken huippu on se, että kun kysyjälle vastataan että vaikkapa Asosilta kalenteria voi ostaa, tulee seuraavana kommenttina ”voiko joku laittaa linkin?Herranjumala. EI VOI, ETSI ITSE. Oikeasti. Asian googlettaminen veisi vähemmän painalluksia näppiksellä kuin tuo kysely. Mistä nämä kyselijät olettavat tiedon niille vastaajille alunperin tulleen? Shamaaneilta? Itseasiassa minä yhden raivonpuuskan aikaan testasin asiaa: kirjoitin Googleen ”Ciaté nail polish calendar” ja _ensimmäinen_ hakutulos vei minut siihen halvimpaan ostopaikkaan.

.
.

Ihmisten tiedonhakutaidot on niin tolkuttoman onnettomalla tasolla, että joskus ihmettelen miten nämä arkipäivän sankarit selviävät hengissä maanantaista perjantaihin. Toistuvasti näkee yksinkertaisten kysymysten yhteydessä lauseen ”en löytäny Googlesta”, mikä tarkoittaa jompaa kumpaa näistä: 1) et edes yrittänyt etsiä ja yrität oikeuttaa laiskuutesi pienellä vilpillä 2) hakusanat on olleet tyyliä ”mistä voi ostaa sikasiistei kynsilakkoi joltai merkilt”. Tähänkin blogiin tullaan jatkuvasti niin aivottomilla hakusanoilla, että mun usko ihmiskuntaan on rapautunut täysin. Vakkareita on mm. ”jalka murtunu” ja ”käsi murtunu” (mitä infoa kuvittelet saavasi? Virtuaalikipsauksen? Mitä jos menisit lääkäriin? Ai niin, et tietenkään löydä lähimmän sairaalan osoitetta Googlesta) tai ”kynsilakka”/”geelikynnet” (Aavistuksen laajahko hakusana ehkä? Mitä tietoa tässä yritetään saada?) sekä jatkuvasti toistuva ”hieno kynsilakka” (oota, käyn hakkaamassa päätä seinään hetken). Ilmainen vinkki: Pelkästään meikäläisten äidinkielellä netissä on kaziljoona tuhatta miljoonaa sivustoa, joten jos haluaa tietää toisen maailmansodan viimeisen keskiviikon tapahtumat, ei sitä tietoa löydä googlettamalla ”maailma”.

MoYou Scholar 02
MoYou Scholar 02

Tein tämän postauksen kynnet oodina tiedonhaulle ja tiedon omaksumiselle. Voisimmeko tuntea hetken syvää kunnioitusta esi-isiämme kohtaan, jotka sisukkaasti kääntelivät kirjojen sivuja ja tuskistaan huolimatta myös lukivat niissä olleen tekstin, ehkä jopa kirjoittivat muistiinpanoja -istu ja pala- kynällä? Liikutun kohta.

Kynsillä on Color Clubin kermanvärinen syysuutuus, Poetic Hues, joka oli vähän epämiellyttävä lakattava. Pigmenttiä riittää vaikka muille jakaa, mutta paksu lakka ei oikein tasoitu itsestään ja tasaisen tuloksen saamiseksi jouduin tuhraamaan kolme kerrosta kynsille. Toisaalta Poetic Hues yllätti positiivisesti, sillä se toimii leimauksessa oikein hyvin, siitä esimerkkinä keskisormessa oleva leimaus.

OPI Holiday Glow
OPI Holiday Glow

Keskisormessa kimaltelee aivan hillittömän kaunis OPI:n Holiday Glow. Kullanvärisiä ja punaisia mikroglittereitä suklaanruskealla pohjalla, moitteeton koostumus ja peittävyys kahdella kerroksella. Loistava lakka, jolla alkaa olla jo ikää, HTF-statusta ja hintaa. Lakka ilmestyi samassa kokoelmassa Merry Midnightin kanssa ja on nyt lähes yhtä vaikeasti löydettävissä.

.
.

Kynsillä olevat leimat on kaikki MoYoun Scholar-kokoelman 02 -laatasta. Ihana laatta, täynnä kirja-aiheita ja tekstiprinttejä, jotka nekin nousivat moitteetta kynnelle vaikka muuta pelkäsin. Leimauslakkana Konadin helmiäismusta. Tekstikuvion päälle ei muuten enää päällyslakkaa kannata laittaa, kuvio on niin ohut että se leviää takuuvarmasti. Kokeilin :D

.
.

Lukikohan joku tänne saakka? Olisin voinut jauhaa tästä tiedonhakuaiheesta muutaman esseen verran, mutta ehkä lopetan ennenkuin puoli intternettiä on vihaisia mulle. Jos vaikka menis lukemaan kirjaa ja tuntemaan itsensä sivistyneeksi (mutta oikeasti ajattelen koko ajan Satuhäiden ja Maajussien uusimpia käänteitä).

Translation: MoYou Scholar Collection has my heart. Scholar-02 is probably my favorite stamping plate ever made and I can appreciate collection’s education theme. Color Club Poetic Hues was the perfect cream shade for this manicure but the formula wasn’t particularly good. Poetic Hues is very pigmented but it didn’t self-level so I ended up with three coats. However the polish is so pigmented that it works for stamping as well, as you can see on my middle finger. The polish on my middle finger is OPI Holiday Glow, gorgeous chocolate brown with golden and red microglitters. Formula was top notch. What a pity that it’s a HTF shade nowadays! 

Continue Reading