Literally

Muistatteko sellaisen ajan Internetin historiassa, kun Facebookia käyttivät vain aikuiset, siitäkin huolimatta, että Naamakirjan sisältö oli oudon lapsekasta käyttäjien keskimääräiseen ikään nähden? Aikuiset täyttivät tuhinoissaan visailuja kuten ”mihin Tylypahkan tupaan sijoittuisit”, ”mikä näistä seepran raidoista olisit” ja julkaisivat niitä profiilissaan. Ekstroverteimmat yksilöt julkaisivat ”millainen rakastaja olet”-kyselyitä seinällään muka humoristisesti, mutta kuitenkin deittisovelluksen vieressä. Sitten pelattiin niitä outoja vampyyri- ja zombiepelejä, jotka ei kyllä edes olleet pelejä vaan jotakin tarrojen vaihteluun rinnastettavissa olevaa nyhjäämistä. Keksikö muuten joku joskus jotakin käyttöä sille ”tökkää kaveria” -kuriositeetille? Ja miksi pystyin heittämään kaveriani virtuaalisella lampaalla? MIKSI?

.
.

Oma Facebookin käyttöni on siirtynyt yhä enenevissä määrin harrastuksiin liittyviin ryhmiin ja kuvien jakamiseen. Ryhmissä huomaa kyllä sen, että netti on tehnyt ihmisistä ihan käsittämättömän laiskoja. Jos on kouluaikoinaan joutunut ihan fyysisesti hilautumaan kirjastoon ja selaamaan oikeita kirjoja ihan kuulkaa manuaalisesti sivuja kääntämällä tietoa löytääkseen, osaa arvostaa Googlen kaltaista ihmettä. Ehkä sen(kin) vuoksi mua raivostuttaa netissä pyörivät patalaiskat kyselijät. Hyvänä esimerkkinä joulun aikaan noin kymmenen kertaa toistunut ”Mä haluaisin sen Ciatén kynsilakkakalenterin mistä sitä saa vää” -kysymys. No hmmmmm löytyisköhän tuollainen tieto Googlesta mahdollisesti? Kaiken huippu on se, että kun kysyjälle vastataan että vaikkapa Asosilta kalenteria voi ostaa, tulee seuraavana kommenttina ”voiko joku laittaa linkin?Herranjumala. EI VOI, ETSI ITSE. Oikeasti. Asian googlettaminen veisi vähemmän painalluksia näppiksellä kuin tuo kysely. Mistä nämä kyselijät olettavat tiedon niille vastaajille alunperin tulleen? Shamaaneilta? Itseasiassa minä yhden raivonpuuskan aikaan testasin asiaa: kirjoitin Googleen ”Ciaté nail polish calendar” ja _ensimmäinen_ hakutulos vei minut siihen halvimpaan ostopaikkaan.

.
.

Ihmisten tiedonhakutaidot on niin tolkuttoman onnettomalla tasolla, että joskus ihmettelen miten nämä arkipäivän sankarit selviävät hengissä maanantaista perjantaihin. Toistuvasti näkee yksinkertaisten kysymysten yhteydessä lauseen ”en löytäny Googlesta”, mikä tarkoittaa jompaa kumpaa näistä: 1) et edes yrittänyt etsiä ja yrität oikeuttaa laiskuutesi pienellä vilpillä 2) hakusanat on olleet tyyliä ”mistä voi ostaa sikasiistei kynsilakkoi joltai merkilt”. Tähänkin blogiin tullaan jatkuvasti niin aivottomilla hakusanoilla, että mun usko ihmiskuntaan on rapautunut täysin. Vakkareita on mm. ”jalka murtunu” ja ”käsi murtunu” (mitä infoa kuvittelet saavasi? Virtuaalikipsauksen? Mitä jos menisit lääkäriin? Ai niin, et tietenkään löydä lähimmän sairaalan osoitetta Googlesta) tai ”kynsilakka”/”geelikynnet” (Aavistuksen laajahko hakusana ehkä? Mitä tietoa tässä yritetään saada?) sekä jatkuvasti toistuva ”hieno kynsilakka” (oota, käyn hakkaamassa päätä seinään hetken). Ilmainen vinkki: Pelkästään meikäläisten äidinkielellä netissä on kaziljoona tuhatta miljoonaa sivustoa, joten jos haluaa tietää toisen maailmansodan viimeisen keskiviikon tapahtumat, ei sitä tietoa löydä googlettamalla ”maailma”.

MoYou Scholar 02
MoYou Scholar 02

Tein tämän postauksen kynnet oodina tiedonhaulle ja tiedon omaksumiselle. Voisimmeko tuntea hetken syvää kunnioitusta esi-isiämme kohtaan, jotka sisukkaasti kääntelivät kirjojen sivuja ja tuskistaan huolimatta myös lukivat niissä olleen tekstin, ehkä jopa kirjoittivat muistiinpanoja -istu ja pala- kynällä? Liikutun kohta.

Kynsillä on Color Clubin kermanvärinen syysuutuus, Poetic Hues, joka oli vähän epämiellyttävä lakattava. Pigmenttiä riittää vaikka muille jakaa, mutta paksu lakka ei oikein tasoitu itsestään ja tasaisen tuloksen saamiseksi jouduin tuhraamaan kolme kerrosta kynsille. Toisaalta Poetic Hues yllätti positiivisesti, sillä se toimii leimauksessa oikein hyvin, siitä esimerkkinä keskisormessa oleva leimaus.

OPI Holiday Glow
OPI Holiday Glow

Keskisormessa kimaltelee aivan hillittömän kaunis OPI:n Holiday Glow. Kullanvärisiä ja punaisia mikroglittereitä suklaanruskealla pohjalla, moitteeton koostumus ja peittävyys kahdella kerroksella. Loistava lakka, jolla alkaa olla jo ikää, HTF-statusta ja hintaa. Lakka ilmestyi samassa kokoelmassa Merry Midnightin kanssa ja on nyt lähes yhtä vaikeasti löydettävissä.

.
.

Kynsillä olevat leimat on kaikki MoYoun Scholar-kokoelman 02 -laatasta. Ihana laatta, täynnä kirja-aiheita ja tekstiprinttejä, jotka nekin nousivat moitteetta kynnelle vaikka muuta pelkäsin. Leimauslakkana Konadin helmiäismusta. Tekstikuvion päälle ei muuten enää päällyslakkaa kannata laittaa, kuvio on niin ohut että se leviää takuuvarmasti. Kokeilin :D

.
.

Lukikohan joku tänne saakka? Olisin voinut jauhaa tästä tiedonhakuaiheesta muutaman esseen verran, mutta ehkä lopetan ennenkuin puoli intternettiä on vihaisia mulle. Jos vaikka menis lukemaan kirjaa ja tuntemaan itsensä sivistyneeksi (mutta oikeasti ajattelen koko ajan Satuhäiden ja Maajussien uusimpia käänteitä).

Translation: MoYou Scholar Collection has my heart. Scholar-02 is probably my favorite stamping plate ever made and I can appreciate collection’s education theme. Color Club Poetic Hues was the perfect cream shade for this manicure but the formula wasn’t particularly good. Poetic Hues is very pigmented but it didn’t self-level so I ended up with three coats. However the polish is so pigmented that it works for stamping as well, as you can see on my middle finger. The polish on my middle finger is OPI Holiday Glow, gorgeous chocolate brown with golden and red microglitters. Formula was top notch. What a pity that it’s a HTF shade nowadays! 

Continue Reading

MoYou-saaga jatkuu

Vähän jo hävettää tämä saman MoYou aiheen pyörittäminen, mutta koska olen lakkausten postaamisen kanssa lähes reaaliajassa, joudutte vaan kestämään tätä (osa 1, osa 2). Arkistossa ei ole oikein mitään. En ole ehtinyt lakkaamaan varastoon, mikä on aivan ennenkuulumatonta ja myös ärsyttävää. Pitää vissiin viikonloppuna pitää jotkut lakkaustalkoot…

.
.

Testausvuorossa oli MoYoun Pro-06 -laatasta kuvio, joka koostui pelkästään ohuista viivoista. Leimauslakkana käytin Barry M:n Gold Foilia. Valmistauduin henkisesti katastrofiin, mutta taaskaan leimaus ei tuottanut mitään ongelmia, eikä leviämisestä ollut tietoakaan. Eli käytännössä mulla ei ole mitään kirjoitettavaa! Olin varma että pääsen mellastamaan, mutta ei väkisin.

.
.

Pohjalakkana on Catricen Steel My Soul, hieman lilaan taittava ruskeanharmaa punaisella ja kultaisella shimmerillä. Aivan ihana lakka, siitäkin huolimatta että Catricen jättimäinen lieriökorkki ja räjähtäneen tupsun muotoinen suti aiheuttavat pieniä haasteita lakkaamiselle. Lakka kuivuu mattapintaiseksi, mutta tykkään siitä enemmän kiiltävänä, kun shimmer tulee paremmin esiin.

.
.

Etusormessa ja pikkusormessa Catricen päällä on OPI:n Pure, valkokultaa ja hopeaa sisältävä topper. Sanoisin, että paljon melua tyhjästä. Lakasta kohistiin kovasti muutama kuukausi sitten, eikä vähiten sen vuoksi, että sen hinta on 30 euron luokkaa. Valitettavasti osa lakoista ei ollutkaan kirkaspohjaisia vaan kellertäviä. Mun lakka on juuri tuollainen keltapohjainen ja sen vuoksi sain sen Suryalta tosi halvalla. Kaunis lakka, mutta ei ehkä aivan myyntihintansa väärti.

.
.
.
.

Takaisin otsikon aiheeseen: Huono MoYou – hyvä MoYou 1-2. Pieni miinus tosin siitä, että en parhaalla tahdollakaan saanut noita laatan oikean alareunan pieniä hituloita nousemaan kokonaisena stamperiin. Onko joku teistä onnistunut niiden kanssa? Luulen, että noin pienen kuvion kanssa kova stamper toimisi paremmin, mutta en omista sellaista enää. Noh, harjoitukset jatkuvat.

Translation: Another success with MoYou stamping plates. I’m starting to think that the only bad plate was the Pro Plate 14 – and I’ve only tested one image on that plate. Another try coming up soon. Polishes used here were Catrice Steel My Soul, Barry M Gold Foil (stamping) and OPI Pure (topper on my index and pinkie).

Continue Reading

MoYou: take two

Mulla on ihan mahdoton arkipyhienloppumismasennus! Tuntuu aivan musertavalta puskea tässä pimeydessä monta kuukautta ennen seuraavia ylimääräisiä vapaita, eli pääsiäistä. Nyyh! Tunnen myös suurta haikeutta kaikkia herkkuja kohtaan, kun joudun eettisistä ja terveydellisistä syistä luopumaan lomaelintavoistani ja siirtymään arkielintapoihin. Maitorahka ja raejuusto, we meet again…

MoYoun leimauslaattojen aiheuttamia ristiriitaisia tunnelmia analysoin viimeksi tässä postauksessa. Halusin koittaa jotakin toista MoYoun laattaa pian uudestaan ja tällä kertaa valitsin vähän paksumpaa kuviota sisältävän kuva-aiheen laatasta Pro Plate 10.

MoYou Pro Plate 10
MoYou Pro Plate 10
.
.

Kuten näätte, ei mitään ongelmia. Scraper ei takertunut kuvioon, kuva nousi leimasimeen mukisematta ja siirtyi kynnelle ilman mitään leviämisiä tai muita ämpyilyjä. Jälki kestää lähempääkin tarkastelua, eikä yhtään kynttä joutunut uusimaan. Vaivatonta kerrassaan.

.
.

Toki kuvio on edellistä armeliaampi, koska seassa ei ole aivan ohutta viivaa. Pitää koittaa vielä joltain muulta laatalta ohutta viivaa ja sitten siltä ongelmalaatalta jotakin toista kuviota. Toivottavasti teitä kiinnostaa tämä aihe koska näköjään pari postausta olis vielä tulossa :D

Leimauksen pohjana on China Glazen Purr-fect Plum, jonka hankin vasta nyt. En ymmärrä miten en ole ostanut tätä lakkaa jo aikoja sitten. Väri on aivan täydellinen syksyyn ja talveen ja laatukin mainio, joskin ehkä hieman jämäkämpää lakka saisi olla jotta olisi aivan mun makuun. Helppo lakattava Purr-fect Plum joka tapauksessa on ja kahdella kerroksella sai kauniin, tasaisen ja peittävän pinnan aikaiseksi. Leimauksessa käytin Color Clubin Miss Blissiä, jonka leimausjälki onkin sitten henkeäsalpaavan huikaisevaa. Tyk-kään.

Color Club Miss Bliss stamping
Color Club Miss Bliss
.
.

Ei tarvitse paljoa auringonvaloa etsiä holoefektiä nähdäkseen! Koko kynnellä tämän kaliiperin efekti olis mulle aivan liikaa, mutta leimaukseen passaa erinomaisesti.

.
.

Huono MoYou – Hyvä MoYou 1-1. Jännitysnäytelmä jatkuu seuraavassa jaksossa.

Translation: Recently I had some issues with MoYou stamping plate and decided to give another plate a try. This time everything went according to plan and none of the problems I faced the last time were present this time. Of course the image I chose was a lot easier than the previous one, this time there were no thin swirly lines or anything like that. Testing continues :) China Glaze Purr-fect Plum was a great base for Color Club Miss Bliss, which stamped like a charm!

Continue Reading