Sisustusongelmille jatkoa

Mun on pakko avautua hieman mun harrastuspisteen tilasta. Tai oikeastaan nettikirppisten käytöstä. Tilitin teille kummallisen Muuramesotkuni täällä ja kyseisen episodin jälkeen tilanne on seissyt aikalailla paikoillaan. Mä haluaisin tietää, onko joku joskus onnistunut ostamaan Torista tai joltain muulta nettikirppikseltä tavaroita ilman harmaita hiuksia? Mä nimittäin en ole. Oon nyt metsästänyt Muuramen laatikostoja kuukausia ja oon päivä päivältä turhautuneempi. Laatikostoja kyllä on tarjolla, mutta vaikka en edes ole kovin nirso, tuntuu kaupanteko olevan aivan mahdotonta. Suurin ongelma on se, että myyjät ei vastaa ostajan, eli mun, viesteihin MITÄÄN. Olen laittanut valehtelematta yli kymmenelle myyjälle viestiä saamatta vastausta. Aluksi tarinoin pitkät pätkät ja kyselin tarkennuksia tuotteista. Sittemmin siirryin suorempaan lähestymistapaan ja olen monta kertaa kirjoittanut että ”haluaisin ostaa kyseisen lipaston. Pääsen hakemaan nopealla aikataululla ja maksan käteisellä. Milloin voisi tulla hakemaan?” EIKÄ KUKAAN VASTAA. Mikä siinä on niin jumalattoman vaikeaa?!?!?! Mä suurinpiirtein heittelen käteistä rahaa ilmaan eikä kelpaa. Kyse ei ole siitäkään, että olisin vanhoihin ilmoituksiin kommentoinut, sillä päivitän tori.fi:tä täysin maanisesti ja olen kyllä kärppänä paikalla kun uusi ilmoitus julkaistaan.

Mieluummin soittaisin suoraan myyjille jotta pääsisin heti keskusteluyhteyteen, mutta ne pässit ei laita puhelinnumeroaan ilmoitukseen näkyville. Todella fiksua hei, miksipä kukaan nyt nopeita kauppoja haluaisi tehdä. Pari kertaa ilmoituksessa on myös ollut kommentti ”yhteydenotot vain tekstiviestein” ja sitten sitä numeroa ei ole missään. Kiva, no minäpä ARVAAN sen puhelinnumeron! Onnea vaan kaupantekoon! Hyväkuntoinen ja järkevähintainen tavara menee nopeasti, ja sivustolla roikkuu sitten iäisyyden ne kohtuuttoman hintaiset ja/tai huonokuntoiset yksilöt. Siinä on vanhan tavaran arvostus kohillaan, kun ”tein ite ja säästin” -tyylillä kanariankeltaisiksi maalatuista Muuramen laatikostoista halutaan 400 euroa kappale. Valitettavasti moni myyjä arvioi oman tuotteensa hinnan sen mukaan mitä sivustolla näkee, eikä tiedä että oikein hinnoitellut Muuramet myydään parissa tunnissa eikä niitä siksi sivustolla juuri näy. Jos valkoiset Muuramet vanhenee Torissa viikkotolkulla, hinnassa on vikaa (tai myyjään yhteyden saaminen vaatii meedion kykyjä ja savumerkkejä).

.
.

Yhden myyjän perään soitin kun hän ei vuorokaudessa viestiini vastannut (lähetin alunperin viestin, koska huomasin ilmoituksen puolenyön aikaan enkä tietenkään silloin enää voinut soittaa). Oli kuulemma viestini saanut ja ilahtunut että joku niin nopeasti oli halunnut kaupat tehdä, mutta ei vain ollut tullut vastanneeksi viestiin ( MIKSI EI? ) ja tuumasi, että kun noin nopeasti olis kaupat syntynyt, niin hinta on varmaan liian alhainen sitten. Näin. Hieno logiikka. Sanoinkin sille tyypille, että voit joko pyytää sen 150 euroa ja saada 150 euroa, tai pyytää 300 euroa ja saada nolla. Virkkoi, että tottahan se on ja hän ottaa minuun illemmalla yhteyttä niin sovitaan nouto. No eipä ottanut ja ilmoitus poistui Torista. Eiköhän se kohta ole siellä kaksinkertaisella hinnalla. Good business.

Mulla on muuten sivulla ostoilmoituskin, jossa kerron selkeästi että tarvitsen valkoisia laatikostoja ja mikään muu väri ei käy, ja Uudenmaan alueelta pitäisi löytyä. Mulle sitten soitti eräs nainen joka kertoi, että hänellä olis mulle myydä muuramea, ei tosin valkoisena eikä laatikostojakaan, mutta tummanruskea työpöytä löytyis kyllä, sijaintikin kätevästi Pohjois-Suomi. Joo kiitos, elämäni tarjous. Minäkin voisin alkaa käydä läpi sängynostoilmoituksia ja tarjota ostajille jukkapalmua. Kieltäydyin kohteliaasti ja hän pyysi sitten apua tuotteensa hinnoitteluun. Sanoin että se (kakan)ruskea väri ei ole erityisen suosittu, mutta varmaan siitä joku voisi satasen maksaa. Myyjä piti hintaa järkevänä ja hetkeä myöhemmin pöytä olikin Torissa myynnissä maltilliseen 500 euron hintaan. Tää oli heinäkuussa ja siellä se susiruma pöytä odottaa vähäjärkistä ostajaa edelleen, ainakin kun viimeksi katsoin. Voi että ihmiset on ärsyttäviä.

.
.

Tilanne alkaa saada jo aika huolestuttavia piirteitä: pari päivää sitten havahduin siihen, että tilitin puhelimessa täysin tuntemattomalle rouvashenkilölle tätä muurameasiaa. Ko. rouvalla oli myynnissä työpöytäkokonaisuus ja olin viestillä kysynyt, myisikö hän mulle pelkän laatikoston (jep, olen epätoivoinen). Vastoin kaikkia nykyajan normeja rouva soitti mulle takaisin ja halusi keskustella asiasta ja hän oli kauhean mukava ja ymmärtäväinen ja avoimuuspäissäni rupesin kertomaan koko muuramekauppahistoriani. Ei siinä kauppoja syntynyt (pyysi laatikostosta saman verran kuin uusi kaupassa maksaa) mutta jaettiin tunteitamme parikymmentä minuuttia. Mukava muori. Saatanpa soittaa uudestaankin kun mulla seuraavan kerran on huolia.

Joku vois tietenkin kysyä, miksi on pakko saada juuri Muuramea, kun lähes samannäköisiä kopioitahan on tarjolla liki jokaisessa huonekaluliikkeessä. Juttu on vaan se, että kotimainen design on kovasti sydäntä lähellä ja sitäpaitsi vanha Muurame on ihan hullun kestävää tavaraa. Meillä on 40 vuotta vanhoja Muuramen kaappeja, joiden kunnossa ei ole mitään huomautettavaa, vaikka niitä on roudattu asunnosta toiseen monen ihmisen toimesta. Mallit pysyvät samoina, joten tarpeiden muuttuessa kokonaisuuksiin voi ostaa lisäosia. Uutena ostettu Muurame on niin kallista, ettei mulla ole siihen varaa, ja toisekseen ekologinen omatuntoni kuiskii korvaan että miksi ostaa uutta, kun hyväkuntoista käytettyäkin on tarjolla. Sitäpaitsi nykyinen harrastuspöytäni sattuu olemaan Muuramen (IT-tuki luovutti vanhan työpöytänsä mulle), joten tietenkin haluan että laatikostot sopii yhteen pöydän kanssa. Toki voisin ostaa Ikean Malmia satasella, mutta ne tuotteet on lähinnä tiivistettyä sahanpurua ja kaikkea muuta kuin kestäviä. Ikeassa on paljon hyviä tuotteita ja meillä on kotona useita Ikean tavaroita, eli en yritä olla tässä mitenkään parempi ihminen kuin muut, mutta lipastoihin tulee painavia tavaroita ja niitä käytetään pitkään, ja siksi Malm ei nyt ole vaihtoehto. Meillä on yöpöytinä Malm-laatikostot ja kummassakaan laatikot ei avaudu ja sulkeudu jouhevasti, eikä laatikoita myöskään saa kokonaan auki. Molemmat on ominaisuuksia joista Muuramen kamoissa ei tarvitse huolehtia. Muiden huonekalujättien Muuramea mukailevat kalusteet taas maksavat aika lailla saman verran kuin Muuramekin, joten ei niidenkään ostamisessa ole mitään järkeä vaikka sitä rahaa jotenkin liikaa olisikin.

.
.

Olen mä parit onnistuneetkin kaupat sentään tehnyt. Ylläolevassa kuvassa näkyvä Iso-Kolmonen on vanha, mutta loistavassa kunnossa ja maksoin siitä 50 euroa. Sillä hinnalla en saisi edes sitä Ikean sahanpurua. Sittemmin sain ostettua keskikokoisen Kolmosen, senkin 50 eurolla, mutta siinä on vääränlainen sokkeli joka pitäisi vaihtaa. Uusi sokkeli maksaa 30 euroa, joka ei ole paha investointi mikäli se vain vanhaan lipastoon käy. Toivottavasti käy, koska olen jo tilannut sen :D Mun alkuperäinen suunnitelma oli ostaa kaksi Iso-Kolmosta, mutta näin ne suunnitelmat muuttuu matkan varrella…nyt tarvitsisinkin Pikku-Kolmosen, joka on Helmerin levyinen ja joita näemmä KUKAAN ei myy. Paitsi se mukava muori ei-niin-mukavaan 300 euron hintaan.

Tää on kyllä ollut suoraan sanottuna aivan helvetin rasittava projekti. Mun hermorakenne ei alkuunkaan sovellu tällaiseen pitkää pinnaa vaativaan metsästykseen, mutta silloin kun maku ja tilin saldo ei toisiaan kohtaa, on pakko tehdä kompromisseja. Jos rahaa olisi päättömästi ja ekologinen omatuntoni pitäisi turpansa kiinni, ostaisin todellakin kaiken uutena, kotiin kuljetettuna ja mun puolesta kasattuna. Hermot on riekaleina kun tavarat lojuu lattialla ja pöydällä ja mitään ei löydä ja kukaan ei myy mulle sitä mitä mä haluaisin, tai ainakaan mulle soveltuvaan hintaan. SIETÄMÄTÖNTÄ. En käsitä ihmisiä jotka jaksaa kierrellä kirppareita ja odottaa vuositolkulla Sitä Oikeaa sohvapöytää tai kirjahyllyä. Minä haluan kaiken HETI ja mielellään halvalla. Se että olen malttanut näin pitkään etsiä lipastoja käytettynä on multa sellainen saavutus, että ansaitsisin mitalin ja rantatontin.

Rohkaisevia sanoja, anyone?

Translation: After we moved to our new home I fonally got a decent space for my hobbies (i.e. make-up, nails and blogging). My choice of furniture was Muurame, classic Finnish design brand, but since this particular brand is too expensive for my budget I decided to buy everything second-hand. Easier said than done. Most of my stuff is still on the floor and I’ve wasted countless hours of my life trying to find those freaking drawers on the internet. And also I hate people now. Believe what Barney says on HIMYM: New is always better. :D

Continue Reading

Ei näin.

Kuten olette huomanneet, saan jonkin verran tuotteita yrityksiltä esiteltäväksi joko suoraan blogin kautta tai pr-tapahtumien lahjakasseista. En tietenkään ihan joka ikisestä tuotteesta kirjoita postausta, mutta erityisen hyvät tuotteet nostan kyllä blogissa esiin. Omituiset, huonot tai minulle kerta kaikkiaan sopimattomat tuotteet jäävät usein pimentoon, sillä enhän mitenkään voi arvioida esimerkiksi voimakkaasti rasvoittuvan ihon tuotteiden hyvyyttä tämän aavikkonaamani kanssa (aavikkoihotermistä kiitos Petralle). Nyt käsiin osui kuitenkin sellainen fail, että koen velvollisuudekseni avautua asiasta.

Työpöydälleni päätyi muutaman mutkan kautta LCN:n Polish Seal -päällyslakka, jonka ideana antaa pitkäkestoinen suoja lakkaukselle. Tuote lupaa 7 päivän kestoa mille tahansa lakkaukselle ja ohjeena on, että päällyslakkaa kuivatetaan joko uv-valossa tai vähintään 60 watin hehkulampun alla 2-3 minuuttia. Pitkäkestoinen lakkaus houkutteli kovasti siinä vaiheessa kun Berliinin reissu lähestyi, joten sekä minä että siskoni otettiin tyypit tästä Polish Sealista reissua edeltävänä iltana.

.
.

Ensimmäinen huomio oli haju. Olen todennäköisesti lakkausharrastuksen myötä liuottanut hajuaistini jokseenkin onnettomaksi, mutta sekään ei valitettavasti estänyt mua huomaamasta Polish Sealin löyhkää. Tuote haisee munkintipoille ja mädälle rusinalle. RUSINALLE! Miksi MINKÄÄN tuotteen pitäisi IKINÄ haista rusinalle?! Munkintippameininki ei myöskään ihastuttanut, kyseessähän on siis hyvin voimakashajuiset, yrttiset tipat joiden on tarkoitus lievittää mm. flunssan oireita (ei muuten lievitä. Mummi on pakottanut kokeilemaan.). Yrttirusinacocktail oli todellinen migreenipommi ja sisko saikin hajusta törkeän päänsäryn. Haju jäi kaiken lisäksi leijumaan kynsiin vielä pitkään senkin jälkeen, kun päällyslakka oli jo kuivunut. HYI.

Seuraava valituksen aihe liittyy levittyvyyteen: Polish Seal ei tasoittunut itsestään kovin hyvin, ja sen levittäminen pintakuivan lakkauksen päälle aiheutti värilakan raidoittumisen. Eli se pilasi jo olemassaolevan lakkauksen. Upeeta, just sitä mitä mä hain hei. Päällyslakka kuivui kyllä melko vikkelästi, mutta puolihimmeäksi. Alla oleva värilakka (OPI Just Lana-ing Around) oli ihanan kiiltävä ja tasainen ennen päällyslakkaa, ja päällyslakan jälkeen tulos oli himmeä ja epätasainen, ikäänkuin lakkaus olisi ollut mulla jo päiväkausia. Epätasaisuus ei kuvissa näy ihan niin paljoa kuin livenä, mutta kyllä kuvista jotain osviittaa saa.

.
.

Kolmas ongelma liittyy siihen luvattuun pitkään kestoon. Tein kaiken ohjeiden mukaan, mutta lakkauksessa näkyi selkeä kärkikuluma jo seuraavana päivänä lakkauksesta, enkä edes tehnyt käsilläni mitään sellaista, mikä olisi normaalia nopeampaan kulumiseen voinut olla osallisena. Kaksi päivää lakkauksen jälkeen useammasta kynnestä oli lohjennut isoja paloja lakkaa. Neljäntenä päivänä kahdesta kynnestä lakka oli kuoriutunut kokonaan pois ja kaikissa muissa kynsissä oli isoja lohkeamia. Tilanne oli täsmälleen sama myös mun siskolla. Meillä molemmilla oli aluslakkana Essien First Base ja värilakkoina OPI sekä Fun Lacquer. Siskolla oli lisäksi siirtokuvat kynsillä, mulla ei ollut mitään koristeluja.

Hyvää työtä LCN, hyvää työtä.

Harmittaa, ettei mulla ole näyttää valokuvia lakkauksesta ”kestotestin” ajalta, mutta oltiin tosiaan siellä Berliinissä eikä kynsien kuvaaminen tullut siellä mieleen. Suomeen palattuamme lakkasin silmät ristissä kynnet uudestaan, enkä siinä vaiheessa enää edes muistanut että jotakin kuviakin olisi pitänyt ehkä ottaa.

Summa summarum: LCN Polish Seal haisee kuolemalle, levittyy huonosti, kuivuu himmeäksi ja ilmeisen aktiivisesti HUONONTAA lakkauksen kestoa. Varmaan olisin pärjännyt paremmin pelkällä värilakalla ilman mitään päällyslakkaa. Herää kysymys, että miksi helvetissä tällainen tuote on edes päästetty markkinoille? Kai näin isolla firmalla jonkinnäköinen laadunvalvonta on olemassa? Mikäli niin on ja siellä on huomattu, että kestopäällyslakka ei tee sitä mitä sen pitäisi, niin eikö olis kannattanut vaikka vaihtaa etikettiä ja nimetä tämä joksikin One Night Stand -päällyslakaksi?

Joskus minä en vain kertakaikkiaan ymmärrä tuotekehittelijöitä.

(Päällyslakka saatu blogin kautta. Tarvitseeko enää mainita, että mielipiteet ovat omiani?)

Translation: Say hello to the worst top coat I’ve ever used: LCN Polish Seal (press sample). It smells like rotten raisins and herbs and gives an instant headache. The smell stays strong for hours after applying. The formula is craptastic, does not self-level and the finish is almost semi-matte (although the product says it dries to a high-shine finish). Polish Seal should provide long-term protection to any nail polish and last for seven days without chipping. Yeah right. My tips were bare the following day (!!) and after two days I had significant chipping in several nails. After four days two of my nails were completely bare.

Nice work, LCN. 

Continue Reading

Ei sitte.

OPI la paz-itively hot matte

Mulla on tässä nyt kaksi lakkaa jotka jotenkin hylkivät toisiaan. Halusin päättäväisesti yhdistää OPI:n La Paz-Itively Hot Matten ja Zoyan Thean samaan lakkaukseen, koska sävyt jotenkin sopivat toisilleen, mutta lakat olivat eri mieltä. Kaksi lakkausta olen tehnyt, molemmat surkeita epäonnistumisia. Tässä on joku kirous. Jotenkin toivoin että onnistuisin luovimaan edes pari viikkoa uudessa portaalissa ilman FAIL-kategorian lopputulosta, mutta joskus on myönnettävä tappionsa ja todettava että parempaan ei vaan pysty :D Teki mieli yrittää vielä kolmannenkin kerran, mutta historia on osoittanut että jos ei kahdella yrityksellä onnistu, ei onnistu jatkossakaan. I’ll cut my losses and move on…

OPI la paz-itively hot matte
.

Jooei. Ei ei ei ei. Miten voi olla mahdollista että kahden kauniin lakan yhdistäminen tuottaa typerän lopputuloksen, kysyn vaan! Kaiken koristeluhälinän taustalla on sitäpaitsi erittäin harvinainen lakka, tuo OPI nimittäin. Sain pullon Mi Nailsilta heti silloin kun verkkokauppa avattiin, mutta tietysti La Paz myytiin samantien loppuun enkä sitten esitellyt lakkaa blogissa, kun ei sitä kukaan halukas olisi voinut enää saada. Nyt kauppaan on kuitenkin saatu muutama kappale lisää tätä HTF-lakkaa, joten oli sopiva aika tuoda La Paz piti saada estradille.

La Paz-Itively Hot Matte on nimensä mukaisesti mattalakka, mutta pidän tästä siniseen taittavasta pinkistä enemmän kiiltävänä. Koostumus on sellainen kuin old school -mattalakoissa aina: kuivuu ääntä nopeammin, kaljuuntuu helposti ja vaatii lakkaamista kevyellä kädellä. Pigmenttiä kyllä riittää ja sen puolesta peittävyys saavutetaankin kahdella kerroksella. Itse lakkasin kuitenkin kolme, koska en ensimmäisellä kerroksella ihan osannut lakan kanssa toimia ja lopputulos oli raitainen.

.
.

Zoyan Thea on osa Magical Pixie Dust -tekstuurilakkasarjaa, mutta ei se minusta varsinainen tekstuurilakka ole, vaan ennemminkin satiinipintaiseksi kuivuva glitterjelly. Lisäsin siis suosiolla päällyslakan tähänkin ja HELLO mikä kimallus siitä syntyi! Koostumus oli miellyttävä ja kolmella kerroksella sain peittävän tuloksen.

.
.
.
.

Yrityksen ja erehdyksen kautta etsin sopivan sävyistä leimauslakkaa, joka olisi mahdollisimman lähellä Thean sävyä mutta erottuisi silti La Pazin päällä. Päädyin Golden Rosen violettiin Matte Velvetiin, joka toimikin työssään mukisematta. Kuvio vaan on tähän lakkaukseen liian hätäinen ja outo. Jokin tuhti viivakuvio olisi varmaan toiminut paremmin, mutta piti nyt vaan heti päästä käyttämään uutta pallolaattaa MoYou Londonin Holy Shapes -kokoelmasta, siitäkin huolimatta ettei kuviot tähän lakkaukseen soveltuneet. Hyvä päätös jälleen kerran…

.
.
.
.

Että sellasta tänään. Aina ei osu maaliin vaikka millä ampuis…

La Paz-itively Hot Matte ilmestyi alunperin vuonna 2009 ja on nyt kivunnut HTF-kategoriaan (Hard to Find). Jos himoitsette sitä tai muita aarteita, kurkatkaa Mi Nailsin HTF-lakkanurkkaus. Hinnat on erittäin kohtuullisia :) Sama putiikki jälleenmyy myös Zoyan lakkoja, joskaan ei verkkokaupassa. Zoyaa saa myös maahantuojalta, tilauksen voi tehdä sähköpostitse osoitteeseen info@nailcity.fi. Lakat maksavat 15,50 euroa kappale.

(OPI saatu Mi Nailsista, Zoya maahantuojalta. Linkkien klikkauksista tai ostoksista en hyödy.)

P.s. Kiinnostaako pieni aarrejahti? Tuunattujen LivBoxien piiloleikki alkaa tänään Helsingissä ja etenee kaupungista toiseen ensi viikon aikana. Minäkin olen mukana ja edustan ylpeänä pohjoisempaa Suomea, siitä lisää ensi viikolla. Käykää lukemassa lisää Ilonan tontilta :)

Translation: I combined two beautiful polishes, did some stamping which is my forté and….womp womp womp. The end result is simply a failure. How can this be?! How can two pretty things add up to nothing? :D To add insult to injury I’ll reveal that this is my second attempt with these polishes and the first try was even worse than this one. Nice going, Emma. For a moment I thought of doing a third mani with these but quickly came to my senses and decided to cut my losses and move on. 

These polishes are nice though. The pink OPI is the super rare La Paz-Itively Hot Matte (press sample) which I top coated because I like it better that way. The formula was typical for an old school matte polish: ridiculously fast-drying and prone to balding because of that. I didn’t have any major issues with this one though. I used three coats. Zoya Thea (press sample) is flipping gorgeous and even though it’s meant to be a textured polish it does dry to a semi-matte finish so I top coated it as well and HELLO how sparkly it became! Me likes!

Thanks for visiting today :)

Continue Reading