Sohvapöytä 1 – minä 0

Siitä onkin jo aikaa kun oon viimeksi telonut itseni, joten piti äkkiä keksiä jotakin kroppani päänmenoksi. Ratkaisu löytyi lähempää kuin arvaattekaan, nimittäin ihan omasta sohvapöydästä! Kyseessä on vasta ostamani Hay Tray -pöytä, jossa on kätevä metallikehikko runkona. Semmoseen metallirimaan kun nasevasti monottaa jalkansa, niin se rima sopii just eikä melkein varpaiden väliin ja pääsee taittamaan ne varpaat epäinhimilliseen ilmansuuntaan ja siirtämään törmäysenergian jalkapöytään.

Nii että nyt mulla on sitten murtuma siinä jalassa. :D Ei jumankauta, kyllä tää on hienoo. Syyllinen on sekä peilissä että ylläolevassa kuvassa.

Ois tietysti kutkuttavaa päästä kertomaan jotakin sankaritarinaa siitä kuinka pelastin vanhukset, lapset ja eläimet yhdellä kädellä metsäpalosta ja mursin samalla jalkani, mutta ei tällä kertaa. Ihan vaan olin tuomassa muistikorttia sohvalle läppärin luokse enkä ilmeisesti kyennyt hahmottamaan etäisyyksiä tai sitä, että sohvapöytä on mun kulkuväylällä. Sattu muuten niin maan helevetisti, että ei mitään järkeä. Silmämunat kellui kyynelnesteestä ja haukoin henkeä kuin manaatti lenkillä. Aivan kauheaa. Tietenkään mulla ei ollut mitään kylmägeelipussiakaan joten käärin jalkani kotimaisia mustikoita sisältäneeseen pussiin. Nehän onkin niin halpoja että mielellään tuhlaa yhden pussin varpaanvälien viilentämiseen.

Töhöilyni sattui lauantai-iltana enkä lauantain aikana kyennyt varaamaan painoa jalalle ihan yhtään, hypin yhdellä jalalla ympäri kämppää. Sunnuntaina jalka näytti tuolta kuin ylläolevassa kuvassa, mutta sittemmin tilanne on edennyt hieman värikkäämmäksi:

Maanantaina könkkäsin töihinkin kyllä, mutta varasin sitten lääkäriajan kun jomotus äityi koko ajan pahemmaksi. Kävin röntgenissä ja joo, murtumahan siellä TIETENKIN on, niin pikkuvarpaassa kuin jalkapöydänkin puolella. SPLENDID!

Luojan kiitos mun sisko sattuu olemaan täällä muutenkin, niin voin ottaa sen omaksi Tuhkimoksi ja kotihoitajaksi. Buah. Ja onpahan päivisin sitten seuraa, niin voidaan tuijottaa Netflixistä sarjoja hiljaisuuden vallitessa. Paljon parempaa kuin tehdä sitä yksin :D

Vähän kyllä semmonen homma kuumottaa että mun pitäisi olla lauantai Tallinnassa blogitapahtuman merkeissä eli silloin pitäis kyllä pystyä vähän jalalle jo varaamaan. Ja sairasloma loppuu perjantaina, eli VIRALLISESTI mun pitäis siis olla kunnossa lauantaina :D Argh. No, ehkä Sissi voi kantaa mua siellä ympäriinsä.

No mites teidän viikko on sujunut? :D

Psst p.s. jos hiustuotteet kiinnostelee, niin kirjoittelin Sugar High’n puolelle yhdestä hyvästä volyymimoussesta. Juttuun pääset tästä.

Translation: I bought a new coffee table and then smashed my foot on it. It’s broken. The foot I mean. The coffee table survived without a scratch. 

Continue Reading