Raging Neon // arvontaputki osa 5

Vähänkö teki kuulkaa helteellä mieli neonia! Olkoot nämä sitten vaikka ne viralliset kesälomakynnet, jotka loman alussa jäi tekemättä. Järkyttyneenä totesin, että mun järjettömässä lakkakokoelmassa ei ole kuin pari neonlakkaa, vaikka aina kesäisin haluaisin käyttää vain niitä. Kuvio on aina sama: on kesä, lakkaan neonväreillä, niitä on mahdoton valokuvata, hiillyn, tulee syksy ja pimeä, myyn kaikki neonit pois, tulee kesä, haluan neoneita. Aina.

Tällä kertaa olin sentään ennakoinut ja ostanut jo keväällä China Glazen Flip Flop Fantasyn ja Pool Partyn ja suunnitellut jo lakkauksenkin valmiiksi.

.
.

Muuten hyvä, mutta voi yhen kerran tuota neonlakkojen kuvaamista! Aivan toivotonta. Aika paljon jää mielikuvituksen varaan, koska värien todenmukainen kuvaaminen on yksinkertaisesti mahdotonta. Ainakin mun kapasiteetilla. Joko lakat näyttää himmeiltä tai iho näyttää ruumiilta. Postauksessa esiintyvät kuvat taiteilevat jossain siinä välimaastossa.

Mutta siihen lakkaukseen. Lakkasin alle kerroksen Gina Tricotin valkoista ja tein meikkisienen avulla pystysuuntaisen liukuvärin Pool Partylla (tummempi koralli) ja Flip Flop Fantasylla. Sisko kommentoi, että ”joo ihan kiva mutta en voi katsoa suoraan sitä kohti” eli aivan äärimmäisen kirkkaat lakat on kyseessä :D Oli mulla itelläkin kyllä sellanen olo että joku epilepsiakohtaus on ihan nurkan takana kun siistin kynsinauhoja ja tuijotin neonsävyjä minuuttitolkulla lähietäisyydeltä.

.
.

Liukuvärin päälle leimasin Konadin valkoisella ihanaa tyttöhömppäkuviota Pueenin laatasta SE04A (kaunis nimi),  joka on osa upouutta Encore -laattakokoelmaa.

.
.

Voisinkin jakaa pari valittua sanaa tuosta Encore-kokoelmasta. Kokoelman laatat ovat kaksipuoleisia ja yhtä isoa kuvaa, joten yhdestä laatasta saa loputtomasti kuvayhdistelmiä kynsilleen eikä kynsien tai kuvien koosta tarvitse huolehtia. Kuvat on tosi kauniita ja monikäyttöisiä.

Mutta.

.
.
.
.

Mikä helevetti tuo kotelo on olevinaan? Kokoa on ku matkatelevisiolla ja käytettävyys yhtä huono kuin…noh, matkatelevisiolla. Ja onhan tuo rumakin. Laatat on neliön mallisia ja täysin erikokoisia kuin mikään muu omistamani laatta, joten aluksi ajattelin että onpas mahtavuutta kun laatoille on oma säilytyssysteemi tehty. Ilo kuoli aika pikaisesti kun avasin tuon järjettömän köyhän miehen haitarin. Laattoja ei voi selata, koska kotelo toimii samoin kuin pikkulasten pehmokirjat eli avautuu tuollaiseksi pitkäksi liuskaksi. Toki muovitaskujen auki oleva sivu on myös kasattu väärään suuntaan, eli kun kotelon avaa kannen mukaan oikein päin, laatat tippuu syliin. Muovitaskujen ollessa oikeinpäin kaikki muu on väärinpäin. Ei harmitus onneksi tähän lopu, sillä itse laatat on ovelasti kryptattu vielä toisen muovitaskun sisään, jonka suunnittelija on vissiin lukenut Da Vinci -koodin liian monta kertaa.

.
.

Ohjeissa (jotka nekin oli muuten lahjakkaasti piilotettu) lukee, että tuo muovitaskussa oleva ”ikkuna” kuoritaan pois, ja jäljelle jää kauheen kätevät muovireunat, jotka suojaa käyttäjää leimauslaatan teräviltä reunoilta. Jalo ajatus. Harmi että kukaan suunnittelutiimissä ei tullut ajatelleeksi, että ei riitä jos ikkunan paikan merkkaa ja sen jälkeen toivoo parasta. Tuo ”ikkuna” ei nimittäin ole ikimaailmassa kuorittavissa irti. Siinä ei ole mitään ”revi tästä riv här” -kohtaa ja koko reikä on täysin umpinainen. Ylläolevan kuvan alareunassa näkyy reikä, jonka sain aikaiseksi saksilla ja pinseteillä ja yritin sitä kautta repiä muovia pois. Ei lähde. Rubikin kuutio on helpompi esine kuin tämä. Kun olin aikani huutanut laatalle painokelvotonta materiaalia kiitettävällä volyymilla, IT-tuki tuli ja leikkasi koko infernaalisen muovikuoren pois – ja sai samantien haavan käteensä laatan käsittämättömän terävistä reunoista.

Hyvää työtä Pueen, hyvää työtä.

.
.

Joo, ikkunan saa varmasti poistettua mattoveitsellä. Se ei kuitenkaan poista sitä ongelmaa, että löysien muovikuorien reunojen alle menee väistämättä lakkaa, kun sitä skrapaa pois kuvan päältä. Sitäpaitsi, jos ohjeessa lukee että ikkuna on kuorittavissa pois, sen jumankauta pitää olla kuorittavissa pois! Jos näin ei ole, niin sitten ohjeissa pitäisi lukea että kun ostat laatat, osta myös mattopuukko sekä jotakin maagista ihmeteippiä, jolla reunukset pitää teipata laattaan kiinni ettei lakkaa mene niiden reunojen alle, mutta joka ei kuitenkaan sula asetonin vaikutuksesta. Vaihtoehtona ohjeissa voisi olla, että ostapa hiomakone ja tasoita ne laattojen hengenvaaralliset reunat.  Ttu tana kele. Vuoden Aivopieru -palkinto menee kyllä Pueenille.

Sokaisen teidät vielä neonlakkojen pullokuvalla, koska olen kiihtynyt.

.
.

Näihin neontunnelmiin päättyy myös hurjan suosion saanut arvontaputki. Viimeisenä palkintona mulla on tarjota teille OPI:n Little Bits of Neon -minilakkasetti, jonka CesarsShop ystävällisesti sponsoroi :)

.
.

Arvontaan osallistut kuten aikaisemmillakin kerroilla eli kommentoimalla tähän postaukseen ja jättämällä samalla sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään. Edelliset osat ovat edelleen avoinna osallistumisille: yksi, kaksi, kolme, neljä.

Tämä on siis viimeinen osa arvontaputkea ja kuten ekassa osassa kerroin, osallistumisaika kaikkiin arvontoihin päättyy kolme päivää viimeisen arvonnan julkistamisen jälkeen, eli sunnuntaina 20.7. klo 20. Voittajat arvon mahdollisimman pian :)

Translation: Like everyone else, I’m a sucker for neons come Summer. I nearly always end up selling my neon polishes in the Winter and then regret it at summertime (logic, anyone?). This year I was wise enough to buy China Glaze Flip Flop Fantasy and Pool Party before Summer and I’m glad I did, because they are awesome and insanely bright. I couldn’t even look straight at them :D For this mani I started with a white base and then did the vertical gradient with a make up sponge. Stamping is from Pueen Encore plate called SE04A. I love the new Encore collection but that plate case sucks ASS. Imma tell you why.

First of all the case is ridiculously big und fugly, and second of all it doesn’t work. Plates fall off the case the minute you open it and it’s just completely impractical. Plates are stored in a plastic sleeve that have a ”window” in them that you are supposed to peel off, so that you end up with plastic borders that protect you from cutting your hand off with the sharp edges of the plate. (You know it’s always fun and games until someone loses a hand while stamping.) Noble thought, but Pueen would’ve spared me a lot of heartache if they would just whet the edges while making these plates. I couldn’t for the life of me get the window off, it’s like freaking Da Vinci code. And even if I would have, all the excess polish from scraping would just go under the borders and make a complete mess. After some yelling, raging and mind-losing my boyfriend came and cut the whole plastic sleeve off – and accidentally cut himself because the plate edges were insanely sharp. Great job, Pueen. I love your plates but PLEASE do not ever make these cases ever again ever! If I were you, I would just fire the persons responsible for this brainfart. Thank you. Jeesh. 

Continue Reading