Vesimarmorointia leimaamalla

Oon harrastanut kynsien koristelua rattoisat kuusi vuotta ja sinä aikana olen kokeillut vesimarmorointia kerran siskoni avustuksella (kesäkuu 2016 never forget) ja yksin tasan nolla kertaa. Mut on haastettukin vesimarmoroimaan lukuisia kertoja mutta mä en vaan kykene motivoitumaan siihen hommaan. Liian vaikeaa, hidasta, työlästä, sotkuista ja onnistumisestakaan ei oo ikinä mitään takeita. Ei kiitos, psyyke ei kestä. Vesimarmorointikuviot on kuitenkin (taitavissa käsissä) ihan valtavan kauniita, joten oon erittäin onnellinen että meille laiskureille ja hienomotorisesti rajoittuneille on keksitty oikoteitä. Itehän haluan mennä siitä mistä aita on rikki, joten leimauslaatta täynnä vesimarmorointikuvioita sopii mulle paremmin kuin hyvin.

Puhun tietenkin Whats Up Nailsin Water Marble to Perfection -laatasta, jonka sain CesarsShopista.

Kuva ei ehkä oo maailman edustavin, mutta ainakin näkee että olen laattaa käyttänyt! Tähän mennessä oon värkännyt neljät kynnet laatan avulla, toivottavasti saatte vähän inspistä näistä.

Eka kokeilu on tässä. Pohjalla on piCture pOlishin Holo Sphere, musta hologlitterlakka. Valitsin ekaan lakkaukseen sen kaikista klassisimman vesimarmorointikuvion, ja väreinä käytin essencen Yes We Pop! -kokoelman lakkoja Hello Hipsters (sininen) ja Grab This Hype (minttu) sekä Rican keltaista Mellow Yellow -leimauslakkaa. Leimausmiekkani oli ollut tupessaan varmaan liian kauan, koska en onnistunut liu’uttamaan värejä toisiinsa toivotulla tavalla ja lopputulos oli muutenkin liian sekava mun makuun, mutta tulipahan tehtyä.

En lannistunut liukuvärileimauksen epäonnistumisesta, vaan koitin samaa tekniikkaa uudestaan eri lakoilla ja eri kuvioilla.

Ei se liuku onnistunut tässäkään ja kun yritin sekoitella kahta leimauslakkaa ”liitoskohdasta” jo laatalla ja sitten skrapata lakat varovasti pois, oli lopputulemana epätarkka ja vähän levinnyt tuhnuleimaus. Tuo sydänkuvio on kyllä kiva. Pohjalla on essien Sweet Soufflé ja leimauslakkoina Dashican pinkki ja Rican kirkas persikka Ain’t It Peachy (en muistanut kyseisen lakan nimeä ja käytin juuri 30 minuuttia elämästäni nimen googlaamiseen, tai siis en löytänyt vastausta ja eksyin lukemaan Just Ricardan blogia ja sitten oman blogini vanhoja juttuja sen sijaan että olisin nostanut äässini sohvalta ja mennyt katsomaan tuon lakan nimen, vaikka lopulta kuitenkin jouduin sen tekemään…ja tällaisten asioiden vuoksi mulla menee yhden postauksen kirjottamiseen aina iäisyys).

En lannistunut levinneestä leimauksesta ja epäonnistuneesta väriliu’usta vaan koitin samaa tekniikkaa uudestaan eri lakoilla ja leimauskuviolla. Toistanko itseäni?

Pohjasävynä on essencen Grey Zone, ja olipahan muuten hemmetin hyvä lakka! Peitti melkein yhdellä kerroksella ja liukui kynsille liki itsestään. Leimauslakkoina käytin Dashican pinkkiä (taas), Rican Ain’t It Peachya (taas) ja Dashican minttua. Värien liu’uttaminen toisiinsa ei onnistunut. Yllättyneet lukijat voivat tässä vaiheessa mennä siistiin parijonoon.

Oppimiskäyräni on aika loiva ja kun olin kolmen lakkauksen verran härkäpäisesti toistanut samaa reseptiä siinä onnistumatta, lannistuin viimein tarpeeksi ja palasin turvalliseen yksiväriseen leimaukseen. Nämä kynnet esittelinkin jo aiemmin täällä, mutta pikakertauksena: pohjasävynä CND Vinylux Jelly Bracelet ja leimauslakkana Dashican papaijansävyinen lakka.

Mikäs lakkaus on teidän suosikki?

Kävin muuten Cesarsissa pyörähtämässä tällä viikolla ja kyyläsin, että tätä vesimarmorointilaattaa ei enää ihan hirveästi ollut jäljellä, joten jos mielitte tän saada niin vipinää kinttuihin!

(CND, essie, harmaa essence ja leimauslaatta saatu. Postaus ei sisällä mainoslinkkejä.)

Translation: Here’s my take on the Whats Up Nails Water Marble to Perfection stamping plate (press sample)! It has been on a heavy rotation for the past few months and I’m still not fed up with it :)

Continue Reading

Pari liukuvärilakkausta

Kovin monimutkaiset kynsienkoristelujutut ei koskaan ole olleet mun vahvuusaluetta, mutta nyt mulla on kyllä todella yksinkertainen ja minimalistinen vaihe menossa. Oon erityisen mieltynyt kahden värin leimauksiin ja sitten ihan pieniin, simppelin graafisiin leimauskuvioihin.

Tässä lakkauksessa pohjasävynä on NCLA:n As If, ihana vaaleanlila creme joka peitti lähestulkoon yhdellä kerroksella mutta kaksi sitten kuitenkin lakkasin, tavoilleni uskollisena.

Leimauksessa olen sutannut sekä valkoisella että mustalla Dashican leimauslakalla, ja lopuksi levitin leimat vielä päällyslakalla. -.- Kasarihenkinen kuvio on Konadin uudesta Square-sarjan laatasta nro 33. CesarsShopista kysyttiin, haluaisinko kokeilla jotakin sinne tulleista uutuuksista ja iskin silmäni heti tuohon Konadin laattaan. Arvaatte varmaan miksi, kun katsotte noita lukuisia pieniä graafisia kuvioita! Niistä huolimatta valitsin ekaan leimauskokeiluun tuon kasarikuvion, koska teki mieli kaksiväristä koko kynnen leimaa. Konadilla on kyllä tosi kivoja kuvia näissä Squareissa, ehdottomasti merkin parhaimmistoa. Muistatteko ne Picture Polishin Crazylla lakatut neonkynnet? Niissä oli kans käytetty toista uudehkoa Squarea eli 06:sta, jonka ostin aiemmin keväällä.

Toinen liukuvärileimaus syntyi OPI:n Coconuts Over OPI -lakalla, Dashican mustalla leimauslakalla ja Rican tummanruskealla leimauslakalla. Nude OPI on peräisin uudehkosta Fiji -kokoelmasta, jonka esittelin jo tovi sitten. Leimauskuvio on ikisuosikistani, Lily Annan laatasta numero 09. Oon käyttänyt tätä aaltokuviota monta kertaa ennenkin ja muistaakseni aina liukuvärjäysleimana, monipuolinen kun olen :D Huomaa kyllä että leimaustaidot on vähän ruosteessa, koska tässäkin levitin leimat ilosesti joka kynnestä.

Nämä aaltokynnet tein hautajaisiin, sellaisiin joissa meri oli tärkeä osa kuolleen henkilön arkea ja elämää. ”Lähetin lapseni elämään kuin laivan merelle. Ompelin purjeet, neuvoin väylät parhaan taitoni mukaan, mutta tuulille en voinut mitään.” Varpu Välimäen värssy jyskytti päässä kun näitä tein ja ajattelin vanhempia, jotka joutuivat saattamaan lapsensa hautaan. Elämästä luopuminen oli hänen oma valintansa. Asiaan liittyy sen verran hankalia tunteita että pystyn julkaisemaan tän lakkauksen vasta nyt, vaikka asia oli ajankohtainen jo kevättalvella. Tärkeitä muistoja kuitenkin, vaikkei ehkä helppoja.

No, ei ollut tarkoitus alkaa synkistellä. Elämä on hieno asia, koitetaan nauttia siitä vaikka tänä vuonna kesäkuussa sataakin lunta. :)

 

 

(NCLA ja OPI sekä Konadin laatta saatu. Opi-linkki on mainoslinkki, jonka klikkailusta en hyödy, mutta jonka kautta tehdyistä ostoksista saan pientä komissiota. Mahdolliset komissiot käytetään blogin palvelinkuluihin. )

Translation: I don’t care for too elaborate nail art nowadays. I’m all about gradient stamping and minimalistic, graphic designs!

Continue Reading

Hajatuksia

Mulla ei oo nyt mitään varsinaista asiaa, joten ajattelin vaan höpötellä mitä mieleen tulee. Sellainen vapaan assosiaation juttu, tiedättehän?

Ensinnäkin, mulla on ikävä kynsihommia. Toki mulla on edelleen aina lakatut kynnet, mutta kunnon koristeltujen lakkausten värkkääminen on jäänyt paljon aiempaa vähemmälle. Siihen on monta syytä. Mun kynnet on olleet tänä talvena aivan poikkeuksellisen surkeassa hapessa ja katkeilevat ihan koko ajan. Vaikka oliskin ollut aikaa värkätä hienoja lakkauksia, niin kuvaamatta ne jäävät jos kynnet on ihan nysät tai keskenään ihan erimittaiset. Sitäpaitsi ei kauheasti motivoi käyttämään tuntikausia aikaa lakkaukseen, joka lohkeilee viimeistään vuorokauden kuluttua koska kynnet on niin haperot ja liuskoittuneet. Sitäpaitsi NCLA-lakkojen kuvausprojekti on vienyt aikalailla kaiken kynsienlaittoajan viime aikoina. Ja viimeisenä mutta ei todellakaan vähäisimpänä: mulla ei enää ole telkkaria lakkauspöydän kanssa samassa huoneessa :D Aikaisemmin värkkäilin kaikkia kynsijuttuja ja tuotekuvaushommia samalla kun katselin sarjoja, mutta nyt se ei onnistu ja koska olen perusluonteeltani täysi laiskiainen, jään turhan helposti muhimaan sohvannurkkaan torkkupeiton alle. Talvi, pimeys ja suoratoistopalvelut ei todellakaan tee hyvää mun aktiivisuudelle.

Toisekseen, mä en ole oikein koskaan tykännyt petroolin/sinivihreän sävyistä missään, mutta nyt yhtäkkiä kiinnitän huomiota kaikkeen petroolinväriseen. Nämä postauksessa esiintyvät kynnet on yksi vihje siihen suuntaan… erityisesti sisustuksessa petrooli kiinnostelee. Oon yytsinyt petroolinvärisiä pyyhkeitä kylppäriin ja ihastelen petroolinvärisiä tehosteseiniä rouheaan harmaaseen yhdistettynä. Oon näemmä tällainen trendilammas ja alan tykätä kaikista sisustusmuotivillityksistä -.- Poikkeuksena ne ihme viidakkoprintit ja ANANAKSET. Mikä hitto se ananasjuttu on??? Ananasprinttejä, -purkkeja, -kynttilöitä, -astioita ja -lamppuja on _kaikkialla_. Sitä ennen oli palmuja ja flamingoja. MIKSI.

Kolmanneksi, sisustushommat on muutenkin vallanneet mun ajatukset viime aikoina. Oon aina tykännyt kaikesta sisustukseen liittyvästä ja edelleen salaa haaveilen että tekisin sisustusjuttuja joskus työkseni (tosin siihen tarvis kai jotain lahjakkuuttakin? Tai edes koulutusta? :D) . Kiersin jo penskana ihan mielissäni asuntomessuja perheeni kanssa ja luin esiteininä Avotakkaa paljon enemmän kuin Suosikkia. Tietty taloudelliset syyt tai muut käytännön asiat on aina olleet vähän jarruna mun sisustussuunnitelmissa, mutta eihän koskaan ole tarpeeksi rahaa tai tilaa jos niihin asioihin juuttuu. Nyt tietysti oon ollut ihan uudenlaisen sisustushaasteen edessä, kun muutin yksinäni uuteen asuntoon. Neliöitä on 100 vähemmän kuin edellisessä ja koska asunnon pohjaratkaisu ei ole ihan ideaali, olen saanut tosiaan miettiä miten saan asunnosta mahdollisimman kotoisan, varsinkin kun muuttaminen ei ollut erityisen iloinen asia tällä kertaa. Asunto on kyllä lähtökohtaisesti nätti ja oikein kiva, joten sisustaminen on ollut oikeasti kiinnostavaa ja motivoivaa ja samalla myös tapa hallita ahdistusta, tavallaan. Asuminen on aina ollut mulle tärkeä asia ja sellainen, johon mielelläni satsaan rahaa (jos sitä on) ja vaivaa. Kodin suunnittelu ja ideoiden toteutus ja hyvien diilien ja tarjousten metsästys on asia josta nautin kovasti ja johon voin kanavoida kurjiakin fiiliksiä (sama juttu bloggaamisen kanssa). Harmi vaan että näköjään mitä vanhemmaksi tulen, sitä kalliimmaksi mun sisustusmakukin muuttuu :D No, pikkuhiljaa. Ajattelin jakaa blogissa jatkossa enemmänkin sisustusmietteitä ja toteutuneita ideoita, mikäli teitä vaan yhtään kiinnostaa. Itseasiassa mulla on jo kolme interiööriaiheista juttua suunnitteilla ja yhdessä niistä on teillekin jotain _erittäin_ kivaa :)

Ai niin: kynsillä kaksi helppoa kerrosta ihanaa Picture Polishin Meow -lakkaa ja päällä leimaukset Pueenin laatasta SE03B tehtynä Dashican leimauslakalla. Leimaus ei näkynyt livenä LAINKAAN. Onneksi kuvissa näkyy :D

Semmosta vapaata assosiaatiota. Ajatuksia? Kiinnostaako sisustushorinat? :)

Translation: Teal shades are really starting to grow on me. I used to…well, strongly dislike them but now I fancy teal accents in decor and clothes, and nails of course. Meow is a perfect example :)

Continue Reading