Meikkikokoelman organisointi

Instagramissa mua seuraavat saattavat jo tietääkin, että aloitin ”pienen” projektin eli meikkauspöytäni ja meikkikokoelmani uudelleenorganisoinnin. Olen asunut tässä nykyisessä kodissa reilun vuoden, ja siinä ajassa meikkilaatikon järjestys on korvautunut täydellä kaaoksella. Mulla on käytössä Muuramen iso laatikosto meikeille ja kosmetiikalle ja aktiivikäytössä olevat meikit ovat majailleet laatikoston ylimmässä laatikossa sekä pöydällä lokerikoissa. Alunperin meikit olivat suhteellisen organisoidusti erilaisissa koreissa ja pikkulaatikoissa, mutta sitten tapahtui *jotain*. Kuten kuvasta näkyy, laatikoita ei edes näy :D Meikit vyöryivät ympäri laatikkoa ja yksittäisten tuotteiden sijainti oli ihan vain ulkomuistin varassa. Käytännössä käytin meikeistä vain pientä osaa, eli sitä joka pyöri kasassa päällimmäisenä. Tiesin että asialle pitäisi tehdä jotain, mutta siivoaminenhan on huomattavasti epäkiinnostavampaa kuin sotkeminen, joten lykkäsin ja lykkäsin järjestelyprojektia.

Cocopandalta kysyttiin, olisiko Shela’s -merkin valikoimassa mitään mua kiinnostavaa, ja siinä kohtaa näin tilaisuuteni koittaneen. Nyt ei auttaisi enää lykätä vaan tarttua sotkua sarvista ja ratkaista säilytys niin, että kokoelma pysyisi jatkossakin siistinä. Shela’s -merkillä on valikoimassaan useita erilaisia akryylisia organisoijia, joten ei muutako mittanauha käteen ja suunnittelemaan. Mun matikkarajoitteiset aivoni kävivät ihan ylikierroksilla, mutta uskomatonta kyllä, mitään mittavirheitä ei sattunut ja suunnitelmani toteutui TÄYDELLISESTI.

Pyysin Cocopandalta neljä tällaista kolmen lokerikon laatikkoa  …

… ja kaksi isompaa laatikkoa, jossa osa väliseinistä on irrotettavissa. En halunnut organisoijia joissa on kovin paljon lokeroita, sillä ne eivät ole kovin monikäyttöisiä kun puhutaan isosta meikkimäärästä jossa jokainen purkki on erilaista mallia ja kokoa kuin viereinen. Niinpä irrotin suurimman osan väliseinistä. Musta tällainen muokattava lokerikko on ihan superkätevä, väliseiniä on sitten helppo lisätä jos vaihtaa purnukoiden järjestystä.

Akryyliset lokerikot on helppo puhdistaa tarvittaessa ja niissä on suorat ja kapeat laidat, joten tilaa ei mene hukkaan. Perinteisissä muovisissa monitoimikoreissahan laidat ovat viistot, joten niitä ei kovin kätevästi voi laittaa vierekkäin eivätkä korkeammat tuotteet pysy niissä pystyssä. Käytin aiemmin myös erinäisiä pahvilaatikoita monitoimikorien lisäksi, mutta meni siinäkin tilaa hukkaan kun pahvilootat olivat kaikki erikokoisia enkä saanut lipaston laatikon jokaista senttiä hyötykäyttöön. Toisin on nyt. :)

Laatikon vasemmassa reunassa on isot luomiväripaletit, joille jäi sopiva muutaman sentin levyinen tila laatikon reunan ja organisoijien väliin. Keskikokoiset luomiväripaletit ovat heti siinä vieressä ja pienemmät, harvemmin käytössä olevat paletit majailevat oikeassa yläkulmassa. Laatikon keskivoiheilla on puuterit, poskipunat ja korostustuotteet ja oikeassa alakulmassa primerit, ripsivärit, meikkivoiteet, pohjustajat ja silmänrajaustuotteet. Laatikon takaosassa on tuplakappaleita ja käyttöönottoa odottavia tuotteita.

Isompi organisoija on sen verran korkea laidoiltaan, että meikkivoidepullot ja peiteainetuubit pysyvät siinä vaivatta pystyssä, mutta tarpeeksi matala jottei lokerikkoihin hautaudu tavaraa liikaa. Pienemmät, kolmen lokerikon organisoijat ovat täydellisen kokoiset matalille luomiväripaleteille ja pyöreille poskipunahylsyille.

Oli kyllä tosi tervehdyttävää käydä koko meikkilaatikon sisältö läpi, sillä siinä tuli muutama ”ai mulla on tällainenkin” -hetki ja lisäksi löysin laatikon uumenista tyhjiä hylsyjä ja rikkinäisiä tuotteita, jotka jostain syystä eivät olleet löytäneet tietään roskakoriin. Samalla arvioin aika tarkkaan, mitä tuotteita ylipäänsä käytän ja mistä voisin luopua. Myyntikasaan päätyi muun muassa Urban Decayn liki käyttämätön Vice 3 -paletti, sillä vaikka se on jonkin sortin keräilyharvinaisuus ja maksoin siitä pitkän pennin, en vaan tule käyttäneeksi sitä koskaan. Eli jos joku on kiinnostunut ko. paletista, huikatkaa! Mietin myös Naked Heatin myymistä, kun en sitäkään jotenkin osaa käyttää vaikka ostin sen kovalla rahalla kuola innosta roiskuen :D

Huulipunille ei tässä laatikossa ole ollut tilaa ja punat onkin mulla säilössä pöydän lokerikoissa. Tavoitteena olisi kuitenkin raivata lopuillekin meikeille tilaa muualla laatikostossa, sillä haluaisin että pöydän päällä olisi mahdollisimman vähän tavaraa. Mulla on Cocopandalta saatuna myös tämä kynsilakoille ja meikeille suunniteltu teline, ja haluaisin että pöydällä olisi vain se. Ajatuksena olisi kerätä telineeseen ensikokeilua odottavat uutuustuotteet ja -lakat. Ehkä ensi viikonloppuna saan sen aikaiseksi! Wish me luck…

Jos joku muukin innostuu nyt järjestelemään ja organisoimaan, suosittelen kurkkaamaan Cocopandan säilytysratkaisut-osion. Shela’sin telineet ovat kohtuuhintaisia ja erittäin jämäkän ja laadukkaan oloisia, ja niitä on pöytäversioista laatikkoversioihin ja kaikkeen siltä väliltä.

Millaisia säilytysratkaisuja teillä on – ja milloin viimeksi olette käyneet meikkinne läpi? (eli olenko mä ainoa jolla tää homma leviää yllättävän nopeasti aina käsiin?)

(Organisoijat saatu. Postaus sisältää mainoslinkkejä, joiden klikkailusta en hyödy, mutta joiden kautta tehdyistä ostoksista saan pienen komission. Mahdolliset komissiot käytetään blogin palvelinkuluihin ja muihin kuluihin. )

Continue Reading

Moyra-ihanuuksia ja uutuuksia

Moyra-kynsitarvikemerkki on rantautunut rytinällä CesarsShopiin. Sain kokeiltavakseni erilaisia uutuuksia Moyran valikoimasta juuri ennen kesälomia, ja olen niiden kanssa jo hieman jäljessä, sillä en ole kokeillut vielä läheskään kaikkia. Tässä nyt kuitenkin läpileikkaus mun mielestä kiinnostavimmista uutuuksista.

Leimaus on mun suurin intohimo kynsien koristelun saralla, joten nappailin tietysti erityisen paljon siihen aktiviteettiin liittyviä uutuuksia kokeiluun. Folioleimaus on kiinnostavinta mitä kynsirintamalla on tapahtunut aikoihin. Hurahdin siihen kertaheitolla kun kokeilin tekniikkaa CesarsShopissa. Pähkinänkuoressa homma toimii niin, että kynnet lakataan, sitten ne leimataan halutulla kuviolla ja folioleimauslakalla, ja leiman päälle painellaan foliokalvoa. Folion väri ja pinta tarttuu leimaukseen muttei värilakkaan, ja tuloksena on näyttäviä, esimerkiksi hologrammisia leimauskuvioita. Foliovaihtoehdot löytyvät täältä. Folion kanssa puljaaminen on perinteisesti ollut työlästä ja hankalaa enkä siksi ole siitä innostunut, mutta folioleimaus toimi mun ensikokeilulla kuin junan vessa ja oli niin helppoa, että jos leimaus ylipäänsä sujuu yhtään, niin kyllä sujuu folioleimauskin. Esimerkkejä folioleimauksesta löytyy esimerkiksi NailOxtailin blogista sekä Something Can Go Wrong -blogista.

Valitsin kokeiltavakseni hologrammifolion (kuvassa takana vasemmalla) sekä kuparisen folion, joka tosin on hologrammifoliota paksumpaa eikä välttämättä toimi yhtä helposti. Katsotaan miten mun käy sen kanssa. Folion alle laitetaan eriväristä leimauslakkaa riippuen siitä, onko pohjalakkaus vaalea vai tumma. Mun piti saada testiin musta ja valkoinen leimauslakka, mutta kassiin olikin päätynyt musta ja hopeinen. Folio vaatii lisäksi omanlaisensa päällyslakan jottei metallinen tai holografinen efekti katoa. Moyralta sellainenkin löytyy, kuvassa vasemmassa reunassa. Kokeilin sitä jo liikkeessä käydessäni, eikä leimat levinneet ollenkaan. Lisäksi kokeiluun valikoitui Moyran oma lateksi, joka haisee aivan karsealle mutta on hyvä apu lakkauspuuhissa. Lateksi levitetään kynsinauhoille suojaamaan ihoa lakkatahroilta ja lakkauksen jälkeen lateksi kääritään pois. Vanha juttuni Glisten & Glow’n lateksista ja sen käytöstä löytyy täältä.

Moyralla on valikoimassa myös iso joukko tavallisia leimauslakkoja, ja mun huomion kiinnitti tietysti ensimmäisenä neonkorallin värinen leimauslakka.  Kokeilua odottaa myös tavallisille leimauksille tarkoitettu päällyslakka. Mustaa ja valkoista leimauslakkaa olenkin jo kokeillut ja ne toimii erinomaisen hyvin.

Yläkuvassa taustalla näkyy viisi Moyran leimauslaattaa. Sain valita itselleni kaksi laattaa ja koska se ei tietenkään riittänyt, ostin kolme lisää. Laattoja on ihan mieletön määrä ja kuviot ovat älyttömän kivoja. Hinnatkin on niin kohtuulliset, että laattoja raaskii ostaa vaikkei ihan jokainen kuvio laatalla miellyttäisikään. Laattoja on kahta kokoa, mini ja tavallinen  (linkkien takaa löytyy Cesarsin laattavalikoimat molemmista kokoluokista). Mini tarkoittaa MoYou Londonin kokoluokkaa ja tavallinen on isompi.

Jokaisella laatalla on myös nimi, mikä on kiva yksityiskohta. Helpompi muistaakin mitä laattoja itsellä on, kun selailee nimiä eikä numeroita. Exotique on mun ainoa iso Moyran laatta, ja sen kuvakoko on mun kynsille aivan liian suuri, mutta en voinut kesäloman kynnyksellä vastustaa noita ihanan trooppisia kuvioita.

”Mini”laatoista valitsin itselleni Love is All Aroundin, Happily Ever Afterin, Burning the Icen ja Angels Will Cryn. Myös näissä kuvakoko on mulle vähän turhan kookas, mutta täysin käyttökelpoinen kuitenkin. Alla vertailukuva MoYou Londonin pienemmän kuvakoon laattaan, ehkä siitä saa vähän osviittaa.

Laattojen selaaminen netissä on usein hidasta, joten tykästyin Moyran perinteisiin katalogeihin, joissa on kuvattuna kaikki valikoiman laatat. Kirjasesta on paljon helpompi valikoida itselle mieluiset laatat kuin netistä! Laatat ovat kirjasessa ihan luonnollisessa koossa, joten kuvakokokin on helpompi sitten hahmottaa.

Katalogin voi ostaa täältä kahden euron nimelliseen hintaan. Moyran tuotteet on kautta linjan tosi kohtuuhintaisia, mikä tietysti aina ilahduttaa. Koko Moyran tuotevalikoima löytyy CesarsShopin sivuilta täältä.

Pakko muuten loppuun vielä intoilla tuosta kuvissa näkyvästä akryylisestä säilytystelineestä! Sain tovi sitten valita Cocopandalta tuotteita itselleni tutustuttavaksi ja haukankatseeni iski tähän meikkiorganisoijaan, koska se on kynsiharrastajalle aivan oivallinen! Telineessä on tilaa sekä kynsilakoille että meikeille – tai siis mun näkökulmasta tilaa on sekä kynsilakoille että lakkaustarvikkeille. Leimauslaatoille on näppärän kokoiset lokerot sekä telineen ylä- että etuosassa, ja lisäksi löytyy pari korkeampaa lokeroa esim. kynsiviiloille, siveltimille tai muille pitkänhuiskeille välineille. Ajattelin järkkäillä mun meikkipöytää siten, että saisin tähän telineeseen kaikki uutuudet ja testausvuorossa olevat asiat :) Siten pysyisin paremmin kartalla esimerkiksi siitäkin, mitkä leimauslaatat mulla on vielä kokonaan kokeilematta. Organisoija maksaa Cocopandalla 15,95 euroa.

Hyvin sujuu muuten tää ”jatkossa teen lyhyempiä blogipostauksia” -suunnitelmani, vai mitä? :D Joko te olette Moyraan tutustuneet?

(Tuotteet saatu kolmea leimauslaattaa lukuunottamatta. Cocopandan linkki on mainoslinkki, jonka klikkailusta en hyödy, mutta jonka kautta tehdyistä ostoksista saan pienen komission. Mahdolliset komissiot käytetään blogin palvelinkuluihin. )

Continue Reading

Kesän tärkeimmät kosmetiikkatuotteet

Kokosin tähän postaukseen sellaisen kesän selviytymispakkauksen eli ne tuotteet, jotka mun mielestä kuuluvat kesään samalla tavalla kuin mansikat, skumppatunnit ja kylmä juhannus. Koska minä olen minä, tästä tiiviiksi listaksi ajatellusta jutusta tuli rönsyävä romaani.

Mun pisamainen, helposti palava ja kirjava iho on sitä laatua, että kauniista päivetyksestä on turha haaveilla. Itseruskettaviakin olen laiska käyttämään, kun muutenkin joudun läträämään vartalovoiteiden ja aurinkovoiteiden kanssa jatkuvasti. Vita Liberatan Body Blur* onkin mulle erinomainen tuote: se tekee ihonsävystä nopeasti kauniin ja tasaisen, vaikkei olekaan itseruskettava. BB-voide vartalolle! Sävy Latte Light on tarpeeksi vaalea minullekin eikä ole ollenkaan oranssi. Voiteessa on pientä kullanhohtoista hippua, joka saa ihon näyttämään hehkuvalta ja kirkkaalta. Voide pysyy iholla hikoilusta huolimatta, ei tahraa vaatteita ja imeytyykin nopeasti. Body Blur on erityisen tarpeellinen mun käsivarsille, joissa verisuonet on jotenkin tosi pinnassa ja iho on usein violetinkirjava. Ei todellakaan se look mitä haluaisin maailmalle esitellä :D

Tosi vaaleaihoisille ja itseruskettaviin tottumattomille vinkkaan myös Vita Liberatan 10 Minute Tan* -tuotteesta ja asteittain ruskettavasta seerumista. 10 Minute Tan on turvallinen tuote rusketuskokeilujen aloittamiseen, sillä rusketuksen määrää voi ”kerrostaa” käyttämällä tuotetta esimerkiksi viikon ajan päivittäin. Yhdellä käyttökerralla vaikutus on erittäin hento. Ekalla kokeilulla käytin tuotetta niin varovaisesti ja vähän, ettei säärilleni tapahtunut yhtään mitään (joku saattaakin muistaa aiheeseen liittyvän ennen-jälkeen -kuvan Instagramissa viime kesältä). 10 Minute Tania voi ja pitää annostella aika ronskisti, jos haluaa jotakin sävyä iholle saada. Tänä kesänä olisi tarkoitus kokeilla tuota viikon kuuria ja katsoa mitä tapahtuu. Vaikutusaikahan tuotteessa on nimensä mukaisesti vain 10 minuuttia, joten tämä sopii minunlaisilleni keskittymisongelmaisille :D Tummempihipiäiset tuskin saavat 10 Minute Tanista paljoa irti, mutta meille albiinoille kymppiminsan rusketus on turvallisen hentoinen ja helppokäyttöinen.

Self Tanning Anti-Age -seerumi* on tarkoitettu kasvoille ja se on kosteuttava seerumi, joka ruskettaa asteittain säännöllisen käytön myötä. En ole käyttänyt seerumia vielä(kään), sillä pelkään että joudun uusimaan kaikki meikkivoiteeni tummempiin sävyihin TAI että mun pisamista tulee likatahrojen näköisiä, mutta mietin että miksei tätä voisi kokeilla mun violetinkirjaviin käsivarsiin ja dekolteellekin! Onko kukaan koittanut? Pitäisikö mun nyt tieteen nimissä uhrautua, mitä sanotte?

Jalat on mun murheenkryyni. Muut yrittää päästä bikinikuntoon, minä sandaalikuntoon. Halkeilevat kantapäät ja kuivunutta joenpohjaa muistuttava nahka ei hivele kenenkään silmää vaikka mulla olis mitkä Manolot jalassa. Kuorintasukat onkin mun vakkarituote, jonka käytän ainakin pari kertaa vuodessa. Sukat jalkaan, leffa pyörimään, sitten jalkojen huuhtelu ja muutaman päivän kuluttua jalat kuoriutuvat (ällöttävästi) ja muuttuvat parissa päivässä salonkikelpoisiksi. Tarkempi kuvaus aiheesta tässä vanhassa postauksessa. Tulosta on hyvä ylläpitää tehokosteuttavilla sukilla. Seuraavaksi mulla lähtee testiin Naturelin kuorintasukat* ja tuloksen ylläpitoa varten oon jemmannut Naturelin ja Kocostarin kosteuttavat sukat*.

Aurinko on yhtä armoton huulille kuin pakkanenkin, joten kunnon huulirasvat on kesälläkin tarpeen – ja erityisesti sellaiset, joissa on kunnon suojakerroin. Piz Buinin aloe veraa sisältävä huulirasva* on tosi miellyttävä ja hyvä, ja siinä on SPF30. Lushin Key Lime Pie -huulivoiteessa* ei ole suojakerrointa, mutta se tuoksuu hemmetin hyvälle. Sellaiselle vaniljasokerin ja sitrusten yhdistelmälle. Kuvassa oleva Nüggin kultainen pallero ei ole geishakuula eikä huispauksen kultasieppi, vaan IHANA huulinaamio*. Naamiossa on sheavoita, kookosöljyä ja lakritsijuurta ja se tuntuu huulilla kivan viilentävältä. Naamion voi jättää huulille yöksi (kuten minä teen) tai noin 20 minuutiksi, jonka jälkeen ylimääräiset voiteet voi pyyhkiä huulilta pois. Naamio tuntuu huulilla tavalliselta huulirasvalta ja tuoksuu piparmintulta ja vähän vaniljaltakin. Nam.

Aurinkopuuteri on ihan must! Oikean sävyn löytäminen voi olla vaaleaihoiselle vaikeaa, mutta kun se löytyy, kasvoille saa ihanan luonnollisen hehkun ja ikäänkuin ”kehykset”. Aurinkopuuterin käyttö on paljon helpompaa kuin varsinaisten varjostusten tekeminen ja lämmin hehku imartelee kaikkien kasvoja. Sudin aurinkopuuteria isolla sudilla hiusrajan tienoille, ohimoille, poskipäiden hujakoille ja leukapieliin. Näytän päivettyneemmältä ja kasvot kapeammalta, eli win-win. Mun ultimaattinen uusi suosikki on Physicians Formulan Butter Bronzer*, jonka Light-sävy on täydellinen kalpealle iholle. Sametinpehmeä aurinkopuuteri sulautuu ihoon täydellisesti, sopii kuivallekin iholle ja siinä on juuri sopiva määrä kultaista hehkua mukana. Ei glitteriä, ei selvästi erottuvia partikkeleja, vain hehkua. Tuote tuoksuu todella vahvasti aurinkolomalta, tarkemmin sanoen kookokselta ja aurinkovoiteilta. Tuoksu ei ole mun suosikki, mutta itse tuote on. Pakkauksessa on mukana peili ja applikaattori, mutta sitä en ole kokeillut sillä mulla on maailman ällösöpöin glitterihuisku käytössäni (tarkemmin sanottuna Real Techniquesin Brush Crush Powder Brush*).

Erilaiset glow-meikinpohjustustuotteet ovat näköjään mulle jonkinlainen keräilykohde, sillä kuvassa on vain murto-osa kaikista hehkuprimereista mitä omistan. Mulle kesämeikki tarkoittaa kuulasta ja kevyttä meikkipohjaa, eikä sitä synny ilman näitä ihania heleyttäviä tuotteita. Näitä kuvassa olevia yksilöitä olen viime aikoina käyttänyt eniten ja tarjolla on joka hintaluokasta jotakin. Halvimmasta päästä ovat Catricen Nude Glow Primer ja Maybellinen Master Prime Illuminating Primer*, keskiluokkaa edustaa KIKOn Smart Radiance Cream, ylempää keskiluokkaa Clarinsin SOS Primer sävyssä Universal Light* ja porvariosastoa on Guerlainin Météorites Perles Light Diffusing Perfecting Primer. Clarinsin SOS Primer syöksyi pitämään kärkipaikkaa primereissa välittömästi ensikokeilun jälkeen. Se tekee ihosta uskomattoman silkkisen ja kauniin, ja harkitsin jo meikkivoiteen skippaamista kokonaan. Ihana tuote. Clarins näköjään tekee parhaat primerit (Instant Smooth Perfecting Touch, I’m looking at you).

Aurinkosuojavoiteet. Tarviiko edes perustella? Olen siirtynyt vahvasti Piz Buinin leiriin, sillä Sun Allergy -sarja* on pelastanut mut aurinkoihottumalta. Postaus täällä. Nivean Shine Control SPF30 on kasvojen aurinkosuoja, joka ei ole vähääkään tahmainen, hillitsee kiiltoa ja toimii erinomaisena primerina meikin alla. Huippulöytö! Jane Iredalen Powder-Me* tasoittaa ihonsävyä ja on sitäpaitsi ainoa aurinkosuoja, jolla voi suojata päänahan. Juttu löytyy täältä.

Kesällä tuoksuvaatimuksetkin ovat erilaisia: jotenkin huomaan suosivani erityisesti kuumina päivinä vartalotuoksuja hajuvesien sijaan. Niitä voi roiskia huoletta pitkin päivää ilman övereiden vaaraa, eivätkä ne ”pala” iholle auringossa kuten hajuvedet. Biothermillä on mun mielestä parhaat vartalotuoksut. Ne kestävät iholla ihmeen pitkään vaikkeivät ole hajuvesiä, ja tuoksumaailma on sellainen että voisin käyttää jokikistä. Kaikki ovat ihanan raikkaita ja keveitä. Mun vanha suosikki on L’Eau (appelsiini, mandariini, bergamotti, freesia) ja uusin tulokas on Eau Pure* (salvia, lime, kiivi, vihreä tee). L’Eau on helppo, klassinen vesi- ja sitrustuoksu, Eau Pure taas on hedelmäisempi ja aikuisempi.

Päätän tämänkertaisen Tooran tähän, viimein, ja menen suihkimaan päälleni Eau Purea koska mulla tuli sitä ikävä. Onko sulla samoja kesävakkareita kuin mulla?

(Tähdellä merkityt tuotteet saatu. Postaus sisältää mainoslinkkejä, joiden klikkailusta en hyödy, mutta joiden kautta tehdyistä ostoksista saan pienen komission. Mahdolliset komissiot käytetään blogin palvelinkulujen kattamiseen.)

Continue Reading