Origamikynnet ja ressihässäkkää

Niinhän sitä luulis että kun muuttaa kolmannen kerran kolmen vuoden sisään, niin olis jotenkin hanskassa se prosessi ja tietäisi mitä pitää tehdä, milloin ja missä järjestyksessä. Mutta ei näköjään. Jokainen tekemistä odottava asia tulee ihan yllätyksenä ja vaikka oon tiennyt muutosta jo jonkin aikaa, niin silti tuntuu että aika loppuu kesken. Se tosin lienee vaan orastavan stressin aiheuttama fiilis, sillä oikeasti mulla on ajankäytön suhteen pullat ihan hyvin uunissa. Oon ensimmäistä kertaa onnistunut siinä, että oon karsinut tavaraa _ennen_ pakkaamisen aloittamista. Ihan kohta olen siinä pisteessä, että jokainen kaappi on käyty läpi ja kun on aika aloittaa pakkaaminen, kämpässä on vain niitä tavaroita jotka lähtevät mukaan. Oletan että se nopeuttaa prosessia huomattavasti, koska se karsiminen ja tavaroiden läpikäyminen on ylivoimaisesti hitain osuus.

Oon aikaisemmin asunut pk-seudun mittakaavassa aika leveissä neliömäärissä, mutta nyt neliöt ei lisäänny nykyisestä ja lisäksi säilytystila vähenee. Kellarikomeroa ei enää ole käytettävissä, ja vaatekaappien määrä vähenee kuudesta kahteen. Vaatehuonekin on nykyistä pienempi. Tulin siihen tulokseen, että on huomattavasti taloudellisempaa vähentää tavaraa kuin maksaa neliöistä. Sitäpaitsi ihan naurettavan iso osa mun omistamasta kamasta on ollut ihan turhaa. Ero tietysti vähensi tavaroita samantien puoleen, mutta joka tapauksessa arvioisin että omistan nyt ehkä kolmanneksen siitä tavaramäärästä mikä mulla oli hallussa kolmen vuoden takaisessa muutossa. Enkä edes elä mitenkään askeettisesti todellakaan :D Aiemmin muuttolaatikoita on ollut 1 per neliö ja lisäksi jätesäkkejä, pusseja ja kasseja ja tällä kertaa tilasin muuttolaatikoita vähemmän kuin puolet aikaisemmista määristä. Oon myös melko luottavainen että se riittää. Paikallisella Fb-kirppikselläkin pari ostajaa jo kysyi että myynkö mä kaiken omaisuuteni :D No, vaatteita oli kertynyt ihan helvetillinen määrä koska en vaan ikinä jaksanut käydä niitä läpi ja alkaa kirppistellä tai lahjottaa niitä mihinkään. Nytpä jaksoin! Ja kieltämättä se rahapino motivoi ihan kiitettävästi. Oon jo tienannut todennäköisesti riittävän summan uuteen kämppään tarvittaviin maaleihin, mikä olikin mun kuningasajatus tässä. Tosin en tiedä yhtään mitä maalit maksaa, mutta tuskin ihan miljoonia.

Vielä pitäis selvittää sähkösopimus- ja kotivakuutusasiat, mulla kun on jonkin aikaa kaksi asuntoa ja muutan pikkuhiljaa (koska muuttofirma olis ollut ihan tolkuton kustannus) niin tarvitsen vakuutuksia ja sähköä parin viikon ajan molemmissa asunnoissa. En tiedä miten pitää toimia. Raha-asiatkin pikkusen kiristää vannetta pään ympärillä, koska muuttaminen maksaa, laatikot maksaa, maalit maksaa, ja haluaisin myös rempata keittiötä ja sehän se vasta maksaakin. Mutta ei siinä vielä kaikki, koska mun vuosia palvellut vahvistin hajosi juuri ja hampaita kiristellen tuhlasin uuteen vahvariin monta sataa euroa. Arvatkaa toimiiko uusi vahvistin? Ei. Telkkarista katoaa ääni ja kuva vähän väliä jos katsoo Apple TV:n kautta mitään. Arvatkaa onko yritys vastannut reklamaatioon? Ei. Mutta ei siinä vielä kaikki, sillä toissapäivänä huomasin että mun silmälasien sankojen ruuveja pitää kiristää ja tein niin. Käyttämäni väline vaan valitettavasti PIKKUSEN LIPSAHTI ja kolahti lasien linssiin. Huokaisin helpotuksesta kun mitään jälkeä ei linssissä näkynyt, jatkoin hommaa, ja sitten pikkusen lipsahti uudelleen ja tällä kertaa linssiin tuli ihan kunnon naarmu. Parhautta! Silmälasien uusiminenhan onkin pirun halpaa hommaa, oikein ilokseen sitä kyllä ihmiset tekee. No, siitä saan sentään pikkusen kipurahaa kotivakuutuksesta mutta en tietenkään tarpeeksi. Olin silti iloinen korvauksesta, koska kesälomareissulla lainassa ollut 1200 euron kuvauskopteri sammui ilmassa ja tippui mereen, eikä vakuutus korvannut penniäkään. Kyllä ei lainassa tavara parane, joten harkitkaa tarkkaan lainaatteko tämännäköiselle emännälle ikinä mitään. -.-

Oon eksynyt todella kauas postauksen aiheesta, jos mitään varsinaista aihetta ikinä olikaan. Ai niin noi kynnet. Oon ihan vallan ihastunut MoYou Londonin Origamilaattaan, vaikka hyvin epäileväisenä sen tilasin. Sehän onkin tosi kiva! Leimauslaattaa katsomalla on jotenkin tosi vaikea hahmottaa miltä henkäyksenohuet kuviot kynsillä näyttävät, joten tämänkin lakkauksen lopputulos oli kiva yllätys. Lakkana käytin essien Baguette Me Notia ja leimauksessa Dashican neonviolettia.

Tulipahan taas hölistyä. Nyt meen kyllä nukkumaan, koska huomenna mun pitää töiden lisäksi soittaa mm. sähköyhtiöön ja saan keskivaikeaa ihottumaa pelkästä ajatuksesta. Mo!

Translation: I’m moving again and I’m stressed out and MoYou London Origami 03 is super fun to use. That’s my life in a nutshell :D

Continue Reading

Loman loppu

Olen nyt kotona ja ikkunasta näkyy pelkkää harmautta, vesisadetta ja kuolleita parvekekasveja. Ei juuri enempää vois tämä sää alleviivata sitä masentavaa faktaa, että loma ja kesä on ohi. PLÄÄH. Virallinen kesäloma päättyi juuri mutta mulla on tässä pari palkatonta vapaapäivää vielä lisäksi, sillä oon todennut hyväksi tavaksi aloittaa työhommat vajaalla viikolla niin ei mee kuuppa jumiin ihan heti :D Tänä kesänä otin kyllä ihan kaiken irti tästä kesälomasta. 4,5 viikon aikana olin kotona kuutena päivänä, enkä niitäkään putkeen. Uskomaton suoritus, etten sanois! Yleensä oon lojunut kotona aika paljonkin kesälomillani ja kuvitellut tarvitsevani sitä, mutta tosiasiassa loma tuntuu sitä pidemmältä mitä enemmän sen aikana touhuaa. Kotona lojuessa (niin ihanaa kuin se välillä onkin) aika tuntuu soljuvan käsien välistä ihan ylinopeutta ja monesti on ollut töiden alkaessa sellainen fiilis, että iso osa lomasta on mennyt ihan hukkaan. No, ei tällä kertaa! Suomen rajojen sisällä oon ollut koko ajan lukuunottamatta pientä koukkausta Ruotsin puolelle Lapin reissulla. Tuntuu että oon kolunnut jokaisen pitäjän Pellon ja pk-seudun välillä :D

Isoa osaa reissuista ei ollut mitenkään suunniteltuna, vaan oon vähän hetken mielijohteesta kyläillyt milloin missäkin ja ollut oikeastaan koko loman ajan road tripillä, jonka välietapit on muodostuneet ihan spontaaniuden pohjalta. Pääpiirteissään reitti on kulkenut välillä Fiskars-Mäntyharju-Vantaa-Suomenniemi-Elimäki-Vantaa-Tampere-Seinäjoki-Kauhava-Vaasa-Ilmajoki-Kuhmoinen-Vantaa-Mikkeli-Vantaa-Oulu-Siikajoki-Ylitornio-Aavasaksa-Pello-Övertorneo-Haaparanta-Oulu-Vantaa. Noin niinkun suurinpiirtein. MAHTAVAA! Välissä kävin vaan hakemassa Riehan itselleni ja matka jatkui sitten koiran kanssa. Rieha on kyllä ollut huippureipas reissukaveri, vaikkei erityisesti autoilusta nautikaan.

On ollut tosi vapauttavaa muuttaa suunnitelmia lennosta, viipyillä, saada hulluja ideoita ja toteuttaa niitä, laulaa autossa, koluta pikkupaikkakuntien kirppiksiä, katsella merta monelta eri rannalta ja tehdä uusia mahtavia muistoja. Oon myös oppinut paljon, esimerkiksi sen että Kauhavalla ei oo ilmeisesti yhtään julkista vessaa jonne sunnuntaina pääsisi. Eteen siis saattaa tulla tilanne jossa löydät itsesi Härmän kuntoutuskeskuksesta juoksemassa ihan Usain Boltina respan ohi kohti WC:tä varmana siitä että kuolet rakon halkeamiseen. Ei ollut Häjyt-leffan kuvauspaikkojen etsiminen kyllä ihan ton near death experiencen arvoista, mut oonpahan nyt käynyt Härmän kylpylässä. Oli kyllä todella sananmukaisesti härmämedi koko tilanne.

Onneksi samasta mestasta löytyi outlet, josta sain ostettua itselleni Lumenen vartalorasvan pahimpaan paniikkiin. Pakkasin nimittäin hieman kiireessä ja unohdin matkasta rasvat, olohousut (hemmetin oleelliset!), KAIKKI hiustenlaittovälineet, takin jne. Hiusvärkkien unohtuminen oli kyllä aika radikaali munaus koska kävin samalla reissulla myös yksissä kesähäissä eikä ihan houkutellut mennä sinne au naturel -hiuksilla. Ostin sitten hampaita kiristellen uuden kihartimen mutta ei sillä kovin pitkälle pötkinyt, kun tarkoitus oli tehdä kiharat uudenkarhealla Remingtonin kiharruspuikolla. Mut ei sitte. Viinittelin itseni kauniiksi.

Vaasassa vietin monta päivää ja voi että se on ihana kesäkaupunki! Suosittelen lämmöllä. Raippaluodon silta on näkemisen arvoinen, samoin yliopistoalue. Kävellen pääsee melkein kaikkialle. Hyviä ravintoloitakin on useampia, joista erityisellä kiintymyksellä muistelen Strampen-ravintolaa. Sieltä saa ihan MIELETTÖMÄN hyvää lounasta (ja valkoviiniä) ihanassa merenrantamiljöössä. Alla tyytyväinen asiakas:

Tom Yum Thai on sitten taas toooosi hyvä thaimaalaisravintola! Suosittelen erityisesti kana-cashew -annosta. Nams. Kivoja sisustuskauppojakin on useampi, valitettavasti en vaan ehtinyt siihen jota eniten suositeltiin ja jonka nimeäkään en enää muista. Ens kerralla sitten. Ai niin ja semmoinen hullun söpö kahvilakin löytyi nimeltään Hemgården! Sisustettu kuin suloinen nukkekoti, hyvää kahvia ja itsetehtyä jätskiä ja suklaata. Kukkatapettiseinistä saa loistavan taustan Instagramkuville ja selfieille.

Kävin myös meteoriittikraaterilla (joka näyttää erehdyttävästi tavallisilta pelloilta harjaantumattoman silmään…), kirppiksillä ja tietty Strömsössä! Koko päivän oli ollut ihan surkea sää, mutta heti kun saavuttiin Strömsön tontille niin aurinko alkoi paistaa, kuinkas muutenkaan :D Strömsö on kiva paikka mennä piknikille ja uimaan. Ei tosin tehty kumpaakaan. Mut periaatteessa.

Vaasan alueen paras kirppis on ehdottomasti Combo. Se on aika syrjässä, mutta ilman muuta käymisen arvoinen. Samassa hallissa on myös outletmyymälä missä on tosi paljon edullista kosmetiikkaa ja huokeaa sisustustavaraa (lähinnä 4living ja Form Living -tyyppisiltä merkeiltä, niillä on paljon kivoja juttuja vaikka toki sitä Live Laugh Love Breathe Family -osastoakin on paljon). Kirppispuolella oli ainakin mun käyntipäivänä runsaasti astia- ja lasitavaraa ja löysinkin sieltä ruskean apteekin pirtupullon jättikoossa, instassa se näkyikin jo. Ja hei siellä on myös VESSA ja myynnissä naposteltavaa, joten huoletta voi lonnia ympäri hallia koko päivän :D Toinen kirpputori (tai oikeammin vanhan tavaran myymälä) jossa kannattaa käydä on Antiikki- ja Tavaratori Ilmajoella. Vanhassa puutalossa osoitteessa Asematie 23 on kolmessa kerroksessa huonekaluja, astioita, taidetta…kaikkea. Bongailin Artekia, vanhaa Arabiaa ja Iittalaa, vanhoja apteekin pulloja, talonpoikaisesineitä, retrohuonekaluja ja vaikka MITÄ.

Koska autossa ei ollut tilaa ja tiesin että koluan vielä n+1 paikkakuntaa samalla reissulla, oli pakko hillitä ostoinnokkuutta ja niinpä nappasin mukaani vain tuollaisen pienen lääkepullon. Liikkeessä käy vain käteinen, sekin vähän hillitsi. Mattamustaksi maalatun jakkaran jättäminen liikkeeseen tosin harmittaa mua vieläkin.

Oulureissu kuuluu kesään ilman muuta ja toki Qstock-festareille piti päästä. Meillä oli siskon kanssa festariasut ihan vimosen päälle kunnossa, edellisenä päivänä käytiin vielä Prismasta hakemassa vähän olkihattua ja tennaria ja muuta tykötarvetta. Nää kengät oli ihan 5/5 vaikka ite sanonkin. Huomatkaa siivet.

Tosin noin 8 tuntia myöhemmin tennareiden väri oli vähän muuttunut..

…mutta hyvin ne palveli vielä Lapissakin. Tarkoitus oli heittää kengät rodeen festareiden jälkeen, mutta enhän mä raaskinut. Jos 14 euron kengät kestää kaks päivää festarointia ja armotonta tamppaamista, ne kuuluu mun kotiin.

Ai niin kävin mä asuntomessuillakin tietty! Tykkäsin hulluna, koska asuntojen näkymät ikkunoista oli huikeita, pihoissa suosittiin kunttaa ja kallionäkymää ja taloissa oli paljon mattamustaa ja puu-musta -yhdistelmää. Kiersin 30 taloa 5 tunnissa mikä otti kyllä jo vähän psyyken päälle, mutta sama tuntea ihmisvihaakin kun jo joka tapauksessa tuntee ittensä köyhäksi. Menee ikäänku siinä samassa kuohussa.

Tää kirjoitus nyt on näemmä sekava ja poukkoileva, mutta niin oli mun lomakin joten sitä on aika vaikea tiivistää yhteen postaukseen :D Uskallan kuitenkin arvioida tämän kesäloman heittämällä yhdeksi elämäni parhaista. Syksy ahdistaa kuten aina, mutta olen loman aikana saanut niin paljon voimia sitä varten kuin vain yhden kesän aikana on mahdollista. Arkeen paluu on tapahtunut tosin aika raivostuttavasti, koska oon joutunut tekemään kaikkea TYLSÄÄ kuten siivoamaan ja pyykkäämään miljoona koneellista vaatteita ja lakanoita ja käymään kaupassa ynnä muuta TAVALLISTA. Luin myös reissusta palattuani Konmarin (viimeinkin) ja sen voimalla aloin käydä läpi kaikkia vaatteitani ja nyt pitäiskin sitten saada myytyä tai lahjoitettua jokunen säkillinen rytkyjä. Tavaroiden läpikäymiselle on ihan oikea syykin, sillä mähän aion taas totanoinnii muuttaa :DDD Kolmas muutto kolmen vuoden sisään. No, elämää on vaikea suunnitella ja tää nyt on tällasta. Pidän hurjasti tästä asunnostani, mutta VIHAAN sitä etten mistään ikkunasta nää mitään muuta kuin talon seinää tai paskaista parkkipaikkaa, ja sitä etten koiran kanssa pääse suoraan pihalle. Yhtään lämpöä ei liikene sillekään, että tätä aluetta rakennetaan koko ajan yhä ahtaammaksi ja ahtaammaksi ja ainoa pieni metsäplänttikin tuhotaan rakentamalla sen päälle lisää kerrostaloja. En jaksa asua rakennustyömaalla seuraavaa kymmentä vuotta. Voisin helposti ja mielelläni asua kerrostalossa jos näkymät ja miljöö olisivat kauniit, mutta mihin tahansa täällä katsoo niin näkee vaan kaikkea rumaa. Paitsi syksyllä ja talvella, jolloin ei nää mitään, koska ei täällä oo ees katuvaloja :D Mulle tarjoutui tilaisuus johonkin muuhun; omaan pieneen pihaan ja moderniin, kompaktiin kotiin ja vaikka se tarkoittikin vähän riskinottoa, tartuin siihen. Ja hei mitäpä se elämä olisi ilman velkataakkaa :D Muuttoon on vielä aikaa, mutta syksyllä sitten on taas uudet maisemat ja toivon todella, että tämä uusi koti olisi vähän pidempiaikainen ja tuntuisikin oikeasti Kodilta.

Miten kesä teitä kohteli?

Translation: Bye bye Summer, we will miss you dearly. 

Continue Reading

Mitäpä kuuluu?

Tein taas ilmoittamattoman muutaman päivän mittaisen katoamistempun blogista, joten antakaa ny kun mää selitän. Ensinnäkin, oon elänyt ihan kädestä suuhun postausten kanssa, kun en oo yhtään ehtinyt etukäteisvalmistella mitään juttuaihioita enkä kuvata uutta matskuakaan hirveästi. Oon ollut Oulussa, töissä eletään kevään kiireisintä aikaa, sisko miehensä kera tuli kylään, sitten pinkaisin Tallinnaan ja sieltä palattuani heti seuraavana päivänä tuli toinen sisko miehensä kanssa vierailulle ja heidät saan pitää melkein viikon! Eli hässäkkää on, mutta semmosta ihanaa hässäkkää.

Mulla on ollut Rieha seuranani tässä valtaosan keväästä, joten yritän ottaa kaiken irti niistä päivistä kun Riepuli on toisessa kodissaan. Koiran kanssa sitä on kuitenkin tosi sidottu kotiin ainakin arkisin. Tallinnan reissuun tarjoutui mahis koiran ollessa poissa ja ootinkin sitä reissua ihan hulluna. Olin niin kade kaikille tutuille jotka ovat reissanneet vähän väliä jonnekin ja halusin itekin edes pienen irtioton.

Olin Tallinnassa L’Ermitage -hotellissa ja sen sijainti avasi ihan uudenlaisen Tallinnan mulle. Ihan keskustan liepeillä hotelli kyllä on, mutta THE suomalaispesäkkeen (eli Sokos Hotel Virun) ja L’Ermitagen väliin jää koko vanha kaupunki, mikä tarkoitti sitä että tuli sitten käyskenneltyä muuallakin kuin siinä Virukeskuksessa ja vanhan kaupungin pääaukiolla, jotka on ihan jo hintatasoltaankin suomalaisia. Keskustan laitamilta löytyi ravintoloita ja baareja, jotka oli sentään paikallista hintatasoa eli edullisia.

Viime vuosina Tallinnan reissut on rajoittuneet shoppailu- ja kauneusmessujuttuihin, ja tajusin etten ole varmaan lukion jälkeen edes käynyt vanhan kaupungin muureilla lyllertämässä. Nytpä kävin. Tallinna on jotenkin liian arkinen ja tuttu näin suomalaisen näkökulmasta, ja sitä ihan unohtaa että kyseessä on oikeasti aika nätti ja vähän rappioromanttinen kaupunki.

Pakko muuten suositella taas ravintola Mixiä. Oon puhunut siitä blogissa aiemminkin. Kävin nyt toista kertaa ko. ravintolassa ja voi elämä miten huippu kokemus se taas oli! Ravintola tarjoaa yllätysmenua, johon voi halutessaan yhdistää myös viinipaketin (totta helvetissä otin sen). Yllätysmenu koostuu ruokalajeista joita ruokalistassa ei ole ollenkaan, eikä juuri mitään illan ruokavaliosta saa tietää etukäteen. Allergiat toki kysyttiin, samoin esim. se että haluaako alkuruuaksi meren antimia ja pääruuaksi lihaa vai toisinpäin. Sitten vaan jännittämään mitä eteen tuodaan :D Otin yllätysmenun edelliselläkin kerralla ja tykkäsin ihan valtavasti, eikä tämäkään kerta ollut todellakaan pettymys! Ainoa haasteellinen ruokalaji oli mustekala-carpaccio höystettynä yrttijäätelöllä ja lentokalan mädillä, koska tieto siitä että söin mustekalaa oli mulle vähän liikaa ja koostumus oli kans aika raffi. Sen sijaan lentokalan mäti wasabilla maustettuna oli ihmeen hyvää, vaikka aluksi pelkäsin etten pysty edes maistamaan mitään epäilyttäviä mätiknölläreitä. Tuo yrttisen suolainen jäätelö oli ihan mielettömän hyvää juurikin carpaccioon yhdistettynä!

Loput ruokalajit olikin sitten yksinomaan herkullisia ja upeita, ja viinit sopi jokaiseen ruokaan just eikä melkein. En olis ikinä tilannut listalta niitä ruokalajeja mitä söin, mutta sehän se yllätysmenun pointti onkin. Sain uusia elämyksiä ja kokemuksia. Henkilökunta Mixissä on supermiellyttävää (viimeksihän halasin tarjoilijaa ruokailun päätteeksi, koska olin niin vaikuttunut..) ja miljöö kaunis, joten helppo 5/5 tälle. Hinnatkin on kohtuullisia, yllätysmenu maksaa 39 euroa ja siihen viinipaketti lisäksi taisi olla jotain 30 euron luokkaa (ehkä, en muista enää). Sitäpaitsi join Mixissä parasta valkoviiniä IKINÄ. Piti pyytää tarjoilijaa tuomaan pullo takas, että saisin ottaa kuvan :D viini tuoksui karviaismarjoille ja maistui kesälle. Mun ON SAATAVA tuota jostakin. Viron alkokaupoista en tuota löytänyt, mutta ostin sitten _lukuisia_ pulloja samoilla spekseillä siinä toivossa että joku niistä osuisi edes lähelle.

Kauheen alkoholivoittoisia muutenkin nää mun kuvat :D mutta hei nythän on melkein kesä ja Tallinnassa kesäsäät, joten pitihän sitä kesäisiä drinksujakin maistella.

Suosittelen lämpimästi myös Pööbel -nimistä ravintelia, löytyy L’ermitagea vastapäätä pienestä puutalosta. Siellä join niin hyvän drinkin, että vieläkin suu nappasee kun sitä muistelen. Kuvaa ei valitettavasti ole, mutta drinkin nimi on Fast Grapefruit. Maistui verigreipille. Kertokaa multa terveisiä tilatessanne. Ei ne ihmiset mua tunne, mutta onhan terveisiä aina kiva saada.

Telliskiven alue on kans näkemisen arvoinen. Vanhalle teollisuusalueelle on putkahtanut hipster-henkinen alue pop-up -kauppoineen, kahviloineen ja kirpputoreineen. F-Hooneen burgerit on kuuluisia, mutta siellä en tällä kertaa käynyt, koska oon hamppari- ja pitsalakossa. Söin pitsaa tosin just eilen. Eli oon hampparilakossa. -.-

All in all, nyt on aika hyvä fiilis. Viime syksy oli niin hirvittävä, että tämä elämänilo on tosi tervetullutta vaihtelua :D ja tuo aurinko, voi että kuinka se voi pientä ihmistä piristää! Ei harmita edes Leijonien takkuileva peli.

Täällä siis kaikki hyvin, mites siellä? Mitä kuuluu?

Translation: My last few weeks in pictures :)

Continue Reading