L’Occitanen ihanuuksia ja joulukalenteri

Varoitan heti kättelyssä, että tässä jutussa ei oo oikein mitään muuta punaista lankaa kuin tuotteiden merkki. Jos vähän kuvaan sitä miten tuotteiden kuvaaminen eteni, ymmärrätte ehkä miksi langat on hukassa.

Mulla on nykyään pieni erillinen kuvauspiste kotona, aikaisemminhan kuvasin työpöytäni ääressä. Tavarat hakee vielä vähän paikkaansa, koska kuvauspiste on eri huoneessa kuin kaikki kosmetiikka ja kuvausrekvisiitta. No, tänään päätin kuvata L’Occitanen uuden suihkuöljyn, koska se on ihan täys kymppi koko pullo. Hain pullon kylppäristä, hain tarjottimen ja muuta kuvausrekvisiittaa toisesta huoneesta ja asetuin kuvauspisteelle. Mulla oli siinä syksyisiä tekolehtiä ja otin pari kuvaa. Sitten tajusin että HEI mä en asu enää kerrostaloalueella eli pääsen ihan omalta pihalta hakemaan kuvausrekvisiittaa.

Raatelin tulen väreissä hehkuvaa marja-aroniaa ja palasin sisälle. Huomasin että biojäteastia on likoamassa samassa paikassa johon jätin sen vuorokautta aiemmin. Hoidin sen ja palasin kuvaamaan.

Oon todella, todella onnellinen että L’Occitanen Sheasarjaan on tullut suihkuöljy! Amande- eli mantelisarjan suihkuöljy on aivan nannaa mun iholle, mutta karvasmantelin tuoksu tökkii pahemman kerran. Mutta nyt VIIMEINKIN on tarjolla samanlainen tuote eri tuoksulla! Ihanaa!!! Suihkuöljy on paksua ja se ihanasti lämpenee ja muuttuu maitomaisemmaksi iholle hierottaessa. Ihan pakollinen tuoksu kaikille vilukissoille ja kuivaihoisille. Tai oikeastaan kaikille suomalaisille, koska Suomen talvi on niin karsea iholle. Tuoksu tässä on mieto ja pehmeä, samanlainen kuin muissakin Sheatuotteissa. Öljy jättää ihon tosi pehmeäksi ja kosteutetuksi.

Sitten oli kuvausvuorossa aivan ihana yllätyspaketti, jonka sain L’Occitanelta muutettuani uuteen kotiin. Instassa ehdinkin jo ylläripaketin esitellä. L’Occitanen lähetys sisälsi kortin, jossa toivotettiin onnea uuteen kotiin, ja kortin mukana tuli Verbena-sarjan käsisaippua ja käsivoide sekä TÄN VUODEN JOULUKALENTERI.

Tuotteita kuvatessani meinasin liikuttua uudestaan koko jutusta. Tällainen ”tuparilahja” vaan oli niin ihana ja kiltti ja kaunis ele, etten näköjään toivu ollenkaan siitä :D Liikutuksen lisäksi kyseinen lähetys laski mun stressitasoa aikalailla, koska siis hitto tämä kosmetiikkajoulukalenteribisnes on kuumottavaa! Kalenterivaihtoehtoja on joka vuosi enemmän, rahaa on joka vuosi rajallisesti, kalentereita julkaistaan myyntiin yleensä aika pienet määrät ja sitten pitäisi vielä päättää mitä kalenteria lähtee tavoittelemaan. Hengästyttää ajatuskin. Oon laittanut kaikki munat yhteen koriin ja olen elevenin superjoulukalenterin odotuslistalla, mutta siinä on riskinsä – kalenteri on kallis eikä oo mitään takeita siitä että ehdin kalenteria ostaa ennenkuin ne loppuu. No nyt mulla sentään on varmuudella mieluisa kalenteri enkä jää tyhjän päälle vaikken elevenin kalenteria saisikaan!

L’Occitanen joulukalenteri on samanhintainen kuin viime vuonnakin, 49 euroa. Tänä vuonna kalenterin sisältö on listattu takakanteen pelkkänä tekstinä ilman kuvia, mikä on merkittävä parannus viime vuoteen. Nyt ei tartte teipata takakantta piiloon :D L’Occitanen ystäville tämä kalenteri on pomminvarma valinta, kahden joulun kokemuksella voin lämpimästi suositella.

Mutta ei siinä vielä kaikki, sillä Loksun uutiskirjeestä huomasin, että tänä vuonna valittavana on myös luksusversio joulukalenterista! Luksuskalenteri näyttää jättimäiseltä ja kustantaa 99 euroa. Todennäköisesti mukana on enemmän täysikokoisia tuotteita ja varmaankin myös kalliimmista tuotesarjoista. Tämä on siis puhtaasti mun spekulaatiota, tietoa ei ole. Joulukalenterit ennakkolanseerataan Loksun nettikaupassa ja ovat tilattavissa NYT täältä. VAROITUS: tilaussivun kuvissa näkyy paljon kalentereiden tuotteita, joten jos haluat välttyä spoilaantumiselta, laita joku muu tilaamaan kalenteri puolestasi. (Tämä on vakavaa.) Myymälöissä molemmat kalenterit ovat saatavilla 18.10.

Kesken Verbenajuttujen ja kalenterin kuvaamisen muistin pyykit. Kävin laittamassa ne kuivumaan ja katseeni osui Lushin huulikuorintaan, jota sitten samantien koitin. Se sai mut muistamaan, että Lushin joulubileistä kotiinkannetut tuotteet on ympäri huushollia ja aloin etsiä niille sopivaa säilytyspaikkaa. Ai niin keitin myös kahvit mutta unohdin juoda sitä, no käynpäs hakemassa KAPPAS astianpesukoneen voisi laittaa päälle ja äh koiran pyyhkeet unohtui tuoda kylppäristä pois ja roskis on täynnä, laitan pussin kiinni ja vien roskat AI NIIN mut ensin ne pyyhkeet. Lähdin pyyhkeitä hakemaan ja muistin että hmm, uuden vierassängyn säilytyslaatikot on edelleen tyhjillään. No siitä se ajatus sitten lähti ja aloin ryskätä ympäriinsä hakien lakanoita, pyyhkeitä, tyynyjä ja muuta vermettä laatikoihin. Tämä toimenpide luonnollisesti vapautti kaapeista tilaa, ja sain ajatuksen täyttää kuvauspisteen vieressä olevaa kaappia kuvausvermeillä ettei niitä tarvitsisi hakea aina eri huoneesta (tässä vaiheessa kahvi oli tietenkin jo jäähtynyt). Ylimääräistä tavaraa oli mun kulkuväylällä, joten laitoin niitä siinä sivussa sitten myyntiin Toriin. Siinä menee aina iäisyys. *pikakelaus eteenpäin* Jossain näillä main havaitsin että mulla on alushousutkin ihan ympäriämpäriväärinpäin jalassa. Ei ihmekään että koko päivä tuntui menevän jotenkin vastahankaan. ENIVEI, se oli nopeasti hoidettu ja pääsin jatkamaan tätä kuvaustarvikeasiaa. Kaivoin laatikoitani ja yhtäkkiä tajusin että ei hitto, mulla on unohtunut kirjoittaa L’Occitanen uudemmista, aivan hullun hyvistä käsivoiteista!

Ensinnäkin, Sheasarjaan on lisätty Intensive Hand Balm, joka sisältää peräti 25% sheavoita ja on siis tymäkämpi versio klassikkosheavoiteesta. Intensive Hand Balm on omiaan erittäin kuiville käsille. Minähän oon niin hard core user, että normisheavoide ei enää edes tunnu erityisen paksulta tai rasvaiselta, ja haavoille asti kuivuviin käsiin kaipaa aina sitä jotain extraa. Intensive Hand Balm tätä extraa todella tarjoaa ja se on ihanan riittoisaa ja lohkeavan paksua, ja miedomman tuoksuista kuin perus-Shea.

Tämän sekalaisen joukon yllättäjä on Amande Mains de Velours eli mantelisarjan Velvet Hands -käsivoide. Aivan ihana tuote! Ja kyllä, luitte oikein, mantelisarja! Tässäpä vaan ei olekaan sitä sarjalle ominaista karvasmantelin tuoksua, vaan valloittavan naisellinen, puuterinen tuoksu. Tuoksusta tulee ihan mieleen 20-luvun glamour! Voide on koostumukseltaan yllättävän kevyttä, jopa emulsiomaista, mutta kosteutustehot on paljon vaikuttavammat kuin mitä koostumus antaa ymmärtää. Voiteessa on myös SPF 15, mikä näissä vallitsevissa sääolosuhteissa tuntuu lähinnä kettuilulta. :D No, keväällä ja kesällä siitä on taas hyötyäkin. Velvet Hands -voide tosiaan tekee käsistä samettisen pehmeät ja ihonsävykin tasoittuu. Suosittelen täydestä sydämestäni molempia käsivoiteita, etenkin kynsilakkaharrastajille ja kynsibloggaajille, joille käsien ulkonäkö on korostetun tärkeää :)

..tässä vaiheessa tuotteiden kuvaamista kello olikin jo kahdeksan illalla ja tämä postaus edelleen aloittamatta ja kuvat käsittelemättä. Samoin roskat oli viemättä, ne koiran pyyhkeet edelleen väärässä paikassa, kuvauskamppeet siirtämättä, kaapin hyllyt tyhjillään eikä toivoakaan että olisin ehtinyt lakata kynnet. Sain aikaan vain pahemman sotkun kuin ennen kaikkea tätä ”järjestämistä”. Kaikki vaatekappaleet on sentään käsittääkseni nyt oikeinpäin mun yllä. Mutta tää postaus ehkä jollain tavalla selittää sitä, miksi en tule koskaan pystymään päivittäiseen julkaisutahtiin, miksi mulla on aina kiire, miksen ikinä pääse ajoissa nukkumaan, miksi unohtelen asioita, miksi mulle sattuu ja tapahtuu, miksi mulla on koko ajan asioiden hoitaminen kesken ja miksi kaikessa mitä teen kestää aina iäisyys. Aina tuntuu siltä etten saa mitään aikaan vaikka teen koko ajan jotakin, ja tottahan se onkin :D

Tää on varmaankin hajanaisin ja kummallisin postaus mitä olen ikinä julkaissut, enkä osaa edes lopettaa tätä mitenkään järkevästi. Ehkä sanon vaan että antakaa armoa, ja pliis sanokaa että jonkun muunkin elämä on joskus tällaista!

(L’Occitanen tuotteet saatu. Elevenin linkki on mainoslinkki, jonka klikkaamisesta en hyödy, mutta linkin kautta tehdyistä ostoksista saan pienen komission. Mahdolliset komissiot käytetään palvelinkulujen kattamiseen.)

Translation: L’Occitane has released a bunch of great products again and all of these are great for dry skin. I’m especially happy for that Shea Butter Shower Oil because I loved the Almond Shower Oil but hated it’s scent. The Shea version is just as good but smells a lot better! Kudos!

Continue Reading

Hengissä vielä

Kyllä ei taas asiat menny suunnitelmien mukaan, huoh. Valittelin jo 2,5 viikkoa sitten että sain flunssan juuri siinä vaiheessa, kun vanhassa kämpässä pakkaushommat olisi pitänyt olla kuumimmillaan. No, mähän olen EDELLEEN kipeä! Tiedän että flunssa voi jatkua viikkoja ilman että se on mitenkään epänormaalia, mutta en muista mitään toista kertaa jolloin olisin flunssan vuoksi ollut _työkyvytön_ viikkokausia.

Olin aluksi sairaslomalla sellaisessa normiflunssassa neljä päivää (plus siihen väliin osunut viikonloppu, eli yhteensä 6 päivää sairastamista). Sitten palasin töihin, olo oli puolikuntoinen mutta kuitenkin sellainen että aattelin olevani tervehtymässä. Ehdin olla yhden päivän töissä, torstain, ja heti pe-aamuna heräsin kovaan kurkkukipuun sekä siihen, että ääntä ei tullut pihaustakaan. Menin silti töihin, mutta olo huononi niin radikaalisti että lähdin pois parin tunnin jälkeen. Seuraavana aamuna eli lauantaina oli muutto, ja heräsin muuttopäivään kuumeessa. Kurkku oli niin kipeä, että ITKIN kun yritin nieleskellä. Sain syötyä vasta sitten kun 800g Burana alkoi vaikuttaa ja silloinkin pystyin nielemään vain jugurttia. Laitoin hysteerisiä itsesääli- ja avunpyyntöviestejä parille lääkärikaverille, koska en tiennyt oisiko mun pitänyt lähteä päivystykseen angiinamahdollisuuden vuoksi vai voisinko kitua maanantaihin. Sain käskyn syödä särkylääkkeitä maksimiannoksella ja ohjeen lähteä päivystykseen jos tulee kova kuume. Täytyy sanoa että olo oli aika epätoivoinen siinä vaiheessa kun tiesi että muuttoporukka tulee hetkenä minä hyvänsä ja mä oon niin huonossa kunnossa että hyvä kun jaksoin pukea vaatteet päälle. En voinut tietenkään rehkiä yhtään, ja kaikki kommunikointi oli ihan onnetonta pihisevän ääneni kanssa. Iso kiitos siis muuttoporukalle avusta ja kärsivällisyydestä…

Muuton jälkeen oon käynyt lääkärillä kahdesti ja ollut sairaslomalla koko tän ajan. Olin lähes täysin ilman ääntä melkein viikon. Yskä oli niin hirvittävä, että nukuin keskimäärin 2-3 tuntia yössä ja senkin puoli-istuvassa asennossa sohvalla. Heti kun menin makuulle, sain yskänkohtauksen johon pelkäsin tukehtuvani. Ihan karseeta! Unenpuute ja se aivan infernaalinen kurkkukipu otti kyllä ihan tosissaan psyyken päälle. Edelleen mulla on kurkkukipua, nuhaa, yskää ja ääni painuksissa. Oon ollut niin hirvittävän kipeä, että päivät on menneet aikalailla sohvalla maatessa ja niinpä täällä huushollissa on edelleen tavaroita hujanhajan ja asiat kesken. Yllättävän hyvin silti asiat on lutviutuneet ja muuttolaatikot tyhjentyneet olosuhteista huolimatta. ONNEKSI olin myynyt melkein kaiken ylimääräisen kaman jo etukäteen ja tavaraa ei ihan loputtomasti ollut. Pitäis kyllä vielä ottaa vahinko takas jollain hermeettisellä Ikeareissulla, mutta saa nähdä milloin se onnistuu. Pitää alkaa jo varautua henkisesti. Töihin pitäisi päästä keskiviikkona, ahdistaa jo valmiiksi kaikki se työmäärä mikä siellä odottaa, rästihommat ja KAIKKI. Eih.

Kuvittelin että tässä vaiheessa olisin jo päässyt ihan kunnolla blogihommien pariin, mutta ei toivoakaan. Tänään tosin pystytin kuvauspisteeni, eli askeleen lähempänä ollaan. Valitettavasti kynnet on tuhannen päreinä ja työpöydän pintaa ei edes näy kaiken tavaran alta, mutta ehkäpä muutaman päivän sisään löydän esim kynsiviilan ja pääsen taas elämän syrjään kiinni. Siihen saakka pyydän teiltä kärsivällisyyttä. Ja teetä ja sympatiaa. :D

Translation: I managed to catch the worst flu in the world, to put it mildly. I’ve been sick for 2,5 weeks and still am. And oh I also moved in the midst of all this. I’m so tired! Anyway, I’ll get back to blogging full speed as soon as I can. 

Continue Reading

Origamikynnet ja ressihässäkkää

Niinhän sitä luulis että kun muuttaa kolmannen kerran kolmen vuoden sisään, niin olis jotenkin hanskassa se prosessi ja tietäisi mitä pitää tehdä, milloin ja missä järjestyksessä. Mutta ei näköjään. Jokainen tekemistä odottava asia tulee ihan yllätyksenä ja vaikka oon tiennyt muutosta jo jonkin aikaa, niin silti tuntuu että aika loppuu kesken. Se tosin lienee vaan orastavan stressin aiheuttama fiilis, sillä oikeasti mulla on ajankäytön suhteen pullat ihan hyvin uunissa. Oon ensimmäistä kertaa onnistunut siinä, että oon karsinut tavaraa _ennen_ pakkaamisen aloittamista. Ihan kohta olen siinä pisteessä, että jokainen kaappi on käyty läpi ja kun on aika aloittaa pakkaaminen, kämpässä on vain niitä tavaroita jotka lähtevät mukaan. Oletan että se nopeuttaa prosessia huomattavasti, koska se karsiminen ja tavaroiden läpikäyminen on ylivoimaisesti hitain osuus.

Oon aikaisemmin asunut pk-seudun mittakaavassa aika leveissä neliömäärissä, mutta nyt neliöt ei lisäänny nykyisestä ja lisäksi säilytystila vähenee. Kellarikomeroa ei enää ole käytettävissä, ja vaatekaappien määrä vähenee kuudesta kahteen. Vaatehuonekin on nykyistä pienempi. Tulin siihen tulokseen, että on huomattavasti taloudellisempaa vähentää tavaraa kuin maksaa neliöistä. Sitäpaitsi ihan naurettavan iso osa mun omistamasta kamasta on ollut ihan turhaa. Ero tietysti vähensi tavaroita samantien puoleen, mutta joka tapauksessa arvioisin että omistan nyt ehkä kolmanneksen siitä tavaramäärästä mikä mulla oli hallussa kolmen vuoden takaisessa muutossa. Enkä edes elä mitenkään askeettisesti todellakaan :D Aiemmin muuttolaatikoita on ollut 1 per neliö ja lisäksi jätesäkkejä, pusseja ja kasseja ja tällä kertaa tilasin muuttolaatikoita vähemmän kuin puolet aikaisemmista määristä. Oon myös melko luottavainen että se riittää. Paikallisella Fb-kirppikselläkin pari ostajaa jo kysyi että myynkö mä kaiken omaisuuteni :D No, vaatteita oli kertynyt ihan helvetillinen määrä koska en vaan ikinä jaksanut käydä niitä läpi ja alkaa kirppistellä tai lahjottaa niitä mihinkään. Nytpä jaksoin! Ja kieltämättä se rahapino motivoi ihan kiitettävästi. Oon jo tienannut todennäköisesti riittävän summan uuteen kämppään tarvittaviin maaleihin, mikä olikin mun kuningasajatus tässä. Tosin en tiedä yhtään mitä maalit maksaa, mutta tuskin ihan miljoonia.

Vielä pitäis selvittää sähkösopimus- ja kotivakuutusasiat, mulla kun on jonkin aikaa kaksi asuntoa ja muutan pikkuhiljaa (koska muuttofirma olis ollut ihan tolkuton kustannus) niin tarvitsen vakuutuksia ja sähköä parin viikon ajan molemmissa asunnoissa. En tiedä miten pitää toimia. Raha-asiatkin pikkusen kiristää vannetta pään ympärillä, koska muuttaminen maksaa, laatikot maksaa, maalit maksaa, ja haluaisin myös rempata keittiötä ja sehän se vasta maksaakin. Mutta ei siinä vielä kaikki, koska mun vuosia palvellut vahvistin hajosi juuri ja hampaita kiristellen tuhlasin uuteen vahvariin monta sataa euroa. Arvatkaa toimiiko uusi vahvistin? Ei. Telkkarista katoaa ääni ja kuva vähän väliä jos katsoo Apple TV:n kautta mitään. Arvatkaa onko yritys vastannut reklamaatioon? Ei. Mutta ei siinä vielä kaikki, sillä toissapäivänä huomasin että mun silmälasien sankojen ruuveja pitää kiristää ja tein niin. Käyttämäni väline vaan valitettavasti PIKKUSEN LIPSAHTI ja kolahti lasien linssiin. Huokaisin helpotuksesta kun mitään jälkeä ei linssissä näkynyt, jatkoin hommaa, ja sitten pikkusen lipsahti uudelleen ja tällä kertaa linssiin tuli ihan kunnon naarmu. Parhautta! Silmälasien uusiminenhan onkin pirun halpaa hommaa, oikein ilokseen sitä kyllä ihmiset tekee. No, siitä saan sentään pikkusen kipurahaa kotivakuutuksesta mutta en tietenkään tarpeeksi. Olin silti iloinen korvauksesta, koska kesälomareissulla lainassa ollut 1200 euron kuvauskopteri sammui ilmassa ja tippui mereen, eikä vakuutus korvannut penniäkään. Kyllä ei lainassa tavara parane, joten harkitkaa tarkkaan lainaatteko tämännäköiselle emännälle ikinä mitään. -.-

Oon eksynyt todella kauas postauksen aiheesta, jos mitään varsinaista aihetta ikinä olikaan. Ai niin noi kynnet. Oon ihan vallan ihastunut MoYou Londonin Origamilaattaan, vaikka hyvin epäileväisenä sen tilasin. Sehän onkin tosi kiva! Leimauslaattaa katsomalla on jotenkin tosi vaikea hahmottaa miltä henkäyksenohuet kuviot kynsillä näyttävät, joten tämänkin lakkauksen lopputulos oli kiva yllätys. Lakkana käytin essien Baguette Me Notia ja leimauksessa Dashican neonviolettia.

Tulipahan taas hölistyä. Nyt meen kyllä nukkumaan, koska huomenna mun pitää töiden lisäksi soittaa mm. sähköyhtiöön ja saan keskivaikeaa ihottumaa pelkästä ajatuksesta. Mo!

Translation: I’m moving again and I’m stressed out and MoYou London Origami 03 is super fun to use. That’s my life in a nutshell :D

Continue Reading