Rock That New Year

Ehdinpäs tehdä kynnet vuoden suurimman pakkojuhlan kunniaksi! Vuoden vaihtumisen juhlinta ei herätä täällä suuria intohimoja, sillä viimeinenkin biletysinnon kipinä sammui koirien myötä. Vähän samaan tapaan kuin vappu menetti merkityksensä opiskeluajan päätyttyä. Toinen koira arastelee raketteja, joten ollaan melkolailla kotiin sidottuja, mutta ei haittaa – eipähän tarvitse väkisin rehata pakkasessa/vesisateessa ja ampua euroja savuna ilmaan. Ja kyllä, tiedostan että kuulostan nyt katkeralta vanhalta änkyräeukolta…ehkä jos paikkakuntamme vatipäät ei alottais rakettiensa paukuttelua jo monta päivää ennen aattoa, suhtautuisin ko. juhlaan vähemmän nuivasti. Täällä on paukkunut tiheään jo lauantaista saakka. Ei voi kuin toivoa, että kyseiset heikkolahjaiset urpot ampuisivat rakettinsa esim. omaan naamaansa, saakeli. Raketteja pelkäävä koira antaa vähän uuden perspektiivin ilotulitteisiin.

.
.

Sinänsä vuoden vaihtuminen on nostalgiaa ja haaveita herättävä asia, ja kyllä me aina jotain pientä spesiaalia touhutaan vaikkei isoja bileitä järjestettäisikään. Pitkästä aikaa ollaan ihan ilman perheen ulkopuolista seuraa tänä vuonna, joten ohjelmassa on sama kaava kuin itsenäisyyspäivänä: syöpötellä possuna ja katsoa hyviä sarjoja maratonina. Terveellisiä elämäntapoja voi harkita sitten joskus helmikuussa. Tammikuussa ei, koska jokainen liikuntapaikka on ammuttu täyteen paniikissa laihdutukseen ruvenneita naishenkilöitä. Ite aattelin paisua huolella vielä yhden ylimääräisen kuukauden, että on sitten kunnolla työsarkaa helmikuussa…

.
.

Mutta ne kynnet! Teemana oli rokkihenkinen synkeä sekasotkulakkaus. Sanat ”synkeä” ja ”sekasotku” lisäsin teemaan jälkikäteen lopputuloksen nähtyäni. Etusormessa ja pikkurillissä pohjana on Barry M Matte-sarjan Espresso, joka ilman päällyslakkaa kuivuu mattapintaiseksi (uudesta Matte-kokoelmasta hyvät kuvat esim. täällä). Kuvissa 1-2 kerrosta kynnestä riippuen, pigmenttistä lakkaa siis. Leimasin päälle ilotulitustyyppistä sydänkuviota (BM-317) Color Clubin Cherubicilla, joka on todella voimakas hololakka ja toimii leimauksessa kuin junan vessa.

.
.
.
.

Keskisormessa kimaltelee OPI:n Metallic 4 Life, lakka jossa on hopeisia glittereitä mustassa jellypohjassa. Lakka on ilmestynyt Nicki Minaj -kokoelmassa ja alkaa olla jo vaikeasti saatavilla, joten Merkkilakkakirppikseltä tämän bongattuani ostin sen epäröimättä. Ebaysta sitä vielä halvalla löytyy, mutta virallisilta jälleenmyyjiltä vähemmän. M4L peittää juuri ja juuri kolmella kerroksella, joten kerrostin sen suosiolla Barry M:n päälle.

.
.

Nimettömään lakkasin OPI:n Emotionsin, mustan tekstuurin. Seassa on mustia glittereitä, peittävyys saavutetaan kahdella kerroksella. Ihana lakka, ja nimen ja lakan ulkonäön yhdistelmä aiheuttaa kuivaa naurahtelua. Tekstuurin päällä on mun lempparitähtileima Pueenin laatasta 44, sekin leimattu Cherubicilla, jonka holoisuus tosin kuoli täysin tekstuurin kohdattuaan. Oh well.

.
.

Blogin puolella vuosi 2013 on ollut hieno. WL on ollut pystyssä nyt 1,5 vuotta ja kehitystä on toivoakseni tapahtunut runsaasti. Mennyt vuosi on ollut pitkälti vielä harjoitteluaikaa, joten ehkä nyt 2014 on hyvällä tavalla rutinoituneempi ja vakaampi. En nyt tähän vuoden viimeiseen postaukseen pystynyt valikoimaan lempparilakkauksia tältä vuodelta, mutta ehtiihän sen tammikuussakin. Tuleeko teillä mieleen joitakin suosikkeja?

Kohti maailmanvalloitusta ja sen yli – bring it on 2014! Hyvää uutta vuotta te tärkeät!

Translation: Black Bling Skittlette is my way of welcoming 2014. OPI Emotions (black texture), Barry M Matte Espresso (index and pinkie, with top coat) and OPI Metallic 4 Life (silver glitter in a black jelly base) created the base for this skittlette and stamping with Color Club Cherubic took care of the rest. Happy New Year everybody, hope you have a good one!

Continue Reading

Overkill

Tätä kirjoittaessa jouluaatto on vasta tuloillaan, mutta ajastan postauksen joulun jälkeiseen aikaan. Ihan vaan tiedoksi. Toivon, että mulla ja teillä oli kiva aatto :) Toivon myös, että kaikki pihalla olevan poroaitauksen asukit on vielä yhtenä kappaleena joulun jälkeenkin, ja että kummallakaan koiralla ei ole sorkankuvaa naamassaan. Kävi meinaan jo aamutuimaan selväksi, etteivät nämä kaksi luomakunnan osapuolta arvosta toisiaan hirveästi. Porot alkoi juosta ympyrää ja koirat puhkua ja puhista jo siinä vaiheessa, kun välimatkaa oli vielä kymmeniä metrejä. Lähemmäs ei menty. Narttu vaan ihan tollona tuijottaa o.O -ilmeellä, uros meinaa haljeta liitoksistaan jännityksestä/murhanhimosta/innostuksesta/järkytyksestä. Vaikea nimetä sitä tunnetta, kun ei taida kaveri itsekään tietää mitä poroilla tekisi jos lähemmäs pääsisi. Kunhan sekoilee kun ei muutakaan ymmärrä. Poroaitaus on meille kaikille uusi juttu, viimeiset vuosikymmenet siinä paikalla on ollut luhistunut jääkiekkokaukalo. Oi niitä aikoja.

.
.

Asiaan. Nämä kynnet on kuvattu tietokoneen mukaan 11.11. ja nyt ne vasta näkevät päivänvalon, isolta osin siitä syystä että omaa silmää nämä ei miellyttäneet yhtään. Näytin kuvat nyt siskolle, joka vaati kynsiä julkaisuun. Syyttäkää sitä.

.
.

Lakkasin kynnet Essien Cashmere Bathrobella, ja sudin päälle kerroksen Cult Nailsin Mayhem-holotopperia. Mayhem oli yllättävä tuttavuus monella tavalla. Holoefekti on todella voimakas ja puhtaan lineaarinen, toisin kuin toppereissa yleensä. Lakka on myöskin ihmeen peittävä eikä tätä voi kuvitellakaan laittavansa koristelujen päälle. Mayhem myös vaalentaa pohjalakkaa ainakin asteen verran. Kuviin en saanut pilkahdustakaan Mayhemin holoefektistä, vaikka se näkyi selvästi myös keinovalossa. Aivan raivostuttavaa. Jos jollakulla on antaa vinkkejä hololakkojen kuvaamiseen keinovalossa niin antaa palaa kommenttiboksissa.

.
.

Sitten päästäänkin siihen overkill-osuuteen. Halusin yhdistää holoisaan lakkaukseen yksinkertaiset mustat siirtokuvat, mutta ylläripylläri, nämäkin mustat ruusut oli onnistuttu pilaamaan kohtuuttoman kokoisilla valkoisilla reunoilla ja varjostuksilla. Niinpä ne olivat kynsillä sitten lopulta paljon isommat ja huomiotaherättävämmät kuin miltä arkilla näyttivät.

.
.

Viimeistelin liiallisuuden bakkanaalit Barry M Diamond Glitter -hologlitterillä, joka on luottopelastajani, mutta tällä kertaa sekään ei auttanut merkittävästi. Tässä on vaan vähän kaikkea vähän liikaa, jotta oisin lakkaukseen ihastunut.

.
.

Tulipahan tehtyä kuitenkin. Hopeareunuksena lienee se, että siirtokuvapettymyksestä suivaantuneena rupesin leimailemaan aikaisempaa enemmän.

Hei kahdeksan minuutin päästä on jouluaatto! Äkkiä unille että aamu tulis nopeammin ja pääsen syömään kinkkua.

Translation: When I look at these pictures one word comes to mind: overkill. Essie Cashmere Bathrobe, Cult Nails Mayhem, water decals and Barry M Diamond Glitter are all great separately, but combined they’re just too much of a good thing.

Continue Reading

Perillä

Olen viimein perillä joulunviettopaikassani Etelä-Lapissa, mutta helppoa se ei ollut. Lauantaina lähdettiin ajamaan pk-seudulta pohjoiseen ja matka kului hitaasti mutta vääjäämättä. Olin tapani mukaan pakannut pieteetillä tuntikausia (en pidä pakkaamisesta koska se on vaikeaa ja siksi myös hidasta) ja lopulta pakkasin myös auton, sillä seurauksella, että molempien koirien kaikki ruuat jäi kotiin. En tietenkään tajunnut tätä siinä vaiheessa kun ajettiin useamman eläintarvikeliikkeen ohi, vaan vasta 8 tunnin ajomatkan jälkeen. Yöllä. Kumpikaan koira ei kestä markettiruokaa ja toinen on kaiken lisäksi allerginen, ja voin kertoa että sunnuntaina ei yhtään eläinkauppaa ole Suomessa auki.

.
.

Ajettiin sitten seuraavana päivänä Ruotsiin, koska siellä sentään saa olla kaupat sunnuntaisin auki. Matka ei kovin ruusuisesti mennyt, koska toinen meidän koirista voi pahoin autossa, ei tosin oksenna mutta läähättää aivan hysteerisesti. Koira kieltäytyy syömästä ja juomasta, tärisee ja jatkuva huohotus aiheuttaa hyperventiloinnin ja kielikin käy välillä sinisenä hapenpuutteesta. Parin tunnin matkat vielä menee jossain määrin kohtuudella, mutta tämmöinen Helsinki-Oulu-Haaparanta-Tornionjokilaakso -tykitys kahdessa päivässä oli aivan liikaa enkä tiedä miten me enää täältä takaisin kotiin päästään tuon koiran kanssa. DAPia ja muita rauhoittavia valmisteita ollaan kokeiltu, tuloksetta. Tauotkaan eivät tunnu auttavan, koska koira ei rauhoitu. Viimeiset pari tuntia kuulosti oikeasti siltä että koira kuolee sinne autoon.

Että kylläpä kannatti unohtaa ne ruuat….huoh. Joulumielen kanssa oli pikkasen hakemista siinä vaiheessa kun on vuorokaudesta viettänyt 12 tuntia autossa, kuunnellut koiran kärsimistä pystymättä ratkaisemaan asiaa ja tihrustamalla huonokuntoista tietä säässä, jossa näkyvyys oli ehkä 30 metriä. Sen hetken fiilikset kiteytyvät melko mainiosti tähän.

.
.

Täällä perillä on sentään jouluista, täällä kun on luntakin ihan kinoksiksi asti! Väsyneitä matkaajia odotti mummin porokiusaus ja tuoreet sämpylät ja rieskat. Eiköhän tässä mieliala vielä kohoa normaaliksi, kunhan kaikki osapuolet pääsee yli matkan aiheuttamista traumoista…

.
.

Kotona mulla oli mielessä monta jouluista lakkaa joita halusin käyttää, sekä arkkikaupalla jouluaiheisia siirtokuvia ja tarroja. Meinasin jopa tilata MoYoun joululeimauslaatan, mutta onneksi en tilannut, sillä kuvissa näkyvät kynnet ovat ainoat joulukynnet jotka ehdin tänä vuonna tehdä ja kuvata. Päätin sitten valita vähän perinteistä poikkeavan lähestymistavan ainakin väriskaalan suhteen. Essien vaaleansininen shimmerlakka Rock the Boat edustaa keskisormessa, nimettömässä ja peukussa. Todella kaunis lakka, joka juuri ja juuri on käyttökelpoinen leveän suomisiveltimen ja fakiirimaisen lakkaustekniikan kanssa, jenkkisudilla olisi taatusti aivan mahdoton levitettävä. Kuvissa kolme kieli keskellä suuta lakattua kerrosta.

.
.

Koristeena kauniita ja hyvälaatuisia siirtokuvia, jotka sain joulukortin kera Adeninasta. Etusormessa ja pikkurillissä on Barry M:n kermanvalkoinen tekstuurilakka Lady, joka jätti vähän ristiriitaiset tuntemukset jälkeensä. Eihän se nimeksikään peittänyt, kolmen kerroksen jälkeen kynsiraja kuulsi vielä paikoin läpi ja töpöttelin rajalle siveltimellä lisää lakkaa. Olisi varmaan pitänyt lakata se jonkin peittävän cremen päälle.

.
.

Ladyssa on kultaisia ja valoa heijastavia pikkuglittereitä, jotka tuovat mieleen auringossa säihkyvän lumen. Sävy saisi kyllä olla kirkkaampi valkoinen mun makuun, vaikka kaunis tuo luonnonvalkoinenkin väri on.

.
.

Haluaisin kirjoittaa tähän että nyt menen nautiskelemaan hyvästä kirjasta, mutta en voi koska unohdin sen kirjankin kotiin. Menen siis samoilemaan kahden yli-innokkaan, lumesta seonneen noutajan kanssa tuonne pilkkopimeään ulkoilmaan. Huhu kertoo että pihalla olisi aitauksessa poroja, mutta en ole varma asian paikkansapitävyydestä koska tuolla on niin pimeää etten nää koko aitausta. Kai se viimeistään aamulla selviää. Taidan kumminkin pitää koirat hihnassa, poropaisti ei ole mun iltapalatoiveissa ykkösenä…

Toivottavasti joulu on teille sellainen kuin haluatte. Voitte kuitenkin ennen jouluhömppäilyjänne kertoilla mulle lohdutukseksi jotain ”unohdin lapseni auton katolle” -tarinoita, tai vaihtoehtoisesti maagisia ratkaisuja onnettomasti matkustavan nelijalkaisen rauhoittamiseksi.

Translation: Merry Christmas to all! (ft. Essie Rock the Boat and Barry M Lady.)

Continue Reading