Search results

22 results found.

Trash Talk: heinäkuu 2017

En voi uskoa että heinäkuu on ohi, mutta pakko kai se on. Nää loppuneiden tuotteiden postaukset pitää mut tiukasti maan pinnalla ajan kulumisen suhteen…heinäkuu oli kesäkuun tapaan aika heikko kuukausi, olinhan suurimman osan heinäkuusta poissa kotoa ja reissuun mukaan valikoitui lähinnä matkakokoisia tuotteita. Sekin varmaan vaikutti siihen, että hirveästi tuotteita ei päässyt loppumaan kun jouduin korkkaamaan matkatuotteet uusista purkeista ja normikokoiset purnukat seisoivat käyttämättöminä kotona.

Biozellin Color Mask Shampoo* värjätyille hiuksille oli ihan hyvä perusshampoo sopivan neutraalilla ja raikkaalla tuoksulla. Ei erityisiä sydämensykähdyksiä mutta ei mitään moitittavaakaan, ja hintakin on halpa. 3/5, koska ehkä vähän…liian tavallinen?

Batisten matkakokoinen kuivashampoo tuoksussa Blush ajoi asiansa mainiosti, kuten Batistet yleensäkin. Tämä tuoksu ei tosin ole Batisten parhaita ja tämä yksilö kertyi suhteellisen herkästi valkoiseksi jäljeksi hiuksiin, suutin tuntui olevan vähän erilainen kuin normikokoisissa pulloissa. Siksi 4/5.

Biozellin Super Strong Hairspray* -hiuslakka on tosi tosi hyvä! Kiva tuoksu, erinomainen pito ja halpa hinta. 5/5.

Grapefruit & Orange -saippuasta oon kirjoittanut ylistyssanoja ennenkin, ja tämä yksilö on muistaakseni toinen jonka olen käyttänyt loppuun. En kertakaikkiaan kyllästy saippuan ihanaan tuoksuun ja purkkikin on herkullisen näköinen. Nää on usein alessakin Sokoksilla ja Emotioneissa, suosittelen! Tämmönen 500 ml leka maksaa noin 8-9 euroa. Helppo 5/5.

Rexonan MotionSense Aloe Vera -dödön ostin hätäpäissäni kun viimeinen Clarinsin dödö loppui. Yllätyksekseni osuin heti halpisdödöjen kultasuoneen, sillä Rexona ei ole pettänyt kertaakaan eikä maksa kuin pari euroa. Ostin sitten heti toisenkin tän loputtua. 5/5

L’Occitanen Pioni-sarjan kasvoputsarista kirjoittelin aiemmin täällä. Juttu on julkaistu helmikuussa ja kirjoitin että ”putsari on hyvää vauhtia jo loppumassa”. Eihän siinä mennytkään kuin nelisen kuukautta lisää että tuote loppui, tosi hyvin arvioin kulutustahdin :D Tuoksu on ihana ja geelimäiseksi puhdistustuotteeksi tämä on yllättävän hellävarainen kuivallekin iholle. Yhtään jytympää silmämeikkiä tämä ei vaan kovin tehokkaasti irrota, joten siitä miinusta. 3,5/5

Clarinsin Hydra-Essentiel -kasvovoide esiintyi täällä. Tosi hyvä voide, tykkäsin kovasti. Ihana tuoksu ja kosteutti hyvin, eikä murustunut meikin alla. Hinta on kuitenkin sen verran suolainen, että nipistän siitä yhden pisteen. 4/5

L’Occitanen sheahuulirasva oli tosi käyttis, helppo ja tehokas. Tuoksuton, joten siksi vähän arkinen. 4/5

Lumenen Bright Now -kasvovoide matkakokoisena lähti mulla aluksi kesälomareissuille mukaan, mutta huomasin heti että tuote on ehtinyt vanhentua. En muista milloin otin tän ekan kerran käyttöön, mutta nyt tuoksu oli niin eltaantunut että nakkasin pikkupurkin heti ekan tilaisuuden tullen loppuneiden koriin. Tuoreena tykkäsin tästä kyllä oikeasti paljon! 4/5

Haluaisin sanoa että elokuussa tulee sitten vastaavasti paljon purnukoita mut tuskinpa tulee. Ehkä mun täytyis alkaa käyttää vain minikokoisia tuotteita niin pääsisin joskus Sissin lukemiin :D

Voimia viikkoonne!

Translation: My empties from July!

Continue Reading

Blogireissu Signe Seebidille

Hahaa, mä selvisin kuin selvisinkin lauantaista jalkani kanssa! Victory! Sain siis Bona Valeren Cathylta kutsun tulla tutustumaan Tallinnaan Signe Seebidin kosmetiikkapajaan hyvässä bloggaajaseurassa, ja tottakai ilmoittauduin mukaan. Jalan säälittävä törmäysmurtuma uhkasi reissua, mutta onneksi pääsin reissuun traagisesta onnettomuudestani huolimatta.

Signe Seebid on monelle varmaan jo tuttu, vähintäänkin mikäli on kauneusmessuilla ollut silmät auki :) Itse tutustuin tähän virolaiseen luonnonkosmetiikkamerkkiin ensimmäistä kertaa Tallinnan kauneusmessuilla kaksi vuotta sitten. Merkin vartalonkuorinnat on tulleet erityisen tutuiksi ja niistä oonkin kirjoitellut esim. täällä ja vastikään hehkutin ostamaani käsivoidetta, joka on syrjäyttänyt jopa Lushin Lemony Flutterin. Oli siis erittäin mielenkiintoista päästä tuotteiden alkulähteille. Oli myös varsin bueno kokemus matkustaa Tallinnaan Tallink Megastar -laivan Comfort Classissa! Meille paremmille ihmisille oli nääs varattu oma alue, jossa oli pientä naposteltavaa ja juotavaa, oma vessa ja koska meitä oli iso ryhmä reissussa, meillä oli myös oma kabinetti Comfort Class -alueella. Mahtavaa. Menomatka oli tosin mun osalta hieman ankea, koska onnistuin saamaan hullun matkapahoinvoinnin vaikka meri oli liki peilityyni. Alkumatkasta messusin kuinka ei edes huomaa että laiva liikkuu, mutta sitten kävin pienen mutkan tax freessa, enkä muutamaan minuuttiin nähnyt ulos ja lopputuloksena vatsalaukussa alkoi aaltoilla koko Itämeren edestä. Onneksi Sallalla oli pahoinvointilääkettä jemmassa, se pelasti mut. Pahoinvoinnin lieventyessä alkoi päänsärky, johon taas Linda tarjosi särkylääkkeet. Life hack: kun käy napsimassa erinäisiä pillereitä joka toiselta vastaantulijalta, alkaa olo normalisoitua. Ilmainen vinkki. Paluumatkalla oli myös aluksi paha olo, mutta se helpotti onneksi itsekseen. Tallink oli kämmännyt meidän varauksen eikä saatu omaa kabinettia enää paluumatkalla, mikä harmitti tosi paljon koska olisi ollut kiva hengailla koko lössin kanssa vielä se paluumatka. Asian korjaamiseksi ei tehty Tallinkin puolelta mitään, mikä harmitti oikeastaan vielä enemmän kuin se alkuperäinen virhe. No, turha siitä on enää rutista joten mennään itse asiaan.

Cathy matkusti meidän kanssa Suomesta Tallinnaan ja satamassa vastassa oli myös itse Signe. Posotettiin autoilla Mustamäen alueelle Signe Seebidin tehtaalle, joka on aiemmin toiminut kenkätehtaana ja nyt rakennuksen tiloissa on useampia pienyrityksiä. Signe Seebidin tuotteet tehdään alusta loppuun käsin, mikä on tänä päivänä harvinaista. Tilatkin ovat siis kompaktit ja ”tehdas” onkin ehkä vähän huono sana kuvaamaan Signen kosmetiikkapajaa. Oli tosi mielenkiintoista kuulla luonnonkosmetiikan valmistuksesta ja kaikesta siihen liittyvästä. Signe aloitti Signe Seebid -merkin taipaleen ihan kotikeittiössään ja myi valmistamiaan saippuoita silloin tällöin torilla. Ihmiset ihastuivat tuotteisiin ja nyt merkkiä on saatavana Virossa käytännössä kaikkialla, ja Suomessakin tosi laajasti. Tuotteiden saanti kauppoihin on hidasta, sillä uutta tuotetta testataan ensin itse puoli vuotta, ja kun se on hiottu haluttuun kuntoon ja toimii toivotulla tavalla, se lähetetään virallisille tahoille testattavaksi ja analysoitavaksi, jotta voidaan varmistua tuotteen turvallisuudesta. Tuotteen pääsy myyntiin kestää keskimäärin kaksi vuotta, ellei enemmänkin. Luonnonkosmetiikka on Virossa nykyään valtavan suosittua ja tänä päivänä virolaisia luonnonkosmetiikkamerkkejä on jo yli sata. Signe on siis raivannut omalta osaltaan tietä muillekin.

Signe Seebidin tuotteet ovat täysin luonnonmukaisia eikä niissä ole mitään synteettisiä ainesosia. Myös pakkauksissa ajatellaan ekologisuutta ja siksi tuotteet on pakattu joko lasiin tai kierrätettävään pahviin. Lasipurkit ovat niin kauniita, että niitä voi kotona hyvin jatkokäyttää joko säilytyksessä tai esimerkiksi kynttiläkippoina. (Ilmainen vinkki nro 2.)

Signen myydyin tuote sekä Suomessa että Virossa on appelsiinikuorinta, enkä ihmettele. Se tuoksu on jotakin ihan uskomatonta! Merkin valikoimassa on sata tuotetta, joten jokaiselle löytynee jotakin. Suosittelen appelsiinikuorinnan ja käsivoiteiden lisäksi myös miesten tuotteita, sillä niissä on ihana sitruunan ja patsulin tuoksu, sekä suihkepulloon pakattua hierontaöljyä jossa tuoksuna on aivan täydellinen verigreippi + pippuri. Hierontaöljyä voi toki käyttää myös ihon kosteutukseen tavallisen vartaloöljyn tapaan, joten ei hätää jos kotoa ei löydy aina aulista hierojaa käytettäväksi.

Vierailun lomassa päästiin itsekin tekemään vartalokuorinta. Aloin tehdä itselle magnesiumpitoista kuorintaa ajatellen sen helpottavan lihasjumeja. Kuorintaan tuli epsomsuolaa, porkkanaöljyä väriaineeksi, soodaa, viinirypäleensiemenöljyä, glyseriiniä, kehäkukkia ja eteerisiä öljyjä.

Tässä vaiheessa kaikki oli vielä ihan hyvin

Aluksi homma sujui kuin tanssi, kunnes aloin harmitella että kuorinta on liian kuivaa ja karkeaa ja lisäsin reilusti glyseriiniä. Välittömästi sen jälkeen kuulin huoneen toiselta puolelta ohjeen ”jos kuorinta on liian kuivaa, älkää lisätkö glyseriiniä”. …………jaa, no sitten vain korjausliike suolalla. Ylikorjasin, joten jouduin lisäämään öljyä. Koostumus alkoi muistuttaa enemmän möykkyistä sorbettia kuin kuorintaa ja jatkuvien korjausliikkeiden vuoksi mun purkista alkoi loppua tilavuus kesken ja olisin seuraavaksi tarvinnut kuorinnalleni ämpärin. Hyväksyin epämääräisen koostumuksen ja siirryin eteeristen öljyjen pariin, joilla tuotteiden tuoksut saadaan aikaan. Valitsin tietysti sitrustuoksuja: verigreippiä, sitruunaa, makeaa appelsiinia. Sitä makeaa appelsiinia halusi moni muukin ja multa loppui maltti, joten ajattelin odotellessani laittaa sekaan pari tippaa sitruunaruohoa. Ehdin mämmeltää kuorintamössööni neljä tippaa sitä, kunnes mua valistettiin että meille ”oli juuri äsken kerrottu” että sitruunaruohon tuoksu on tosi vahva ja sitä pitää käyttää varoen. En tiedä miten en rekisteröinyt sitä ohjetta, ehkä siksi että mulla oli suuontelo koko ajan täynnä juustoja ja viinirypäleitä ja kuulin vain oman mässytykseni. Sen kyllä muistin, että nyrkkisääntönä oli että noin 5 tippaa per tuoksu ja yhteensä suurinpiirtein 20 tippaa per kuorinta (tuoksumaailmasta riippuen). Aattelin, että 4 tippaa sitruunaruohoa olis ihan ok, mutta ei. Se peitti alleen ihan kaiken muun, ja siinä vaiheessa opin että en hirveästi pidä sitruunaruohon tuoksusta. Oli siis aika (yli)korjata. Tein kaikkeni, mutta en saanut enää mieleistäni tuoksua aikaan. Loppuviimein mun kuorinnassa oli varmaan vähintään kaksinkertainen määrä eteerisiä öljyjä ja se olis varmaan aiheuttanut astmaatikoille keskivaikean shokin. Harmitti, mutta olisin kyllä kokeillut kuorintaa, ellen olisi sunnuntaiaamuna kotona huomannut että purkki on vuotanut reppuun ja glyseriinit, porkkanaöljyt ja ne noin 700 eteeristä öljytippaa oli pitkin lattiaa ja reppua ja kaikkia tavaroita puolen metrin säteellä. EI SITTE. Ehkä mä jätän jatkossakin nää kosmetiikkakemistin hommat ammattilaisille.

Reissun lopuksi meillä oli vielä vapaata hengailuaikaa Tallinnassa ja sainkin ostettua kaikki ostoslistallani olleet asiat. Esittelen ne sekä Signeltä mukaan saadut tuotteet erikseen, koska innostuin taas avautumaan ja tämä postaus on hullun pitkä. MUTTA sen sanon että kyllä kirsikkana kakussa oli se, että löysin maailman parasta valkoviiniä Superalkosta!!!!! Melkein kiljaisin. Viime Tallinnan reissulla en sitä löytänyt, mutta en ollutkaan siinä isoimmassa Superalkossa. Ostin neljä pulloa, olisin ostanut enemmän jos oisin jaksanut kantaa. Nuohan riittää siis neljäksi päiväksi. :D

vasemmalla Cathy, oikealla Signe

KIITOS Bona Valeren Cathy ja tietysti Signe ja hänen miehensä, oli todella ilo tavata! Signe on muuten juuri sellainen kuin hänen tuotteensakin: kaunis kuin karkki, helposti lähestyttävä, sympaattinen ja aito. Samaa voi sanoa Cathysta. Tällaisia ihmisiä ja yrityksiä on ilo ja kunnia tukea :) Kiitos myös bloggaajakollegoille mainiosta seurasta, mun lääkinnästä ja toki myös vipuvartena toimimisesta (en olisi ylettynyt valkoviinipulloihin ilman Sissiä).

Myöhemmin sitten niitä saatuja ja ostettuja juttuja! Palataan! :)

Translation: I got to visit Signe Seebid cosmetics factory last weekend. We had an amazing day! 

Continue Reading

Trash Talk: huhtikuu 2017

On aika loppuneiden! Kuvittelin että tästä tulisi ennätyskuukausi, mutta ei näitä nyt sitten niin hirveästi olekaan.

Meikkituotteita loppui ja tuhoutui. Essencen Forbidden Volume tuli aikoinaan Livboxista ja tykästyin siihen. Massa tosin oli jo alussa tosi kuivaa, joten jos on taipumusta ripsivärin varisemiseen, ei Forbidden Volume ole ehkä paras vaihtoehto. Mulla ei mikään ripsari ole ikinä varissut, joten ei mulla tämänkään kanssa ongelmia ollut. Tykkään silti vielä enemmän vähän juoksevammasta massasta etenkin kun käytän piilareita. Kuivan massan nökäreet saattaa silmään eksyessään tuntua raapivilta. Siksi pisteet putoaa täysistä vähän alaspäin; 3,5/5.

Real Techniquesin meikkisieni* ihastutti mua markkinoille tullessaan kovasti ja käytin sitä paljon (alkuperäinen postaus täällä). Sittemmin Beautyblender syrjäytti sen ja nyt piiiiitkästä aikaa koitin tätä RT:n versiota uudestaan. Joo EI. Koostumus on kiinteämpi ja sileämpi kuin beautyblenderissä, mikä tarkoittaa sitä että sienen putsaaminen on todella raivostuttavaa. Kuten kuvasta näätte, en jaksanut enää edes yrittää :D Ihan kiva meikkipohja tuollakin sienellä tulee, mutta ei ihan niin kiva kuin beebeellä ja tuo putsauspuoli on iso miinus. 2/5.

Tuo epämääräinen luomivärinappi on essencen mattavaalea* siitä Velvets-sarjasta. En tiedä mitä tapahtui, mutta jotenkin luomiväri räjäytti itsensä atomeiksi tuolla pannussa. Pakkaus sisältää pelkkää jauhoa nykyään. Ei vissiin pitäis kuljettaa näitä repussa…harmi, koska näitä kyseisiä sinkkuluomivärejä ei enää myydä, mutta onneksi uusia tulee. 5/5.

Cliniquen Chubby Stick -huulikynä sävyssä Poppin’ Poppy on sekin reppukuljetuksen uhri. Korkki oli irronnut ja puna muhjaantunut ällöttäväksi lähmäksi ympäri reppua. Ihanaa. Tää oli kiva, ihon pH:n mukaan sävyä tuova huulikynä. Hyvästi. 4/5.

Herbinan Energy Boost -misellivesi on aine jonka ajattelin oikeasti kestävän ikuisesti. Musta tuntuu että avasin sen joskus ala-asteella, mutta alkuperäinen kirjoitus Energy Boostista on julkaistu heinäkuussa 2016 ja silloin olin jo käyttänyt misellivettä tosi kauan, eli varovainen arvio olisi että pullo kesti noin 1,5 vuotta. KAMAAN. Misellivesi varmaan jotenkin generoi lisää itseään öisin. Luulin jo aiemmin että saisin pullon helmikuun loppuneisiin, mutta se viimeinen sentti riitti helvetti varmaan kahdeksi kuukaudeksi, ja mä sentään käytin tätä PÄIVITTÄIN. Tuoteihastuminen muuttui tässä vuosien vieriessä kyllä vähän vihasuhteeksi, koska mä en vaan voinut käsittää miksei tuo lopu millään. Tämä kyseinen misellivesi ei edes ole kovin tehokasta eikä tosiaan riitä meikkien poistamiseen, lähinnä vain puhdistuksen viimeistelyyn tai aamuputsaukseen, mutta enhän mä nyt voinut jättää leikkiä kesken kun olin kiukulla käyttänyt tuotetta vuoden. HUOH. Nyt se on ohi. Peeäs tuoksu on hyvä. 2/5.

Cleanin Warm Cotton -voiteesta kirjoitinkin aika äskettäin. Käytin rakkaudella jokaisen pisaran, ja ikävä tulee. Onneksi mulla on kaapissa toinenkin Cleanin voide, mutta vaan eri tuoksussa! Hyvin on asiat. Helppo 5/5.

Suihkugeelejä loppui kaksi. Molempiin jäi pohjalle vähän, koska pullot oli tuommoista kovaa muovia enkä jaksanut taistella jokaisen pisaran eteen, pullamössösukupolvea kun olen. Treaclemoonin Those Lemonade Days on aevan ehana ja aionkin kirjoitella näistä Treaclemoonin tuotteista enemmän kunhan ehdin, joten nyt totean vaan että 5/5.

Lushin kausituote Bubbly* oli joulun valikoimaa. Hedelmäinen ja makoisa mandariinin tuoksu oli superkiva ja koostumus kivan paksu. Yritin ostaa tätä lisää joulunjälkeisistä alemyynneistä, mutta olin myöhässä ja Bubbly oli jo loppu :( 5/5.

Burt’s Bees Lemon Butter Cuticle Cream löytyi jostain laatikon pohjalta randomasioiden joukosta. Tää kuuluisi jo museoon. Avasin purkin suunnilleen hengityssuojaimen ja suojapuvun kanssa, mutta ei siellä mitään kasvanut. Voiteen pinta kuitenkin oli jo kupliintunut ja koska en uskalla edes arvailla voiteen ikää, lentää tämä suosiolla rodeen. Hyvä tuote kuitenkin, mutta öljyisyyden vuoksi ei sovi päiväkäyttöön, ellei käyttäjällä ole erityisiä intohimoja käydä jättämässä lähmäisiä sormenjälkiä tavaratalojen satiinihepeneihin. 3/5.

Lushin Lemony Flutter on vanha tuttu, eikä mulla ole tästä mitään uutta sanottavaa. Tuoksu on edelleen kamala ja kosteutustehot vertaansa vailla. Nyt kyllä pidän tästä taukoa jonkin aikaa, sillä tuoksu alkaa olla mulle aivan liikaa. Tuoksu vähentää yhden pisteen täysistä, joten 4/5.

Lumenen hyaluronihappotiiviste oli AIVAN IHANA! Täydellinen, hedelmäinen tuoksu ja mieletön kosteutusteho. Tietenkin sain kokeiltua tätä kulttituotetta siinä vaiheessa kun koko Lumenen valikoima uudistui ja uusi versio tästä tiivisteestä on merkittävästi kalliimpi kuin tää vanha…tätä alkuperäistä versiota oli 9,90 eurolla supertarjouksissa Citymarketissa ja Emotionissa, mutta olin liian myöhään aina liikkeellä enkä saanut tarjousta hyödynnettyä. Pullot vietiin käsistä. NYYH. 5/5.

Lieracin Hydragenist SOS -voide saikin jo oman juttunsa (täällä). Loppuun saakka tykkäsin! 5/5.

Huh! Onneksi ei ollutkaan enempää tuotteita kun äidyin avautumaan jo keskimittaisen oppikirjan verran. Kiitos ja näkemiin!

(Tähdellä merkityt tuotteet saatu. Postaus ei sisällä mainoslinkkejä.)

Translation: My empties from April!

Continue Reading