Ryhmä rämän matkakertomus

Heeeei pitkästä aikaa! Karkasin muutamaksi päiväksi ulkomaille ja lähtöä edeltänyt viikko oli niin hullua härdelliä, etten ehtinyt tehdä blogin eteen oikein mitään, en edes huikata että katoan näemmä noin viikoksi…no, internet näköjään pyörii ilman minuakin, niin shokeeraavaa kuin se onkin :D

Brnon rakennustyyliä

Mun sisko asustelee hetken aikaa Tsekeissä, joten mentiin toisen siskon ja hänen miehensä sekä mun poikaystävän kanssa moikkaamaan pikkusiskoa sinne. Tukikohtana oli Brno, Tsekkien toiseksi suurin kaupunki ja mulle aivan tuntematon kohde. Yleensä mä mehustelen tulevilla ulkomaanmatkoilla pitkään etukäteen, otan selvää kohteesta ja lasken päiviä lähtöön. Tällä kertaa homma meni vähän toisin, sillä töissä ja vapaa-ajalla oli vaan niin jumalattomasti tekemistä, hässäkkää ja kiirettä, etten ehtinyt odottaa matkaa oikeasti ollenkaan. Yritin vain selviytyä lähtöpäivään saakka. Pakkaaminen jäi viimeiseen iltaan (no okei, yöhön) enkä edes ehtinyt lakata kynsiä!! Siitä ymmärtänette kuinka tiukka tilanne oli :D

Meidän reittinä oli lentää Prahaan, mennä siellä bussilla rautatieasemalle ja sitten junalla Prahasta Brnohon. No tässähän oli jo kaikki katastrofin ainekset ja katastrofi siitä tulikin. Lento oli myöhässä, ja aika pian tajuttiin että ei varmaankaan tulla ehtimään siihen bussiin. Pakkohan se oli kuitenkin yrittää. Saatiin laukut hihnalta 11:57 ja bussin lähtöaika oli klo 12. Tsekit ei ole vielä sisäistäneet hyvien opasteiden merkitystä joten juostiin ympäri lentokentän pihaa ku Ellun kanat vailla mitään tietoa mistä bussi lähtee. Lopulta löytyi oikea bussi, joka onneksi oli sekin myöhässä – ja aivan ammuttu täyteen. Jonossa huohottaessamme hoksattiin, että jaa, sähköpostiin tullut lippu pitääkin vaihtaa paperilippuun jossain tiskillä. Selvä. Lisää päätöntä juoksemista ja sitten löytyi tiski…jossa ei ollut ketään töissä. Tässä vaiheessa ei juokseminen enää kauheasti napannut joten käveltiin lähimpään taksiin ja toivotettiin bussiliikenne helvettiin.

Brnon keskustan kirkko…
…ja luuhuone sen alla.

Juna löytyi lähinnä tuurilla. Opin, että juna-asemilla S ei suinkaan tarkoita etelää (as in south), vaan pohjoista. Onneksi tajuttiin se suurinpiirtein ajoissa. Junaa etsiessä hieman vielä kuumotti se, että meille varatusta huoneistohotellimajoituksesta ei ollut kuulunut pihaustakaan varauksen tekemisen jälkeen eikä sieltä vastattu sähköposteihinkaan, mutta luojan kiitos hotellin (tyly) omistaja soitti kun oltiin siellä rautatieasemalla ja saatiin varmistus majapaikasta (ois sen ehkä halunnut saada aiemmin kuin kaksi tuntia ennen saapumista majapaikkaan, mutta aivasssama). Junamatka kesti 2 tuntia ja junaan päästyäni aattelin, että nyt voin viimein huokaista ja aloittaa LOMAN.

NOH, Brno saavutettiin pian ja lähdettiin ulostautumaan junasta. Suomessahan on ihan hyvin aikaa poistua pitkän matkan junista, joten ei käynyt mielessäkään että Tsekeissä junista pitäisi poistua valonnopeudella. Hyppäsin ekana ulos junasta, ovi meni kiinni ja mun sisko alkoi sitä aukaista, mutta sepä ei enää auennutkaan ja samantien juna lähti liikkeelle. Tyrmistys oli aivan totaalinen, kun tajusin olevani yksin asemalaiturilla ja loput kolme matkaseuralaista ovat Wieniin saakka menevässä junassa. Seisoin monttu auki siinä asemalaiturilla muutaman todella pitkän sekunnin.

Brnon keskustaa

Aika pian tajusin myös, että mun rahat on poikaystävän laukussa JA olin seurueen ainoa tyyppi, jolla ei ollutkaan nettiä käytettävissä puhelimessa Suomen ulkopuolella. Ei rahaa, ei nettiä, ei hajuakaan missäpäin Brnota olen tai missä majapaikkamme sijaitsee. Mahtavaa. No, mun sisko oli luvannut tulla juna-asemalle vastaan joten aattelin että ei hätää, mä löydän siskoni pian ja sitten voidaan yhdessä miettiä miten saadaan loput jengistä takaisin Brohon ennenkuin juna ylittää Itävallan rajan. Yritin soittaa poikaystävälle ja siskolle, mutta puhelut ei menneet läpi. Tietenkään. Eli ei rahaa, ei nettiä, ei puheluita. Kävelin asemalle mutta siskoa ei näkynyt. Alkoi epäilyttää, koska koko asema oli ihan kuollut, siellä ei ollut mitään lippuautomaatteja, liikkeitä, henkilökuntaa, taksitolppaa tai muutakaan elämää. Pihalla oli minimaalinen parkkipaikka, joutomaata ja päihteidenkäyttäjiä. Ei ihan vaikuttanut siltä miltä piti. Sitten poikaystävä soitti ja kertoi, että MINÄ olin se joka jäin väärällä asemalla. Kuinka yllättävää. Juna oli jatkanut matkaansa ja pysähtynyt Brnon päärautatieasemalla, jossa myös mun sisko oli vastassa, ja minä jäin jossain lähiössä pois. Eli ei rahaa, ei nettiä, ei puhelinta ellei joku soittanut mulle, ei tietoa sijainnista ja väärä asema. Matkaseurue ei voinut tulla mua taksilla hakemaan, koska huoneistohotellissa oli oltava ihan kohta. TOSI LOMAFIILIS.

Wien

Sain puhelimessa sitten ohjeita kuten ”5 min päästä lähtee juna S678902 TUU SILLÄ”. Ihan hyvä yritys, mutta asemalla oli 6 raidetta, kaikki informaatio tsekiksi, ja yksi ainoa elektroninen näyttö jossa aikataulut oli. Ja se aikataulunäyttö oli ihan eri päässä asemaa kuin ne raiteet joille mun olisi pitänyt suoriutua. Junissa ei ollut mitään tunnuksia eikä niiden saapuminen raiteille täsmännyt MIHINKÄÄN aikatauluun. Niitä saatanan sinisiä purkkeja vaan tuli ja meni ja koska pysähdysaika on sen 10 sekuntia, ei paljoa ehtinyt selvittää että mihinköhän maahan tai kaupunkiin tämä kyseinen juna mahtaa suunnata. Juoksin raiteiden ja aikataulunäytön väliä sen verran monta kertaa, että turvakameroiden nauhoja katselevilla olisi varmaan ollut hauskaa. Mulla ei ollut. Ei myöskään hirveesti houkutellut sillai lotolla hypätä vaan johonkin junaan ilman tsekin kielitaitoa, lippua, rahaa, toimivaa puhelinta tai nettiä. Näin jo itseni virumassa jossain slovakialaisessa vankilassa liputta matkustamisen johdosta. Mulla alkoi parta kärytä jo aika pahoin siihen ”meet nyt vaan johonki junaan” -neuvomiseen ja siinä vaiheessa sisko onneksi tuli puhelimeen, kuuli ilmeisesti äänensävystä että nyt ei oikein motivoi ja ilmoitti samantien että selvä, hän tulee ratikalla hakemaan, menee noin 15 minuuttia. Meni 45, koska sisko meni väärään ratikkaan. :D

Wien

Täytyy sanoa, että kun yli kahden tunnin sekoilun jälkeen pääsin huoneistoomme ja mut talutettiin kattoterassille juomaan skumppaa, en usko että mikään olis voinut enää paremmalle maistua. Huhhuh. Vanhemmatkin kyseli kuulumisia siinä kohtaa ja siskon lakoninen ”ei varmaan tuu tylsää olemaan” -viesti oli kyllä täydellinen vastaus :D

Loppureissu oli, uskomatonta kyllä, huomattavasti rauhallisempi ja puhun varmaan koko porukan puolesta kun sanon että meillä oli ihan älyttömän mukavaa. Brno on ihana, sympaattinen ja edullinen matkakohde, ja sieltä pääsee edullisesti lähiympäristöön ja naapurimaihin retkille. Me käytiin ex tempore -tyylillä esimerkiksi Wienissä, joka oli 1,5 tunnin bussimatkan päässä, ja reissun viimeinen päivä vietettiin Prahassa. Wien ja Praha oli kyllä molemmat sellaisia paikkoja, joihin ehdottomasti haluan päästä vielä uudestaan. Wien on kuin suoraan sadusta – mahtipontinen, häkellyttävän kaunis, siisti ja täynnä kulttuuria ja historiaa. Päiväretki oli pelkkä pintaraapaisu siinä palatsikaupungissa. Praha oli samaten ihan mielettömän kaunis, romanttinen ja kiinnostava, mutta sellaisella ”arkisemmalla” tavalla kuin Wien. Prahassa näki yllättävänkin paljon rosoisuutta, graffiteja ja sen sellaista, Wien oli enemmän sellainen pompöösi :) Säätkin helli meitä joka päivä, aurinko porotti koko ajan ja lämpötilat huitelivat 26-28 asteessa. AH.

Praha, John Lennon Wall

”Hieman” stressaavasta alusta huolimatta loma oli tosi virkistävä ja tuntui paljon pidemmältä kuin viisi päivää, koska tehtiin niin paljon kaikkea ja oltiin liikenteessä aamusta iltaan joka päivä. Koska kuitenkin mentiin ihan fiilispohjalla, ei päivissä ollut mitään suorittamisen makua. Kiitos vaan täydelliselle matkaseurueelle ja erityisesti Aino-siskolle, joka uskomattoman kärsivällisesti luotsasi tätä häröilevää laumaa ympäri Brnota. Erityisesti opastettu kierros nimeltä ”Brnon oudot patsaat” oli erinomaisen opettavainen! :D Nyt yritän saada arkihärdellistä taas niskalenkkiä ja päästä blogirytmiinkin jopa. Wish me luck.

Continue Reading

Essence Glow Like… Trend Edition

Essencen nopeasti vaihtuvat kausikokoelmat eli Trend Editionit ovat menneet multa viime kuukausina täysin ohi, koska jossain vaiheessa osa suomalaisista jälleenmyyjistä (tai ehkä kaikki, en ole varma) piti vähän taukoa kausikokoelmien tilaamisen kanssa ja kaupoissa tarjolla oli pelkkää vakiovalikoimaa. Nyt myyjät ovat näemmä tulleet järkiinsä, koska uusin Trend Edition ”glow like…” on vallannut hyllytilaa ympäri maan. Todistetusti olen nähnyt kokoelmaa myynnissä ainakin Vaasassa, Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Tuurissa :)

Ekan kerran pääsin Glow-kokoelmaa hiplaamaan Vaasassa pääsiäisenä ja sieltä ostinkin sylillisen tuotteita. Tää on niin hyvä kausikokoelma (ainakin hehku- ja hohdetuotteiden ystäville), että pakkohan näitä on blogissakin esitellä!

Nimensä mukaisesti Glow like… on täynnä highlightereita ja hehkua tuovia tuotteita. Ja niistähän minä tykkään!

Kokoelmassa on kolme erisävyistä korostuspuuteria, joissa on metallinen sävy. Kultaisen puuterin ostin lähinnä luomiväriksi, mähän käytän maaliskuusta lokakuuhun miltei pelkästään highlightereita luomiväreinä… Ruskettuneelle tai ylipäänsä tummemmalle iholle kultainen korostuspuuteri olisi varmasti upea ihan poskipäilläkin. Ruusukultainen ja shampanjansävyinen highlighter sopivat minunkin ihonsävyyn, mutta tarvittaessa myös silmäluomille.

Glow Setting Powderista oon tykännyt valtavasti! Puuteri toimii korostustuotteenakin, mutta sitä voi nimensä mukaisesti käyttää viimeistelypuuterina ihan koko kasvoilla. Kun käyttää oikein pulleaa ja harvaa puuterisivellintä, jäljestä tulee kauniin hehkuva eikä sellainen discopallo. Ihana tuote! Tuossa käsiswatchissa olen puuteria aika ronskisti kerrostanut, jotta sävy tulisi kameralle saakka näkyviin.

Nestemäiset Multi-use Liquid Highlighterit piti ihan mielenkiinnosta ostaa molemmissa sävyissä. Nestemäisiä korostustuotteita voi sekoittaa meikkivoiteeseen tai primeriin tai taputella meikin päälle korostamaan haluttuja kohtia. Näitä en ole itseasiassa vielä käyttänytkään, koska mulla on vain yksi naama ja hehkutuotteita semmoset kahdeksansataa.

Dewy Finish Spray on ihana! Se pidentää meikin kestoa ja jättää tosi kauniin, kuulaan pinnan iholle. Tää on hillitympi versio Glow To Go -suihkeesta, josta ostin jo varakappaleenkin. Toimii siis juuri sellaisessa eleettömän raikkaassa meikissä, tai siis tällä suihkeella luot illuusion sellaisesta meikistä.

Fresh & Fit Awake Primer on itseasiassa ihan essencen vakiovalikoimaa, mutta se sopii tähän glow-tuotteiden porukkaan varsin hyvin ja ostin sen tässä samassa rytäkässä. Ihan huippuhyvä primer! Häivyttää ihohuokosia ja tekee ihon terveen hehkuvaksi ja raikkaan ja hoidetun näköiseksi. Olen useina päivinä painanut töissä ihan vain tällä Awake Primerilla ja ripsivärillä + kulmavärillä, vaikkei tässä primerissa varsinaisesti mitään sävyä olekaan. Ihonsävyn kirjavuus ei kuitenkaan niin paljoa haittaa silloin kun iho kuitenkin näyttää sileältä ja terveeltä.

Koko tämä kasa maksoi suurinpiirtein kolmekymppiä. Ei voi kuin rakastaa! :D

Glow Like… -kokoelmaan kuuluu näiden lisäksi vielä highlighter-irtopuuteri, voidemainen korostuspuikko, korostustuotepaletit (kaksi erilaista), hohdetipat ja sivellin. Oon jokseenkin ylpeä itsestäni kun en ostanut ihan kaikkea! Kokoelma on JUURI NYT myynnissä Tokmanneilla, Halpa-Halleissa, Citymarketeissa, Minimaneissa, Kärkkäisellä, Tuurissa ja muualla essencen jälleenmyyjillä. Pari päivää sitten kävin kurkkimassa Tikkurilan Tokmannilla ja siellä ainakin oli kausikokoelmahylly aivan täynnä näitä tuotteita! Hopi hopi!

Continue Reading

Color Club Halo Crush: Back to the Grind

Kävin viikko sitten yytsimässä CesarsShopiin rantautuneita uusia Color Clubin kokoelmia. Ihmettelen, miksi Color Clubin uusista kokoelmista löytyy todella vähän swatcheja netistä, melkein aina tarjolla on vain tietokoneella tehtyjä mallikuvia ja blogeissa ei mitään. Tyhmää. Onneksi täällä pk-seudulla on sentään mahis käydä arvioimassa uutuudet ihan livenä! Cesarsiin tuli kolme uutta kokoelmaa: Shine Shifter, jossa on erisävyisiä shimmerlakkoja (siis sellaisia jotka on tarkoitettu toisen lakan päälle), Halo Chrome, jossa on erittäin voimakkaita hololakkoja ja sitten Halo Crush, joka innosti mua eniten. Halo Crushin lakoissa on vahva lineaarinen holoefekti ja lisäksi isohkoja hologlittereitä, jotka tekevät lakkojen pinnasta hieman tekstuurimaisen. Harmikseni Crushit eivät ihan kunnollisia tekstuurilakkoja olleet, pinnan röpelöisyys vaihteli vähän sävyittäin. Osa lakoista oli mallitikuilla aika sileitä, osa hieman röpelöisiä, ja yksi lakka (tuo kultainen) oli ihan kunnolla tekstuurin tuntuinen. Miksihän ei muuten ole olemassa ns. oikeita tekstuurihololakkoja? Ne olis hienoja.

Sain valita kaksi lakkaa uutuuksista esiteltäväksi ja valitsin molemmat Halo Crush -kokoelmasta. Kuparin sävyinen Back to the Grind ihastutti sävyllään ja kultainen Smashing Review tekstuuripinnallaan, joten ne lähtivät mun mukaan.

Back to the Grind oli koostumukseltaan aivan loistava. Kynsinauhoja ei tarvinnut siistiä juuri yhtään ja lakka peitti helposti kahdella kerroksella. Kimalluksen määrä on aivan posketon, mutta siitä näkyy vain murto-osa näissä keinovalossa otetuissa kuvissa. Auringossa Halo Crushit on siinä määrin sokaisevat, että vaarantavat varmaan liikenteenkin :D

En tiedä olisiko Back to the Grind muuttunut tekstuurisemmaksi, jos olisin odottanut sen kuivumista.  Halusin vähän edes leimailla, joten laitoin kostean lakan päälle päällyslakkaa. En siis ole nähnyt Grindia täysin kuivuneena, todennäköisesti se olisi hieman rouheaksi kuivunut, sillä kahdella päällyslakkakerroksellakin lakassa tuntuu pientä epätasaisuutta.

Oon muuten nyt käyttänyt Kiara Skyn alus- ja päällyslakkoja ja oon tykännyt niistä tosi paljon! Tarjolla on aluslakka, päällyslakka, pikakuivattaja ja mattapäällyslakka (joka on vielä mulla kokeilematta). Aluslakka on sopivan tahmeaa jotta värilakka tarraa siihen kunnolla kiinni ja lakkaus pysyy hyvänä pitkään. Tässä lakkauksessa käytin tuota Fast Drying Top Coatia myös leimausten päällä, eikä levinnyt yhtään! Olin toki tosi varovainen varsinkin aluksi, mutta oikeaan käteen sudin päällyslakkaa vähän ronskimmin ottein eikä leimaukset siinäkään levinneet ollenkaan. Varovainen suositus siis! Täytyy vielä testailla enemmän, mutta so far so good. Kiara Skyn tuotteet on tosi edullisia (ja pullokoko on iso), joten kannattaa kyllä kokeilla. Alus- ja päällyslakat maksaa 9,90 ja mattalakka 11,90 euroa.

Seuraavana täytyy tarttua tuohon kultaiseen Smashing Reviewiin ja koittaa saada tekstuuri esiin!

(Color Club ja Kiara Skyt saatu.)

Continue Reading