Near death experience

Mä koin taas kovia kynsirintamalla, jotta teidän ei tarvitsisi. Maailmassa on olemassa joitakin kertakaikkisen huonosti suunniteltuja ja yksinkertaisesti vaarallisia asioita. Yksi niistä on kynsiliima. Se ainehan on siis semmosta kryptoniittia että en tiiä miten sitä saa edes kuluttajille myydä. Liimausteho on aivan naurettavan suuri siihen nähden, että pääosin sitä käytetään tippien tai minimaalisten koristeiden liimaamiseen. Veikkaan, että toimis kyllä myös talonrakennuksessa.

Oon varta vasten ostanut sellaista kynsiliimaa, jossa on suti mukana. Sillä on helpompi kiinnittää paikkoja kynsiin ja saada koristeiden sijoituskohdalle sopiva määrä liimaa. Muuta hyvää siinä ei olekaan. Onnistuin kaatamaan pullon kerran aikaisemmin sillä seurauksella, että pöydästä lähti maalit, alusta tarttui kiinni pöytään, kynät, lakkapullot ja muut pikkutavarat kiinni alustaan, housut paloi ihoon kiinni ja kädet oli niin täynnä liimaa etten saanut koukistettua sormia. Nii joo ja keuhkoja korvensi siihen malliin että meinas jo tulla hätä käteen. Sen episodin jälkeen oon ollut liiman kanssa erityisen varovainen, mutta koska pulloon jäi enää pieni liru pohjalle kaatumisen jälkeen, ehdin käydä jo tarpeettoman itsevarmaksi sen myrkyn käsittelyn kanssa.

.
.

Olin tehnyt tämän kuvissa näkyvän lakkauksen jo lähes valmiiksi ja aloin kiinnittää etu- ja pikkusormeen valkoisia niittejä. Varmaan sitten hengitin vähän väärässä kulmassa liimapulloa kohti ja se kaatui taas. Kysyn vaan, että mikä jumalan järki on tehdä ohut pullo, joka ei paina juuri mitään, ja lisätä siihen korkki joka painaa varmaan kolme kertaa sen verran kuin pullo itse? HMM kaatuiskohan se sitten MELKO HELPOSTI?! Enivei, nostin pullon salamannopeasti takaisin pystyyn ja myhäilin jo että buah, mitään vahinkoa ei tapahtunut – kunnes kaikki alkoi tarttua toisiinsa kiinni. Mun sormet muun muassa. Tässä juuri piilee kynsiliiman petollisuus: se on käytännössä näkymätöntä ja niin nopeasti haihtuvaa, että ihollakin sen tuntee vasta kun se on jo kuivunut ja alkaa polttaa ihan sietämättömästi. Lisäksi yksikin tippa riittää leviämään niin laajalle että se tappaa kaiken talossa ja puutarhassa ennenku ehtii kissaa sanoa.

nail vinyls
.

Liiman puhdistaminenkin on ihan upeeta puuhaa. Kaikki millä pyyhit, tarttuu siihen liimaan kiinni. Sitäpaitsi sormien irrottaminen toisistaan on vaan tosi monella tavalla väärin. Se paniikki ja pakokauhu on aivan käsinkosketeltavaa kun tapahtumasarja etenee näin: ”upsista, pullo kaatui. Nostanpa sen vikkelästi noin. (kuluu sekunti) OUMAIGAAD AAARHRHHRJRGGG I’M DYING MUN IHO ÄÄÄ MISSÄ ASETONI APUA no niin huhhuh kyllä se tästä mä pyyhin tän iholta ja näköjään isompaa vahinkoa ei muualla tapahtunut…hetkinen miksi mun paita on kiinni pöydässä? *nykii* EI %&/%€&& NYT SE ON LIIMAANTUNU PÖYTÄÄN VOI HYVÄ JUMALANI MIKSI MINUT HYLKÄSIT ai okei sain irti. Okei mitä muuta? FAK TÄÄ VANULAPPU ON TARTTUNU MUN SORMIIN NYT ÄRSYTTÄÄ *minuuttitolkulla liottamista* oon voiton puolella. Tää nyt levis yllättävän paljon mut minkäs teet…TANA KELE TTU PÖYDÄSTÄ LÄHTI MAALIT”

Nii että jos silmiinne sattuu missä tahansa tällainen pullo niin jättäkää ihan suosiolla sinne mistä löysitte. Kuvaa mun omasta pullosta ei nyt sattumoisin ole, koska heitin sen karjunnan saattelemana roskikseen, johon se yllätys yllätys liimaantui kiinni.

.
.

Lienee itsestäänselvää, että valkeat niitit löytyy vaan toisesta kädestä.

Near death experiencea lukuunottamatta kynnet on oikein mieluisat. Vaaleanpunainen hippulakka on Pahlishin Fleur de Sel, joka tosin useimmissa swatchkuvissa on kermanvaalea punaisilla hipuilla, mutta mulle osui näköjään selvästi pinkki yksilö. Nätti se on joka tapauksessa, ja helppo levitettävä, joskin kuivuu todella nopeasti. Kuvissa kolme kerrosta. Pinta jää ihanan sileäksi, koska lakassa ei ole glittereitä vaan litteitä hippusia. Lakka kuivuu astetta tummemmaksi kuin miltä se pullossa näyttää.

pahlish fleur de sel
.
.
.

Aksenttikynsien kuvio on tehty tietysti ihanilla kynsivinyyleillä, tässä lakkauksessa käytin maxikokoisia chevroneja. Valkoinen lakka on Gina Tricotin White, jonka pulloon törkkäsin Essie Blancin leveän sudin (kiitos Belegwenin vinkin, itsehän en moista olis tajunnut) ja nyt mulla on täydellinen, kahdella kerroksella peittävä valkoinen, joka on helppo lakattava.

.
.

Kiitos jos luitte loppuun saakka. Arvostan koettelemukseni jälkeen elämää jälleen ihan uudella tavalla ja menen nyt nauttimaan niistä pienistä ihanista asioista, kuten esimerkiksi realityteeveestä. Ja ruuasta. Erityisesti ruuasta.

Translation: This was a long and winding road from the base coat to a finished manicure. I managed to tip over an open bottle of nail glue in the midst of making this mani and man, that was a near death experience. That evil stuff goes _everywhere_ in a matter of seconds. I was like ”oh that tipped over, let me just…OH GOD MY SKIN IS BURNING I’M DYING OMG I’M STUCK TO A TABLE” and spent what seemed like forever trying to clean the mess. It’s not easy when everything you touch gets stuck to you fingers/table/chair/clothes. And that mothafucka _burns_ and kills everything in it’s way. I swear to God I’m never touching nail glue again unless it’s chained to an upright position. But hey the polish was excellent though! I used Pahlish Fleur de Sel which was a long lemming of mine and it did not disappoint. I ordered the polish just recently from Pahlish webshop and my version is a lot pinkier than the one I’ve seen in swatches, so I quess there’s a couple of versions of it. Either way it’s really pretty and formula was great, fast drying and easy to manage. I used three thin coats for full opacity. Zigzag pattern was created with nail vinyls and two coats of Gina Tricot White. 

Kurkkasitko jo nämä?

50 kommenttia

    1. Juueimitään, täällä on kahveja levitelty ennenkin :D

      Pahlisheja voi ostaa heidän omasta nettikaupastaan, http://www.pahlish.bigcartel.com/ , joka tosin on nyt lakkojen tekijän loman vuoksi alkuviikosta pari päivää kiinni. Kyseessä on siis yhden perheen yritys :) Lakat tuli tuolta reilussa viikossa ja postikulutkaan ei ollu kuin jokusen dollarin :)

  1. Ei jumankauta, vedet silmissä nauran täällä omassa työkopissa :D Muut varmaa pitää ihan hulluna, ihan sama. Vahingonilo on paras ilo, ikävä kyllä :D

  2. Tälläset postaukset aiheuttaa aina naurun ryöpsähdyksiä mun työkopissa. Ja työkaverien päät pyörii, että mistä mä nyt sekosin =P
    Tosi nätti tuo vaaleanpunainen kyllä ;) Mä en näköjään tän postauksen perusteella ikinä hanki kynsiliimaa. Saisin sen putelin varmaan tukkaani kiinni =P Hyvää viikonloppua!

    1. Sano niille että keskittykää töihinne :D

      Toi on ihana lakka, olkoonkin että tilasin sen luullen saavani kermanvärisen lakan…joo älä hanki sitä liimaa. Sanon tämän painokkaasti. Hyvää viikonloppua :)

  3. Viime syksynä Kairossa ollessani sain liimattua KAIKEN hotellihuoneen parvekkeen lasipöytään (ja sormiin ja paituliin ja Martini-lasiin ja kaikessa oli vielä mukana pumpulinkarvoja). Hienosti kuvasit tunteeni ja puhdistusoperaation tuossa tekstissäsi. Juuri tältä tuntui. Parvekkeen lasipöydän siivosimme huonesiivoojan kanssa yhdessä niin, että minä rapsutin kynnellä ja hän pyyhki tököteillä röhniä pois. Episodin jälkeen koin katastrofin kun kynnet alkoi irrota kynsipedeistään pikku hiljaa (onykolyysi) kärjistä tyviin päin. En vieläkään tiedä oliko tuo liima syypää, mutta allergiatestien perusteella joku akrylaatti sai käsivarteni ihon lähes sulamaan, joten vahvana ehdokkaana tuota pidän. Tästä lähtien kynteni ovat olleet täysin töpöt. Viime viikolla vasta sain viimein huomata, että kaikki kynnet ovat nyt niin terveet, että voin antaa niiden kasvaa. JIHUU! Tarvitsee tuskin erikseen mainita, etten ikinä enää koske kynsiliimaan.. mainitsen kuitenkin. Eli toisinsanoen: I feel you.

    1. Apua! Hekottelin sun kommentin alkuosalle ja loppuosasta kauhistuin! Hui kamala, mä en todellakaan enää kynsiliimaa käytä. Akrylaatit on muutenkin tehokkaasti allergisoivia ja mun pitäis pystyä tekemään rakennekynsiäkin aina joskus, joten ei kiitos…huh. Onneksi sun tilanne on paranemaan päin :)

      1. Joo.. tästä tuli 5 kuukauden pituinen kynsien kasvatusepisodi. Koko ajan kun pituutta tuli lisää, se piti leikata pois, ettei tule niin paljon kasvua, että kynsi voi kolahtaa johonkin ja lähteä sitten kokonaan irti. Se irtonainen kynsi oli myös kuivempaa ja siten herkempää murtumaan. Nytkin on vielä kärjessä pientä kuivempaa osaa, mutta viilailen sitä pikku hiljaa sitten pois. Nyt ei kuitenkaan ole enää riskiä, että koko kynsi kolahtaisi irti. Ihotautilääkäri ei keksinyt muuta syytä tälle kuin juuri tuon kynsiliiman. Allergiatestissä oli iso alue omia aineita, joista kynsilakkoja erilaisia oli myös monia. Että.. en minä sitten ainakaan kynsilakoille onneksi ollut allerginen. Sitä pelkäsin eniten. Ostin sellaista lasikuitutarraa testiin ja seuraavaksi kun kynsi alkaa revetä juuresta, testaan sitä. Kynsiliimaan tosiaan en enää koske.

  4. Meinasin taas tukehtua aamukahviini. Samaan aikaan naurattaa ja melkein itkettaa, kun voi kuvitella sen paniikin! Lopputulos on kuitenkin kaunis ja kukaan ei kuollut, iloitaan siita!

  5. Nyt alkoi vähän kiinnostaa.. Näitkö valoa tunnelin päässä? (Nätti lakkaus hei! Mäkin edistyn, oon saanu jo nailtritionit kynsille).

    1. Ei tossa toiminu edes se kuudes aisti, liimahöyryt varmaan jotenkin korvensi senkin…

      Kiitti! Ja hei hienoo! *kannustaa*

  6. Ihan hemmetin ihana marjapuurolakka ja nappiin koristelut <3

    Tämä koettelus kyllä vahvistaa edelleen käsitystäni pysytellä kaukana kynsiliimoista, ei saisi moisia kuluttajille myydä lainkaan. Jos tekis kansalaisaloitteen? Moni voi vielä pelastua.

    1. Ps. tajusin just, että mä lahjoitin ex-poikaystävälleni tuommoisen pullon kun sen piti paikkailla kitaranrämpytyksessä katkennutta kynttä. Pullo oli vielä ihan täysi.

      *vahingoniloista hekottelua*

    2. Kiitos :) Kyllä, olen samaa mieltä. Sen jälkeen kun on kaatuneen liiman höyryjä hengittänyt niin se tuntuma keuhkoissa ja nielussa (ja päässä) on niin karsea, että viimeistään siinä vakuuttuu aineen vaarallisuudesta o.O

  7. Voi eikä. :D Sä niin tarvit lasisen pöydän -> ei lähde maalit ja voi hinkata asetonilla just niin paljon ku tykkäät. Kynnet on tosi upeat!

    1. Niin tarvinkin!! Mun ikeapöytään ei ko. lafkasta löytynyt sopivan kokoista lasikantta, ja teettäminen maksais paljon enemmän kuin se pöytä itsessään, joten asia jäi vähän vaiheeseen sitten. Kiitos :)

  8. Kiitos! Tää sun postaus ja epäonni tuon vihoviimeisen liiman suhteen pelasti mun päivän:oD En pysty lopettaan tätä hymyilyä ja asiakkaat kuikuilee mua kumastuneena, et mikä kestovirne tuolla tyypillä on naamalla?! Itsehillintää kysyy etteä en revennyt nauramaan ääneen:oD Lakkaus on kuitenkin tosi nätti:o)

  9. Heehee, near death experience indeed, meinasin nääs tukehtua irtiksiin! xD Itellä on ollu samaiset fiilikset kaatuneen kynsilakkapullon kanssa, et voin kuvitella sen härdellin…..! Mitä kaikkea tapahtuukaan behind the scenes! ;)

  10. Oi kyllä, minulla on samoja pulloja ja mietinkin, että mitä helv, tuon tehon kanssa. Oon korjaillut sillä lähes kaikkea kodissa ja puutarhassa, paitsi meillä ei oo puutarhaa :D On tosi kivaa repiä sormia irti toisistaan… Ja kun korjaan kynsiä, niin se liima ehtii kuivaa kynnelle, ennenkuin saan sen teepussinriekaleen, joka on valmiiksi leikattu ja nopeasti saatavilla, jumaliste, sitten pitää sormilla painaa paikkaa kunnolla kiinni kynteen! Paras tapaus oli, kun oli kolme sormea kiinni yhdessä kynnessä. Huhhuh! Argh! Aivan mahtava raivopostaus jälleen kerran! :D

    1. Hei nyt annan keuhkosi, hermosi ja sormesi pelastavan vinkin: hommaa sellasta itsekiinnittyvää nauhaa joka on tarkotettu kynsien paikkaamiseen. Mä oon tehnyt niin, että laitoin pikkasen liimaa lohkeamaan, sit liimapaikka päälle, tippa kynsiliimaa vielä siihen päälle ja sitten bufferilla tasoitus. Mutta siis enää en tee tuotakaan, koska en uskalla käyttää sitä liimaa enää. :P

      1. Kiitos paljon pelastavasta vinkistä :) Jännästi tuo itseliimautuva on käynyt mielessä muutaman liimaepisodin jälkeen :D

  11. Haha :D kuullosti ihan mun kokemukselta liiman kaatuessa ja siis tuo samainen liima oli kyseessä ja Usko tai älä mäkin tein sen mokan kaksi kertaa :D ja kummallakin kerralla yhtä helvettiä kun kaikki liimautu kiinni, mm. ne sormet :D

  12. Voi eiii mikä hyvä tuuri sulla! XD Ja sit se helkutin liima tarttu vielä sinne roskikseen, reps :D Otan syvästi osaa, voin vaan kuvitella miten siellä on ärräpäät lennelly. Mulla on tuollainen sudillinen liima, mutta vielä en oo ihan noin pahaa tuhoa saanu aikaseks, kopkopkop!

    Kynnet näyttää tosi kivoilta kaikista vastoinkäymisistä huolimatta :)

  13. On kyllä mageet nuo nailvinyylit (ihanaa Suomen ja Englannin sekotusta, hyi :D) ja valkoset niitit siistit!

    Ai kamala, mulle ei oo tulossa just tota kynsiliimaa, mut samanmoisen mallinen siveltimellä *nielaisee pelokkaana sydän hakaten vimmatusti* :D Saa nähdä millasta ongelmaa tulee, kun yritän siis liimailla niittejä paikoilleen…kunhan vaan kissat pysyy kaukana, jos omat sormet liimaantuu niin…parempi sekin kuin vaikka omat huulensa :D

  14. Tässä onkin mun niksille hyvä kohta;
    Sinitarra. Tarpeeks iso palanen sinitarraa, sit länttää pöytään ja pullon siihen päälle (ja sen pullon alareunan ympärille jos pelottaa) ja venaa hetken et se sinitarra ’jäähtyy’ ja se pullo ei siitä kaadu iha heti :)

    Mulla on just tota liimaa kait 5 täyttä pulloa ja ihan hyvin palvellu mua. Polttelee kyllä ikävästi jos vähänkin haavan tapaista sormessa…
    Ja kerran kaatui, mut onneksi vaan pöydälle… Iski paniikki, mutta eka ajatus oli onneksi mennä aukasemaan parvekkeen ovi et se haju lähtee :_D

    Mut tosiaan sinitarra on ystävä myös lakkojen kans jos on ahdas tila työskennellä tai pelottaa muuten et kaatuu, eli sinitarraa vaan pullon/pullojen pohjaan ja pöytään kiinni ;)

    1. Mä luotin pakkausteippiin, kuten tän päivän Instakuvasta näkyy :D Toi sinitarra ois kyllä käyttis. Kiitos vinkistä :)

  15. Voi hyvää päivää sun kanssas, sulle kyllä sattuu ja tapahtuu :D Kiitos kuitenkin siitä kuinka elävästi kerrot nää tapahtumat, että tuntuu melkein siltä kun itte istuis siinä pöydän ääressä :DD

    Sun takias sain omat vinyylit tänään kotiin ja kunhan tästä tokenen niin pääsen niitä testaan.

    ai joo ja nätti lakkaus taas

    1. Joo, oon jotenkin tapaturma-altis :D haha hienoa että saan jaettua tuntemuksiani :D

      Kiitti :) toivottavasti tykkäät vinyyleistä!

  16. IBD Brush-on Gel Resin. Ei ole vielä sattunut yhtään onnettomuutta *kop kop* Mutta onneksi sun onnettomuuksista seuraa edes hauskoja blogipostauksia :D

    Ihanat kynnet ♥

    1. Tohon pitäis tutustua. Nimi on tuttu, mutta en koskaan ole saanut aikaiseksi selvittää mitä se on ja mistä sitä saa ja…

      Kiitos :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.