Nuuskuneiti: Guerlain Aqua Allegoria Mandarine Basilic

Nuuskuneiti-postaussarja tarjoilee tuoksuanalyyseja amatöörin näkökulmasta mutta ammattilaisen itsevarmuudella. Sarjassa esitellään hajuvesiä ja muita tuotteita, jotka ovat ihastuttaneet tätä kriittistäkin kriittisempää nenää. 

Olen huokaillut Guerlainin tuotteiden ihanuudesta täällä blogissa jo useasti aiemminkin, mutta pääpaino tuote-esittelyissä on ollut meikeissä. Olen kyllä muistaakseni jossain postauksessa maininnut siitä, että Aqua Allegoria -tuoksuperhe saa minulta polvet veteliksi ja herättää sellaisen pakko-saada-kaikki -hysterian. Silti en omistanut niitä aiemmin ainuttakaan. Ostan nykyään tuoksuja harvoin, sillä hajuvedet ovat usein todella arvokkaita ja en jotenkin osaa ostaa sellaisia ylellisempiä tuoksuja ihan muuten vaan. Cleanin tuoksuja hankin matalalla kynnyksellä, sillä ne ovat sellaisia perusvarmoja arkituoksuja (ja usein alennuskampanjoissa mukana), mutta nämä selektiivisemmät tuoksut ovat sellaisia että haluaisin liittää ne aina johonkin kivaan muistoon. Tuoksumuisti on tosi vahva voima ja mulla on monta sellaista hajuvettä, joista sinänsä kyllä tuoksuina pidän, mutta ne tuovat mieleen ajanjaksoja elämässäni joita en välittäisi niin muistella ja niinpä jäävät myös käyttämättä helposti. Pöljää, mutta niin se vain on. Olenkin sittemmin ottanut tavaksi hankkia tuoksuja matkoilta, sillä silloin ne toimivat matkamuistojen tapaan.

Edellä mainitusta syystä Guerlainin Aqua Allegoria -tuoksut tuovat aina mieleeni lentokentän ja sen kutkuttavan odotuksen ja innon, kun lomamatka on alkamassa. Väitän, että ihminen on onnellisimmillaan silloin kun hartaasti toivottu asia on juuri toteutumassa mutta ei vielä ole tapahtunut, ja siihen taianomaiseen hetkeen yhdistän myös Aqua Allegoriat. Esimerkiksi Aqua Allegoria Passiflora -tuoksu tuo nykyään mieleeni viime vuotisen Lontoon matkan, jonka tein äitini ja siskojeni kanssa, ja siitä nousee aina hymy huulille. Tosin sadattelen vieläkin sitä, etten sitten nuukuuksissani ostanut Passifloraa lentokentältä vaikka se oli siellä jotenkin ihmeellisen edullinen, ja siskoni osti sen. Äiti osti silloin Lemon Fizzin, joka sekin on aivan ihana. Tämän siitä saa kun tekee elämässään yhden Järkevän Aikuisen Päätöksen, yli vuotta myöhemmin edelleen harmittaa…

Mandarine Basilic on se Aqua Allegoria, joka on vahvimmin jäänyt mun mieleen ihanana tuoksuna ja joka oikeastaan toi koko Aqua Allegoria -sarjan mun tietoisuuteen. Olen nuuhkaissut sitä vuosia sitten jo, mutta eniten siitä tulee mieleen vajaan parin vuoden takainen Teneriffan reissu poikaystävän kanssa. Se oli meidän ensimmäinen yhteinen pidempi ulkomaanmatka ja meillä oli siellä ihan poskettoman kivaa. Hotellin lähellä oli miniostari, jossa oli yksi kemikalio ja siellä kävin aina suihkauttamassa Mandarine Basilicia ranteeseeni ennen ruokaostoksia. Ostamatta se kuitenkin syystä tai toisesta jäi. Poikaystävä kuitenkin keräsi irtopisteet kotiin tuomalla Mandarine Basilicin mulle työmatkaltaan tuliaisena nyt kesäkuussa, siis liki 1,5 vuotta reissun jälkeen, koska oli muistanut että nuuhkin kyseistä tuoksua Teneriffalla. MITEN?! Olin todella vaikuttunut (ja okei, myös liikuttunut), ja niinpä tästäkin tuoksusta tuli mulle ihana ja monimerkityksellinen matkamuisto.

Aqua Allegorialle tyypillisesti Mandarine Basilic on erittäin raikas, kevyt ja helposti lähestyttävä tuoksu. Nimi kertoo tasan tarkkaan mistä on kyse; tuoksusta löytyy välittömästi mandariinin ja basilikan vinkeä yhdistelmä. Muita tuoksunuotteja ovat muun muassa klementiini, vihreä tee, appelsiininkukka, pioni, kamomilla ja pohjalla santelipuu. Kukkanuoteista huolimatta tuoksu on kuitenkin ensisijaisesti sitruksinen, ei niinkään kukkainen. Nämä muut tuoksunuotit kuitenkin varmistavat sellaisen pehmeyden, ettei Mandarine Basilic tuoksu siltä että olisi hieronut ruoka-aineita ranteisiinsa.

Kuten sitrustuoksuissa usein, ei Mandarine Basilicissakaan kestävyys ole mausteisten ja raskaiden EdP-tuoksujen luokkaa, mutta kyllä se kuitenkin useamman tunnin ihollani tuoksuu – ja on myös kerännyt kehuja kanssaihmisiltä!

Seuraava matka häämöttää vajaan kuukauden päässä. Ehkä siltä reissulta raaskin hankkia seuraavan Aqua Allegoria -matkamuistoni…paitsi tietysti jos matka on ihan katastrofi :D

Kuuluuko teilläkin tuoksuostokset nimenomaan tax free -ympäristöön vai hankitteko tuoksuja ihan fiilispohjalta milloin tahansa?

Continue Reading

Uutuus L’Occitanelta: Herbae Par L’Occitane

Mun on todella vaikea pysyä nahoissani nyt, sillä oon niin älyttömän innoissani! Kuten kaikki jo epäilemättä tietävät, L’Occitane on ollut jo vuosia suosikkimerkkini ihonhoidon (ja tuoksujen) saralla. Merkki tiputtelee markkinoille uutuuksia hyvin harvakseltaan ja harkitusti, joten jokainen uutuus on isosti odotettu. Nyt odotus palkittiin, sillä uusi naisten tuoksu Herbae par L’Occitane on IHANA.

Ihastuin päätä pahkaa jo pelkkään pahvilaatikkoonkin, ja kun avasin sen ja haistoin vienon tuulahduksen tuotteista, tiesin jo siinä kohtaa että nyt laatikossa on jotakin mulle mieluisaa.

Herbae par L’Occitane on vihreä kukkaistuoksu. Alkutuoksussa on sitruksista bergamottia ja rosépippuria, sydäntuoksussa valkopeippiä, villiruusua ja karhunvatukkaa ja pohjatuoksussa Provencen alueen villiruohoa, kumariinia, hunajaa ja myskiä.

Herbae on pehmeä, naisellinen ja täyteläinen tuoksu, mutta siinä on mukana juuri sopivasti raikkautta, joka tasapainottaa tuoksun makeampia elementtejä. Tuoksu on paljon voimakkaampi ja täyteläisempi kuin esimerkiksi L’Occitanen kevyet Verbenatuoksut, mutta ei niin ”raskas” kuin Terre de Lumière tai Terre de Lumière L’eau. Raskas on tässä yhteydessä huono sana, mutta ehkä ymmärrätte mitä tarkoitan. Herbae tuo mulle mieleen hyvin etäisesti Cleanin tuoksut, vaikka Cleanille ominainen saippuaisuus puuttuukin. Samankaltaisuuden mielleyhtymä tulee ehkä siitä, että tuoksuvivahteet ovat ikäänkuin suoraan luonnosta pullotettuja ja sellaisia autenttisia ja pehmeitä.

Pehmeys on minusta Herbaen paras puoli. Erityisesti Herbaen pohjatuoksu on minusta aivan ihastuttava, juuri sellainen halaustuoksu. Monet vihreät tuoksut tuntuvat syksy- ja talvikaudella liian kevyiltä ja ohuilta, mutta Herbaeta voisi aivan mainiosti käyttää ympäri vuoden (ja uskokaa pois, takuulla käytänkin). Se on tarpeeksi lämmin ja pehmeä talveen, mutta myös tarpeeksi raikas ja kepeä kesään.

 

Herbae par L’Occitane on pakattu veikeään kolmion muotoiseen pulloon, joka on kauttaaltaan läpinäkyvä ja ilmava. Pullon kaula on koristeltu hennon rustiikkisella paperinarulla.

Tuoksu on sillä tavalla selkeä ja vahva, että yksi suihkaus iholle riittää mainiosti. Tuoksun kesto on erittäin hyvä (kuten eau de parfumissa pitääkin olla), joten sitä ei tarvitse kesken päivän lisäillä. Jos suihkaisen Herbaeta iholleni aamulla ennen töihin lähtöä, se tuoksuu ranteessani helposti vielä 10 tunnin kuluttuakin.

Herbae par L’Occitane -tuotesarjaan kuuluu tuoksun lisäksi vartalon kosteusvoide, käsivoide, suihkugeeli ja palasaippua. Tuoksua saa kahdessa koossa, 50 ml ja 90 ml.

Olen jumittanut samantyyppisissä (sitrus)tuoksuissa jo tosi pitkään, joten oon todella onnellinen että Herbae par L’Occitane päätyi käsiini. Se on tuoksu jota tuskin olisin osannut itse itselleni valita, mutta jollaista olen jo pidempään etsinyt. Sanoisin, että Herbae on sellainen aikuisempi versio niistä tuoksuista, joihin yleensä aina päädyn.

Joko olitte kuulleet tästä uutuudesta tai peräti jo nuuhkaisseet?

(Tuotteet saatu. Postaus ei sisällä mainoslinkkejä.)

Continue Reading

Ylellinen heikkouteni: Guerlain Météorites

Kosmetiikka on siitä kiva kiinnostuksenkohde ja harrastus, että hömppään käytettävissä oleva rahamäärä ei kauheasti rajoita harrastamista. Tarkoitan sitä, että hyviä tuotteita löytyy ihan parilla eurollakin, mutta toki törsättyäkin saa jos sellainen huvittaa. Jokaiselle löytyy jotakin. Olen aika hyvä esimerkki suhteellisen kaikkiruokaisesta harrastajasta: intoilen yhtä lailla kahden euron essenceistä kuin kalliista luksuskosmetiikastakin. Pääosin pysyttelen sellaisessa keskihintaisessa kosmetiikassa, mutta on muutamia tuotteita joihin olen valmis panostamaan, kuten seerumit, luomiväripaletit ja silmänympärysvoiteet esimerkiksi.

Yksi heikkous mulla kuitenkin on. Se on kallis eikä varsinaisesti järjellä perusteltavissa, mutta sydän halajaa mitä sydän halajaa! Kyse on tietysti Guerlainista ja erityisesti Météorites-tuotelinjasta.

Hullaantumiseni alkoi yhdestä purkillisesta heleyttäviä puuterikuulia, ja nyt mulla on jo pienoinen kokoelma sarjan tuotteita. Puuterikuulia on neljä purkillista, ja lisäksi löytyy kivipuuteri ja primer. Meteoriiteissa vetoaa viimeiseen asti hiottu ulkonäkö, ylellisyys, ranskalaisuus, vintagefiilis ja uniikki tuoksu. Järjen kanssa niillä ei ole kovinkaan paljon tekemistä, ainakaan mitä tulee puuterikuuliin, sillä yksikin purkki riittäisi ihmisiäksi. Olen kirjoittanut puuterikuulien viehätyksestä aiemminkin, ja allekirjoitan edelleen kaiken mitä vaahtosin tässä kolmen vuoden takaisessa postauksessani.

Flocons Enchantés on mun tärkein meteoriittipurkkini, ja syy siihen selviää edellämainitusta vanhasta postauksesta. Purkkimafiasiskojen lahja edustaa mulle kaikkea sitä hyvää, jota bloggausharrastus on tuonut mukanaan. Vieressä olevat kuulat ovat vuoden 2012 LE-kokoelmasta ja kantavat mahtipontista nimeä Perles du Dragon. Ostin ne silmät kiiluen bloggaajakollegalta. Purkki on niin kaunis, että melkein itkettää.

Vakiovalikoiman puuterikuulat ovat ne mun ensimmäiseni. Enkelirasia sulkee sisälleen herkullisen punaiset poskipunapallerot, ne ostin tarjoushaukkana joskus Stockan alesta.

Puuteripalleroita ei oikein kärsi kuljettaa mihinkään, joten mulla on meteoriittipuuteri myös pressatussa muodossa. Heleyttävä primer on yksi parhaista ja kauneimmista ikinä, joten en raaski edes käyttää sitä. Mähän sanoin ettei tässä järjen kanssa pelata :D

Mulla on tapana aina tasaisin väliajoin nuuhkaista meteoriittipalleroisiani, sillä tykkään ihan älyttömästi vintagehenkisestä, puuterisesta orvokin tuoksusta. Bloggaajakavereiden kanssa olemme monesti hekumoineet ajatuksella meteoriittihajuvedestä, ja nyt sellainen on kuin onkin saatavilla! Olin taannoin Guerlainin My Rouge -huulipunien lanseeraustilaisuudessa ja vaikka yritin keskittyä ihaniin puniin, mun huomion varasti totaalisesti esillä ollut Météorites Le Parfum. Taisin jopa vähän kiljaista kun näin pullon esillä ja sainkin tuoksun sitten myöhemmin pr-kappaleena, varmaankin jotta en enää kiljuisi :D Tuoksu täytti kaikki odotukseni, sillä se todella tuoksuu aivan autenttisesti puuterikuulilta. Varsinkin alkutuoksu on suorastaan täydellinen.

Se, millaiseksi tuoksu ajan kanssa iholla muuttuu, riippuu tietysti kantajasta. Osalla tuoksua kokeilleista puuterinen orvokki pysyi koko ajan läsnä, mun iholla tuoksu muuttui hetken kuluttua tosi makeaksi ja vähän marsipaanin tyyppiseksi. Tää on mun perusongelma; ihoni taikoo kaikista tuoksuista esiin ne kaikista makeimmat vivahteet vaikka en niistä niin välittäisi. Mutta se on ihoni ongelma, varsinainen hajuvesi on juuri sellainen kuin sen pitäisikin olla.

Ilokseni mulle kerrottiin, että meteoriittituoksu on osa pysyvää valikoimaa! Jään jännityksellä odottamaan, tuleeko joskus vielä myyntiin myös joitakin erikoisversioita tästä tuoksusta.

Guerlainilla on kyllä muitakin ihan mielettömiä tuoksuja, joten en ollut ollenkaan yllättynyt että meteoriittituoksukin onnistui. Mun salaisena kosmetiikkahaaveena on kerätä Aqua Allegoria -sarjan kaikki tuoksut, sillä en ole löytänyt vielä yhtään mitä en olisi suorastaan rakastanut. Suosikkejani on Passiflora ja Mandarine Basilic, voi että ne on ihania! Toistaiseksi en omista ainuttakaan, mutta pitäähän ihmisellä tavoitteita elämässä olla :)

Loppuun haluan siteerata vielä erästä viisasta naista eli itseäni: ”Guerlain ei edusta mulle ”arjen luksusta”, vaan oikeaa luksusta. Se on kallista, huikentelevaa, loppuun saakka mietittyä, onnistuneesti brändättyä, laadukasta ja kaunista kosmetiikkaa, ja oikein alleviivaa sitä kuinka onnekas olen kun yksi ”murheistani” voi olla se, voinko ostaa puuterihelmiä vain koska olen hurahtanut niihin.”

(Tuoksu saatu, muut ostettu itse.)

Continue Reading