Nuuskuneiti: Lanvin Me L’eau

Nuuskuneiti-postaussarja tarjoilee tuoksuanalyyseja amatöörin näkökulmasta mutta ammattilaisen itsevarmuudella. Sarjassa esitellään hajuvesiä ja muita tuotteita, jotka ovat ihastuttaneet tätä kriittistäkin kriittisempää nenää. 

En edes aloita tästä häkellyttävän tiiviistä Nuuskuneidin julkaisutahdista (viimeksi heinäkuussa JA NYT TAAS), vaan menen suoraan tämänkertaisen nuuskuihastukseni pariin. Haahuilin pari viikkoa sitten töiden jälkeen paikallisessa markettikompleksissa etsimässä SmartPostia (en löytänyt sitä, koska joku ovela pirulainen oli siirtänyt postiautomaattia yhdeltä kulmalta toiselle kulmalle, ja sellainen kirkas sinioranssi valtava seinämä on luonnollisesti äärimmäisen vaikea havaita) ja ristiretkelläni haksahdin myös Emotioniin. Olen vannottanut itselleni että en saa ostaa mitään turhaa nyt, koska oon ihan kohta lähdössä lomareissulle ja voin vähintäänkin lentokentältä ostaa kosmetiikkahommia. Mutta…Lanvinin tuoksuja oli alessa. Ääää!

Tuoksuttelen aina kosmetiikkakaupoilla ollessani joitakin tuoksuja sillä tavalla ohimennen. Olen huomannut, että Lanvinin tuoksut ovat näillä ohikulkumatkoilla erityisesti sykähdyttäneet ja jääneet mun mieleen. Siltikään en ole koskaan omistanut yhtäkään Lanvinia. Nyt testasin Lanvin Me L’eau -tuoksua iholle ja tiesin saman tien, että nyt on mun tyyppinen tuoksu kyseessä. Alen jälkeen hintaa 30 ml pullolle jäi 27 euroa, joten ostopäätös oli nopeasti tehty. Tulin, haistoin, ostin.

Me L’eau on ikäänkuin toinen painos alkuperäisestä Me-tuoksusta, joka lukemieni kuvausten perusteella on aika vahvasti lakritsinen (kuulostaa kiinnostavalta). L’eau -versio on sitten kevyempi ja raikkaampi. En muista testanneeni koskaan tuota Me-tuoksua, joten jään nyt netin kirjallisten kuvausten varaan, mutta aion kyllä testata sitä kun se seuraavan kerran kohdalle osuu.

Tässä uudemmassa versiossa yhdistyy täydellisesti sitrustuoksut ja kukkaistuoksut. Me L’eau tuntui heti omalta ja se on ylipäänsäkin hyvin helppo tuoksu – kevyt, raikas, pehmeä, kesäinen mutta ei makea, piristävä ja hyväntuulinen. Tuoksunuotteina on greippiä, pionia, magnoliaa, punapippuria, orvokkia, seetriä, persikkaa ja myskiä – nämä siis Fragranticasta poimittuna, itsehän en osaa noin tarkasti eri nuotteja tuoksuista erotella. Parhaiten Me L’eaussa tulee minusta esiin sitrustuoksujen ja pionin yhdistelmä, joka on erinomaisen toimiva. Tuoksu tuo etäisesti mieleen myös Guerlainin meteoriitit, siis sillä tavalla että huomaa tuoksussa olevan jotakin aavistuksen tuttua, ja se johtunee orvokin tuoksunuotista. Orvokin osuus kuitenkin laimenee nopeasti ja tuoksu onkin minusta enemmän kirpeän kukkainen kuin puuterinen.

Pullokin on kauniisti liukuvärjätty ja sikäli nerokkaasti tehty, että se ohut muoviputki joka tuo hajuveden suuttimeen, ei näy pullosta ollenkaan. Yksityiskohdat on tärkeitä! :D

Kevyessä ja raikkaassa tuoksussa joutuu usein maksamaan kovaa hintaa sitten kestävyydessä ja niin tälläkin kertaa. Työpäivän verran tuoksu kestää juuri ja juuri, sanoisin että varmemmin kuusi kuin kahdeksan tuntia, ja sen jälkeen sitä on lisättävä jos meinaa ihastuttaa kanssaeläjiä hyväntuoksuisella tuulahduksella.

Lanvin Me L’eau oli mulle erinomainen pelinavaus Lanvinin tuoksujen suhteen, ja vahva veikkaukseni on ettei tämä jää viimeiseksi Lanviniksi mun tuoksuvalikoimassa. Eclat D’Arpege on ainakin ihana, ja muistaakseni myös Marry Me oli minusta hyvä (jos muistan oikein), mutta eihän sen nimistä tuoksua voi itse itselleen ostaa :D

Btw, blogi hiljenee muutamaksi päiväksi sillä olen lomareissulla viikon päivät. Instasta voi seurailla lomameininkejäkin jos haluaa, naputelkaa sinne @wastinglifestyle :)

Mikäs teidän viimeisin tuoksuhankinta on?

Continue Reading

Nuuskuneiti: Treacle Moon

Nuuskuneiti-postaussarja tarjoilee tuoksuanalyyseja amatöörin näkökulmasta mutta ammattilaisen itsevarmuudella. Sarjassa esitellään hajuvesiä ja muita tuotteita, jotka ovat ihastuttaneet tätä kriittistäkin kriittisempää nenää. 

Tutustuin Treacle Mooniin pari vuotta sitten Tallinnan kauneusmessuilla. Radioaktiivisen värinen One Ginger Morning -suihkugeeli kiinnitti mun huomion, huumaannuin tuoksusta ja raahasin jättipullon Suomeen – vain löytääkseni saman suihkugeelin myös Suomen kauneusmessuilta :D No, sittemmin olen nuuhkinut läpi muutkin saatavilla olevat Treacle Moonin tuotteet ja tunnustaudun faniksi.

Veikkaan, että Treaclemoon on suomalaisille suhteellisen tuntematon merkki. Brändi on brittiläinen ja tuotevalikoima koostuu suihkutuotteista, lähinnä suihkugeeleistä, saippuoista, vartalo- ja käsivoiteista. Tuotteet ovat halpoja ja värikkäitä. Ulkonäkö muistuttaa lapsellisempaa versiota philosophysta ja kovasti purnukoissa on samankaltaisuutta myös I Love -tuotemerkin kanssa. Toivon ettei Treaclemoonia kuitenkaan sekoiteta I Love -tuotteisiin, sillä vaikka ne ovat samaa hintaluokkaa ja samannäköisiä, erona on se että I Love -tuotteiden tuoksut ovat ällöttävän esanssisia. Treaclemoon on jotain ihan muuta. Tuoksuissa on Treaclemoonin ydin ja siksi esittelenkin ne tässä Nuuskuneitisarjassa.

One Ginger Morning on edelleen mun suosikki. Inkivääriähän tuoksusta tietysti löytyy, mutta muistatteko Rio Cola -mehujään? Sille One Ginger Morning tuoksuu! Olen pakottanut varmaan jokaisen mun luona käyneen kaverin tuoksuttelemaan tätä ihanaa neonvihreää suihkugeeliä (sori siitä, saatan olla joskus aika raskas hahmo kaveriksi) ja toistaiseksi JOKAINEN on tykännyt tuoksusta. Aivan parasta bestiä.

Rio-suihkugeelin jälkeen laajensin valikoimaani Those Lemonade Days -suihkariin. Odotin tavanomaista sitruunatuoksua, mutta Those Lemonade Days tuoksuu ennemminkin sitruunaleivokselle tai jollekin sokerisen kirpeälle jälkiruualle. Marenki ehkä? Aivan ihana joka tapauksessa.

Iced Strawberry Dream oli vähän riski, koska en yleensä pidä mistään mansikkatuoksuista, sillä ne harvoin ovat mitään muuta kuin esanssisia. Iced Strawberry Dream ei tietenkään sekään tuoksu tuoreelta mansikalta, mutta ei myöskään muoviselta. Siinä on ihana kirpeä elementti, mikä saa suihkugeelin tuoksumaan niiltä kirpeiltä mansikkaremmeiltä! NAMMMMMM! Silti Rio ja Lemonade on parempia, mutta Iced Strawberry Dream on varmaan ainoa mansikka-asia mistä tykkään yhtään.

Uusin lisäys kokoelmaan (joo, en tarvi suihkugeeliä seuraavaan vuosikymmeneen) on Dusted Cocoa Heaven. Tätä yksilöä on helppo kuvailla: Dusted Cocoa Heaven tuoksuu yksinomaan Jacky makupala -vanukkaalta. Siltä klassiselta kaakaovanukkaalta. Piste.

Treacle Moonilla on myös kausituotteita, kuten viime jouluinen Warm Cinnamon Nights (hyvä esitellä tää heinäkuussa), joka tuoksuu erehdyttävästi mausteiselta glögiltä. Sain pullon aikoinaan eleveniltä ja se odottaa kylmiä talvikuukausia. Sain samassa yhteydessä myös the Raspberry Kiss -body butterin, jossa on makea, pirtsakka vadelman tuoksu.

Treacle Moonin tuoksut ovat kaikki sellaisia, että ne onnistuvat yllättämään positiivisesti eivätkä aivan vastaa niitä tavanomaisia odotuksia. Ainoa mikä mua harmittaa on se, että vain murto-osa Treacle Moonin valikoimasta on saatavilla Suomessa. Treacle Moonin Fb-sivuilla näkyy minttusuklaata, keksitaikinaa, melonia, puuterisia tuoksuja, sheatuotteita, vaahtokarkkia….Suomeen on saatavilla näiden esittelemieni tuoksusarjojen lisäksi myös vaniljaa ja kookosta, mutta ne ei ole mun makuun. Monen muun makuun varmasti kyllä. Tuotteiden saatavuus on valitettavan nihkeää myös, omani olen ostanut kauneusmessuilta, eleveniltä ja Bangerheadilta, mutta molemmista nettikaupoista merkki on näköjään kadonnut! Apua. Huomasin asian vasta nyt kun kirjoitan tätä juttua. Kiva huomata tämmönen asia siinä vaiheessa kun on käyttänyt pari tuntia postauksen tekoon :D AARGH. No, julkaisen tän nyt joka tapauksessa, jottei työni menisi ihan hukkaan…Kannattaa pitää silmät auki kauneusmessuilla ja etenkin jos reissaatte esim. Saksaan tai Britteihin. Molemmissa maissa (ja varmasti muuallakin) Treacle Moonia myydään vähän joka paikassa. Samaten Tallinnassa Kaubamajassa on isohko valikoima Treacle Moonia ja sieltä ostinkin tuon Cocoan ja Strawberryn.

Mitäpä tässä muuta nyt voi sanoa kuin että toivottavasti kiinnostuksenne ei herännyt, koska ette saa näitä näemmä mistään :D ei prkl. Mun pitää ehkä alkaa selata ebayta koska MINÄHÄN EN ILMAN ONE GINGER MORNINGIA ALA SUIHKUTELLA.

(Cinnamon ja Raspberry saatu, muut ostettu itse. Elevenin linkki on mainoslinkki. Sen klikkailusta en hyödy, mutta sen kautta tehdyistä ostoksista saan pienen komission. Mahdolliset komissiot käytetään blogin palvelinkulujen kattamiseen.)

Translation: I looooove Treacle Moon but it gets more and more difficult to get any of their products in Finland. WHY?! I need my One Ginger Morning to survive! :o

Continue Reading

Nuuskuneiti: ihanat käsivoiteet

Nuuskuneiti-postaussarja tarjoilee tuoksuanalyyseja amatöörin näkökulmasta mutta ammattilaisen itsevarmuudella. Sarjassa esitellään hajuvesiä ja muita tuotteita, jotka ovat ihastuttaneet tätä kriittistäkin kriittisempää nenää. 

Nuuskuneidissä olis tänään tarjolla kaksi ensiluokkaista käsivoidetta! Olisin kirjoittanut molemmista joka tapauksessa, mutta tuoksut näissä ovat niin kutkuttavat, että päätin lykätä molemmat osaksi tätä nuuskuttelupostaussarjaa.

Signe Seebidin Suojaavan käsivoiteen ostin viime syksynä kauneusmessuilta, mutta korkkasin sen käyttöön vasta hiljattain. Olin päättänyt sinnillä käyttää ensin loppuun Lushin Lemony Flutterin, vaikka olin jo syksyllä aikamoisissa ongelmissa sen tuoksun kanssa. Lemony Flutter kohtasi loppunsa viime kuussa ja nyt Suojaava käsivoide on hypännyt sen saappaisiin.

Signe Seebid on virolainen luonnonkosmetiikkamerkki, jonka tuotteisiin olen vartalokuorintojen merkeissä tutustunut jo aiemminkin. Tuotteet tehdään alusta loppuun käsityönä Virossa ja myös pakkausten ekologisuuteen kiinnitetään huomiota. Se tarkoittaa lasipurkkeja ja kierrätyspaperia ja näkyy kuluttajalle syötävän suloisina pakkauksina. Yrityksestä voi lukea lisää vaikkapa täältä.

Suojaava käsivoide sisältää pääasiassa sheavoita ja tuoksunsa se saa appelsiinin ja ylang-ylangin eteerisestä öljystä. Ilman pakkauksen tekstiä olisin voinut vaikka vannoa, että voiteessa on anista. Tuoksu nimittäin yhdistää appelsiinia ja lakritsaa todella jännällä, mausteisella tavalla. Ihana!

Suojaava käsivoide on lähtökohtaisesti ihan kovaa, kuten puhdas sheavoikin. Se myös sulaa silmänräpäyksessä ihon lämmön vaikutuksesta ja muuttuu öljymäisen notkeaksi. Voide on niin rasvaista, että kesken arkiaskareiden en voi kuvitella tätä käyttäväni, mutta yöksi tämä on ihan älyttömän hyvä. 120 ml on hurja pakkauskoko, pelkästään yökäytössä purkki tulee kestämään pienen ikuisuuden. Käsivoide maksaa 16 euroa ja on saatavilla esimerkiksi Bona Valeren nettikaupasta ja useista Prismoista. Jälleenmyyjät löytyy täältä.

Toinen nuuskutteluvoide on Naturally Europeanin Verbena Luxury Hand Cream. Naturally European -merkillä on upeita tuoksumaailmoja, sellaisia jotka ovat jotenkin enemmän kuin mitä pelkkä nimi antaisi ymmärtää. Verbenalta odotin perinteistä sitruunan ja rautayrtin tuoksua, mutta tässä onkin jotakin Virgin Mojiton tyyppistä tuoksua, sokerisen kirpeää, ja lisäksi tuoksu tuo mulle välittömän mielleyhtymän pop rocks -karkkeihin! Heti kun tuoksuttelen tätä voidetta, melkein tunnen suussani sen karkkirakeiden poksumisen! Huikeeta :D

Sekä pakkaus että voiteen koostumus tuo erehdyttävästi mieleen L’Occitanen Sheakäsivoiteen. Verbena-käsivoide on paksua ja tosi kosteuttavaa. Jos pidät Sheavoiteen koostumuksesta ja sitrustuoksuista, tulet pitämään tästäkin. Muita tuoksumaailmoja ovat muun muassa Rose Petal, Ginger & Lime (!!!) ja Milk. Naturally Europeanin tuotteita löytyy muun muassa Stockalta ja Sokoksilta. Merkki on lisäksi kohtuuhintainen, ihonhoitotuotteiden hinnat liikkuvat 8-14 euron hujakoilla. Kyseinen käsivoide irtoaa 10,90 eurolla ja on muuten riittoisaa. Itse olen iskenyt silmäni merkin huonetuoksuihin, ne täytyy testata kunhan edellisestä huonetuoksusta potku loppuu.

Onkos kumpikaan voide teille tuttu? Ja tuoksuuko ylang-ylang oikeastikin lakritsille??

(Naturally European -voide saatu. Postaus ei sisällä mainoslinkkejä.)

Translation: These are two of my favorite hand creams at the moment! They both smell DIVINE. 

Continue Reading