Pala kotia: Indian Summer

Lupailin aiemmin teille sisustusjuttuja ja nyt pääsen niissä alkuun! Sain tilaisuuden tehdä yhteistyötä uuden suomalaisen verkkokaupan, Design from Scandinavian kanssa. Siitä pääsette hyötymään myös te! Luvassa on alekoodeja ja ihana arvonta. Mutta ei mennä asioiden edelle, sillä mulla on paljon muutakin höpistävää teille.

Kuten jo aiemmin kerroin, sisustus on aina ollut musta älyttömän kiinnostavaa ja mulle asuminen on tosi tärkeä asia, ja siksi olen valmis siihen panostamaan sekä aikaa että rahaa. Eron aikaan pidin itseni kasassa kanavoimalla ajatuksiani uuteen kotiin ja siihen, miten saan asunnosta mieluisan ja omannäköisen. Kerrankin sain sisustaa juuri niinkuin itse haluan. Mulla oli ja on edelleen selkeä käsitys siitä, miltä haluan asunnon näyttävän, mutta toki taloudelliset seikat asettavat omia rajojaan mun mielikuvitukselle. Mutta hiljaa hyvä tulee – tykkään metsästää tarjouksia ja kirpparilöytöjä ja rakentaa kotia pikkuhiljaa. Ajatukset on viime kuukaudet pyörineet lähinnä sisustusjuttujen ympärillä, ja siksikin olen ihan poskettoman innoissani tästä yhteistyömahdollisuudesta. Mikäs sen parempaa kuin päästä esittelemään kotimaista verkkokauppaa, joka myy sekä suomalaista suunnittelua että suomalaista käsityötä ja vieläpä modernin skandinaavisella otteella. Tänään pysytellään keittiön tunnelmissa, ja seuraavassa jutussa pääsette kurkkaamaan mun olohuoneeseen  :)

Aikaisemmin en välittänyt astioista ja kattauksista pätkääkään. Mulle oli ihan se ja sama, mistä kiposta syön ja minkä värinen se on, enkä uhrannut ajatustakaan millekään pöytäliinoille. Jossain vaiheessa nyrjähdin kuitenkin haalimaan ja keräämään mustavalkoisia astioita ja kauniita kaitaliinoja. Yritän työntää mielestäni pois ajatuksen, että kipoista ja kupeista innostuessani saatoin nytkähtää kohti keski-ikää. Kyllä ikuisesti nuorikin voi astioista innostua. Ja pöytäliinoista.

Nyt mulla on aika hyvä tilanne, sillä yhtä kirkkaanpunaista Pikku Myy -mukia lukuunottamatta kaikki astiani toistavat mustavalkoista värimaailmaa. Joukossa on Arabiaa, Iittalaa, Annoa, kirpparilöytöjä ja merkittömiä halpisastioita, kaikki sulassa sovussa keskenään. Tarpeellisten astioiden keräily on helppoa, kun ei tarvitse olla merkkiuskollinen. Kattauksista en edelleenkään kauheasti ymmärrä, mutta kun jokainen astia ja pöytäliina sopii yhteen, pöytä näyttää vähällä vaivalla ”laitetulta”. Kaitaliinojakin on kertynyt muutama, ja niillä on helppo vaihdella ruokapöydän ilmettä.

Aiemmin mainitsin myös mun pellavainnostuksesta. Rouhea, kaunis ja kestävä luonnonmateriaali sopii niin sänkyyn, vaatteisiin kuin ruokapöytäänkin, joten otin innolla vastaan mahdollisuuden saada käyttööni pellavaisia keittiötekstiilejä Design from Scandinaviasta. Jokipiin Pellavan valmistamat Indian Summer -tuotteet ovat Paola Suhosen suunnittelemia ja osoittavat, että pellavakin voi olla nuorekas ja moderniin makuun taipuva materiaali. Indian Summer -tuotteiden graafinen sulkakuvio iski heti mun ihastushermoon ja kaunis hiekan sävy sopii loistavasti pehmentämään mustan ruokapöydän jyrkkyyttä. Pohdin hetken myös harmaata sävyä, mutta ajattelin hiekan sävyn olevan kodikkaampi ja pehmeämpi. Hyvä valinta, vaikka itse sanonkin. Olin niin tohkeissani että otin kuvat heti kun sain tuotteet paketista, joten pahoittelen liinan ryppyisyyttä :D

Indian Summer -sarjaan kuuluu kaitaliinan lisäksi keittiöpyyhe ja patalappu, joten koko keittiöön saa helposti yhtenäistä ilmettä. Mun asunnossa on pieni (ja huonosti suunniteltu) avokeittiö, jossa mitään ei oikein saa piiloon. Keittiöön näkee niin makkarista kuin olohuoneestakin, joten siistin yleisilmeen saavuttamiseksi pientenkin asioiden ulkonäkö on merkityksellinen. Arvostan siis ehdottomasti yhtenäisiä keittiötekstiilejä.

Tämä samanlainen Indian Summer -setti on mukana arvontapalkinnossa, josta kirjoitan myöhemmin vielä erikseen, mutta jos ette luota tulevaan arpaonneenne, saatte Indian Summereista 15% alennuksen koodilla WLindian15 . Alennus on voimassa 28.2.2017 saakka.

Seuraavassa sisustusjutussa siis olohuonehommia ja sen jälkeen tämä paljon puhuttu arvonta :)

Mitä sanoo raati – onko astioilla ja liinoilla teille merkitystä? Sopisiko Indian Summer teidän kotiinne?

(Postaus toteutettu yhteistyössä Design from Scandinavian kanssa. Indian Summer -tuotteet saatu. Postaus ei sisällä mainoslinkkejä.)

Translation: Here’s a peek in my kitchen! I have one rule in there: if it’s not black & white or made of linen, it’s not going to make the cut. :D (Linen products are press samples from Design from Scandinavia.)

Continue Reading

Tarjoushaukka vauhdissa!

Mun ei edes pitänyt postata nyt, ja yleensä ajastan höpinäni aamuun, mutta nyt on niin voittajafiilis että pakko tulla hehkuttamaan! Oon havitellut kunnon pellavalakanoita jo pitkään, mutta se on jäänyt siihen haaveilun asteelle koska pellavalakanat maksaa ihan älyttömästi. Jos sadalla eurolla saa yhden pussilakanan ja tyynyliinan niin se on jo hyvä diili. Mulla on olemassa yhdet pellavalakanat, mutta ne on hurjan ohutta kangasta eikä niissä ole sellaista rouheaa tuntumaa kuin paksummissa kankaissa. Pellava on hengittävä, ihana luonnonmateriaali joka ei hiosta, kutita, allergisoi ja kestää lähes ikuisesti hyvänä. Ja pellavatuotteiden ulkonäkökin on yleensä tosi kaunis ja värit luonnonläheisiä, murrettuja ja kauniita.

Mut se löytö! Sain sähköpostiin alekoodin jolla Elloksen aletuotteista saa viedä -50% lisäalen. Meinasin tukehtua sylkeeni innostuksesta ja pläräsin maanisesti sisustuspuolen aleosaston läpi – ja löysin kauniit pellavalakanat!!!! *voitontanssi*

 

Oikeesti. Kaksi pellavapussilakanasettiä ja yksi aluslakana postikuluineen vajaa 77 euroa?!?!?! Tsiisus, ihan saippuan hintaista! Pussilakanasetin normihinta oli 119 euroa KAPPALE. Säästin yli 270 euroa. PARASTA!!!

Olin niin tohkeissani, etten tajunnut ollenkaan kurkkia esim. kauneuspuolen kosmetiikka-aleja...mut ehkä parempi niin. Olis varmaan mennyt överiksi.

Jos joku muu haluaa tän saman voittajafiiliksen, niin alekoodi tuon lisäalennuksen saamiseksi on 355410 . Tämä tarjoushullutus on voimassa 22.1.2017 saakka joten rip rap! Elloksen aleen pääset tästä!

Se joka väittää ettei materia tuo onnea, valehtelee. Mä ainakin oon ihan soikeana onnesta nyt :D

(Linkit ovat mainoslinkkejä. Niiden klikkailusta en hyödy, mutta niiden kautta tehdyistä ostoksista saan pienen komission, joka käytetään blogin palvelinkuluihin.)

Continue Reading

Kosmetiikkakaaosta selättämässä, osa 2

Edellisessä epäjärjestystä käsitelleessä jutussa kirosin kaappien syviä ja hankalia hyllyjä, jotka ovat epäkäytännöllisiä sekä kosmetiikan että vaatteiden säilyttämiseen. Moni ehdottikin hyllyjen muuttamista vetolaatikoiksi, mutta budjetti ei venynyt elfan tyyppisten ratkaisujen hankintaan. Sitten sain kuitenkin kaverilta muuttotyhjennyksen yhteydessä Ikean Antonius-korihyllyjä neljä ”tornia” ja olin niin mielissäni että meinasin haljeta! Mitatkin täsmäsi mun kaappeihin. Yksi hyllykkö vie noin puolet kaapin korkeudesta, joten laskin että saan yhden kosmetiikkakaappiin, yhden siivouskaappiin ja kaksi päällekkäin vaatekaappiin.

Haettiin hyllyköt Sissin kanssa ja Sissi paukutti hyllyköt kumivasaran avulla palasiksi ja nippuun (ja osti siinä sivussa kaveriltani hermeettisen kokoisen taulun, mutta se on toinen tarina). Sitten vaan auto täyteen ja hyllyköt kotiin ja juhlimaan sitä kuinka oon strong and independent woman.

Kai tää ois jossain todellisuudessa voinut mennä niin, että olisin koonnut korihyllyt, laittanut ne kaappiin, täyttänyt laatikot kosmetiikalla ja esitellyt blogissa organisoitua kosmetiikkavarastoani. Mutta koska nyt puhutaan mun elämästä, niin reisillehän se meni.

Ensimmäinen ongelma tuli jo kokoamisvaiheessa. Metalliset rimat piti laittaa sivulaitojen väliin pitämään hyllykön kehikon koossa. Helppoa, ei ruuveja eikä mitään. Osa rimoista upposi paikoilleen kuin vanhaan ihmiseen mutta osa ei loksahtanut kohdilleen vaikka mitä perkelettä ois huutanut. Ensin meni maltti ja sitten rima. Sain siis halkaistua tuollaisen metalliväkäsen irtipoikki ja toki vielä niin, että puolet väkäsestä on riman sisällä. Pysyvästi.

Seuraavia rimoja en yrittänyt enää nitkuttaa tai työntää paikoilleen, vaan hakkasin ne vasaralla kohdilleen. Veikkaan että purkamista nää ei enää käsittelyni jälkeen kestä. Tosin suurempi huoli lienee se kuulovaurio, jonka itselleni (ja naapureille) aiheutin hakkaamalla metallikiskoja tavallisella vasaralla. Se kumivasara ois ollut ehkä ihan jees.

No mutta, yksi rikkinäinen ja yksi ehjä kehikko koottuna tyhjensin kaksi kaappia kehikoita varten. Tuli vaan pari muuttujaa. Joku saatanan neropatti on keksinyt, että kaapin viidestä hyllystä vain kaksi on irrotettavia ja muut kiinteitä. MIKSI!!! Arvatkaa vaan olinko tajunnut tätä ennenkuin tyhjensin koko helvetin kaapin. Siinä meni se mun ajatus a) kosmetiikkakaapista b) siististä vaatekaapista.

Infernaalinen vitutus alkoi hiipiä ohimoon, mutta pidin itseni rauhallisena ja muutin joustavasti suunnitelmaa: laitan korihyllykön kaappiin, jossa on vain vaatetanko.

Paitsi että EN NÄKÖJÄÄN LAITAKAAN.

Tässä kohtaa latelin ilmoille kaikki tietämäni kirosanat. Haluaisin ensinnäkin haastaa noiden kaappien suunnittelijan oikeuteen ja toisekseen heittää nuo korihyllyköt parvekkeelta, mutta ei ne varmaan mahtuis siitä parvekkeenkaan ovesta.

Ehkä ei ois ihan näin iso tatti otsassa, jos olisin huomannut hylly- ja saranaongelmat ENNEN kuin tyhjensin kaapit ja kasasin tilaa vievät korihyllyköt. Luovutin ja menin lattialle makaamaan ja miettimään elämän ihanuutta.

Tässä vaiheessa Riehakin katsoi järkeväksi tulla apuun ja tuli makaamaan mun päälle ja hönkimään naamalle. Kiitos.

Tää huone on nyt niin sekaisin ja täynnä, että en esimerkiksi pääse käsiksi mun työpöytään lainkaan. Kirjoitan nytkin tässä lattialla, puristuneena sivupöydän ja korihyllykön ja koiran väliin. Kello on miljoona, en ole syönyt, pyykit mätänee koneeseen ja korvissa soi. Tekis mieli heittää joku käsikranaatti olan yli tähän huoneeseen.

Mitäs sitä sitten keksis?

Translation: sometimes everything works out just the way you want. And sometimes it really, really doesn’t.

Continue Reading