Kosmetiikkakaaosta selättämässä, osa 2

Edellisessä epäjärjestystä käsitelleessä jutussa kirosin kaappien syviä ja hankalia hyllyjä, jotka ovat epäkäytännöllisiä sekä kosmetiikan että vaatteiden säilyttämiseen. Moni ehdottikin hyllyjen muuttamista vetolaatikoiksi, mutta budjetti ei venynyt elfan tyyppisten ratkaisujen hankintaan. Sitten sain kuitenkin kaverilta muuttotyhjennyksen yhteydessä Ikean Antonius-korihyllyjä neljä ”tornia” ja olin niin mielissäni että meinasin haljeta! Mitatkin täsmäsi mun kaappeihin. Yksi hyllykkö vie noin puolet kaapin korkeudesta, joten laskin että saan yhden kosmetiikkakaappiin, yhden siivouskaappiin ja kaksi päällekkäin vaatekaappiin.

Haettiin hyllyköt Sissin kanssa ja Sissi paukutti hyllyköt kumivasaran avulla palasiksi ja nippuun (ja osti siinä sivussa kaveriltani hermeettisen kokoisen taulun, mutta se on toinen tarina). Sitten vaan auto täyteen ja hyllyköt kotiin ja juhlimaan sitä kuinka oon strong and independent woman.

Kai tää ois jossain todellisuudessa voinut mennä niin, että olisin koonnut korihyllyt, laittanut ne kaappiin, täyttänyt laatikot kosmetiikalla ja esitellyt blogissa organisoitua kosmetiikkavarastoani. Mutta koska nyt puhutaan mun elämästä, niin reisillehän se meni.

Ensimmäinen ongelma tuli jo kokoamisvaiheessa. Metalliset rimat piti laittaa sivulaitojen väliin pitämään hyllykön kehikon koossa. Helppoa, ei ruuveja eikä mitään. Osa rimoista upposi paikoilleen kuin vanhaan ihmiseen mutta osa ei loksahtanut kohdilleen vaikka mitä perkelettä ois huutanut. Ensin meni maltti ja sitten rima. Sain siis halkaistua tuollaisen metalliväkäsen irtipoikki ja toki vielä niin, että puolet väkäsestä on riman sisällä. Pysyvästi.

Seuraavia rimoja en yrittänyt enää nitkuttaa tai työntää paikoilleen, vaan hakkasin ne vasaralla kohdilleen. Veikkaan että purkamista nää ei enää käsittelyni jälkeen kestä. Tosin suurempi huoli lienee se kuulovaurio, jonka itselleni (ja naapureille) aiheutin hakkaamalla metallikiskoja tavallisella vasaralla. Se kumivasara ois ollut ehkä ihan jees.

No mutta, yksi rikkinäinen ja yksi ehjä kehikko koottuna tyhjensin kaksi kaappia kehikoita varten. Tuli vaan pari muuttujaa. Joku saatanan neropatti on keksinyt, että kaapin viidestä hyllystä vain kaksi on irrotettavia ja muut kiinteitä. MIKSI!!! Arvatkaa vaan olinko tajunnut tätä ennenkuin tyhjensin koko helvetin kaapin. Siinä meni se mun ajatus a) kosmetiikkakaapista b) siististä vaatekaapista.

Infernaalinen vitutus alkoi hiipiä ohimoon, mutta pidin itseni rauhallisena ja muutin joustavasti suunnitelmaa: laitan korihyllykön kaappiin, jossa on vain vaatetanko.

Paitsi että EN NÄKÖJÄÄN LAITAKAAN.

Tässä kohtaa latelin ilmoille kaikki tietämäni kirosanat. Haluaisin ensinnäkin haastaa noiden kaappien suunnittelijan oikeuteen ja toisekseen heittää nuo korihyllyköt parvekkeelta, mutta ei ne varmaan mahtuis siitä parvekkeenkaan ovesta.

Ehkä ei ois ihan näin iso tatti otsassa, jos olisin huomannut hylly- ja saranaongelmat ENNEN kuin tyhjensin kaapit ja kasasin tilaa vievät korihyllyköt. Luovutin ja menin lattialle makaamaan ja miettimään elämän ihanuutta.

Tässä vaiheessa Riehakin katsoi järkeväksi tulla apuun ja tuli makaamaan mun päälle ja hönkimään naamalle. Kiitos.

Tää huone on nyt niin sekaisin ja täynnä, että en esimerkiksi pääse käsiksi mun työpöytään lainkaan. Kirjoitan nytkin tässä lattialla, puristuneena sivupöydän ja korihyllykön ja koiran väliin. Kello on miljoona, en ole syönyt, pyykit mätänee koneeseen ja korvissa soi. Tekis mieli heittää joku käsikranaatti olan yli tähän huoneeseen.

Mitäs sitä sitten keksis?

Translation: sometimes everything works out just the way you want. And sometimes it really, really doesn’t.

Continue Reading

Kosmetiikkakaaosta selättämässä

Muuton yhteydessä nakkelin kaiken omaisuuteni ilmeisen summittaisesti kaappeihin, koska kaapista riippumatta sisältö on sekavaa, sekaisin ja käytettävyys nolla. Oikeasti en muista koko muuttoajanjaksosta oikein mitään. Pään sisällä oli hirvittävä kaaos ja toimin jotenkin autopilotilla, kunnes sekin prakasi. En muista laittaneeni yhtäkään tavaraa kaappeihin, saati tyhjentäneeni muuttolaatikoita. Ei siis sinänsä mikään ihme ettei kaappien järjestyskään ole oikein mulle hahmottunut, vaikka olen ne kaapit itse mukamas organisoinut.

NOH, sain nyt kuningasidean. Tyhjennän kaiken omistamani kosmetiikan yhteen läjään ja erottelen ne sitten tuoteryhmittäin. Käsisaippuat yhteen läjään, vartalovoiteet toiseen ja niin edelleen. Ajattelin, että silleen saisin selkeän kuvan siitä, kuinka monta purnukkaa on jonossa missäkin kategoriassa ja minkä verran on kuvaamatta sellaisia tuotteita, joista haluan kirjoittaa.

Kauheen hyvä idea mun mielestä, ja kun sisko tuli käymään, päätettiin aloittaa urakka samantien. Valitettavasti siinä kävi niin, että aloitus venyi aika myöhäiseen iltaan ja saatiin lähinnä vain tyhjennettyä kaikki mun varastot lattialle ja järjestettyä niitä semisti kasoihin, jonka jälkeen pitikin yllättäen mennä nukkumaan ja aamulla sisko pakeni ulkomaille ja jätti mut selviytymään purkkimeren kanssa.

Huomasin kyllä kevyttä vinoumaa tuoteryhmissä. Esimerkiksi hoitoaineita mulla oli kaksi, mutta hiusten lämpösuojia/yleissuihkeita kevyet YHDEKSÄN. Kumpaakohan kuluu enemmän, hoitoainetta vai noita suihkeita?? Varsinkin kun muotoilen hiuksia kunnolla ehkä pari kertaa kuussa…no eipähän tartte loppuelämän aikana yhtään lämpösuojaa ostaa ja varmaan jää perinnöksikin. Olin jo melkein luopumassa yhdestä, mutta sitten muistin että sehän tuoksuukin hyvälle. Ja kuka nyt kahdeksalla suihkeella pärjäisi?

Hajuvesihylly sentään sisälsi ihan pelkästään hajuvesiä. …………ja tyhjiä Lushin purkkeja ja palasaippua-astioita ja tyhjiä matkahajuvesihylsyjä. Arrrrrggghh!

Kun tuotteet oli ensin levitetty ja jaoteltu kasoihin, heräsin siihen todellisuuteen etten ollut lainkaan suunnitellut miten siitä etenisin. Mun pitäis organisoida tuotteet jotenkin niin, että olis selkeesti erillään kuvausta odottavat tuotteet ja ne tuotteet, jotka odottaa testausta, ja vielä nekin, jotka on vapaasti jo käytössä. JA haluaisin myös, että purkit ois tuoteryhmittäin. Tosi helppoa! En osannut ratkaista asiaa, joten a) jätin tuotteet lattialle b) otin viiniä.

Oon sentään jo ennakoivasti ostanut Ikeasta rullilla varustetun tarjoiluvaunun, johon ajattelin saada jossain vaiheessa organisoitua ne kuvaamista odottavat uutuudet sekä omat ostokset, mielellään vielä jotenkin kiireellisyysjärjestyksessä.

Joo ei tää ny ihan vielä toimi kuten ajattelin :D

Huomatkaa myös tuo taustalla seinään nojaileva taulu, jonka aiheena on vessan säännöt. Melko oleelliset näin meikkaushuoneessa.

Kysehän ei edes ole siitä, että mulle tulisi rekkalasteittain kosmetiikkaa koko ajan, vaan siitä, että en kykene organisoimaan tavaroita enkä aikaani. Tuotteita unohtuu kuvata ja käyttääkin, kun ne eivät ole helposti näkyvillä ja saatavilla. Ja kun kamat on epäjärjestyksessä, tulee tehtyä myös typeriä ostoksia. Kuvittelee esimerkiksi, että suihkugeelit taisikin olla aika loppu ja ostaa pari litraa lisää, vaikka niitä on jossain kaapin perukoilla jemmassa kolme pulloa. Ei sillä että mulle olis ikinä käynyt mitään vastaavaa, mutta kaverilta kuulin…

Rengasvalo oli muuten tässäkin puuhassa oiva apuri tolkuttoman valotehonsa ansiosta! Mulla ei edelleenkään ole kattolamppua possuiluhuoneessani, joten ennen rengasvalon tuloa taloon huoneessa oli jatkuvasti liian hämärää. Nyt tuo yksi pirteä, pöljän näköinen valaisin antaa valoa liki koko huoneen täydeltä.

Meikkikuvia en ole yrittänytkään vielä ottaa, mutta huomasin että rengasvalaisimen valo on jotenkin oudon väristä, tai kamera ainakin tekee kuvista joko ihan vihreitä tai punaisia vaikka kuinka ränkkäisi valkotasapainoa. Vaatii perehtymistä siis, mutta voin selättää vain yhden haasteen kerrallaan ja tällä hetkellä se on tuo purkkimeri. Lattialle asetellut siistit tuotepinot oli kaunis ajatus, mutta koska oon ketterä kuin kirjahylly ja huone on tosi pieni, oon keilannut ne pinot kumoon jo ajat sitten. Taidan ottaa käyttöön seuraavalla kerralla lapion, tai en saa huonetta esim. imuroitua enää koskaan.

Kriiseilen myös siitä, että vaikka ostelen holtittomasti säilytyslaatikoita, -pusseja ja -purkkeja, niitä ei kuitenkaan tunnu koskaan olevan riittävästi tai ainakaan oikean kokoisia. Järjestys jotenkin välttelee mua. Jouduin alistumaan rumiin sinisiin muovilaatikoihin vaikka haluaisin että kaikki olis nättiä ja samanlaista keskenään.

Kysymys kuuluu, että MITEN mun kannattais tuotteet järkätä? Käytettävissä on siis yksi kokonainen kaappi, kylppärissä pari hyllyä ja sitten vielä tuo uusi tarjoiluvaunuasia. Nii joo ja toki Muuramen laatikostotkin olisi osittain käytettävissä, jos vähän järkeistäisin niidenkin sisältöä…ne laatikot ovat vaan niin matalia, etteivät ole ihan ideaaleja isompien purkkien säilytykseen.

Please help.

Translation: My stash expands and multiplies itself (or at least it seems so) but my organization skills are as bad as ever. Result: I need a drink. 

 

Continue Reading

Tervetuloa, 2017

Jaa, se ois sitten paluu arkeen. Joulu oli oikein kiva ja sain huippuja lahjoja, kuten nättejä lakanoita, viinilaseja (tärkeimmät astiat by far), kahvinkeittimen…sellaisia lahjoja, jotka olivat viimeksi hurjan tarpeellisia joskus itsenäistymisen alkuvaiheilla, ja nyt taas uudestaan. Ympyrä sulkeutuu…

Moccamaster on ollut ahkerassa käytössä :) Kyllä suomen kielen kaunein sana on aamukahvi!

Siskot ilahdutti mua aivan täydellä yllärilahjalla, light boxilla! Oon ihastellut näitä monissa blogikuvissa ja kaupoissakin, mutta tuskin olisin koskaan tullut itse ostaneeksi tällaista. Lootaan systerit olivat laittaneet valmiiksi alla näkyvän tekstin ja ostaneet pari kirjainsettiä vielä kylkiäisiksi. Tekstiä voi siis vaihtaa liu’uttamalla nuo kirjainlaatat pois ja laittamalla uusia tilalle. Maailman paras turhake! Tulee hyvä mieli heti kun katson lootaa :) Mokoma toimii vielä pattereilla, joten ei tartte säätää johtojen kanssa. Parhautta.

Uudeksi vuodeksi piti tietty vaihtaa asiaankuuluva teksti :)

Jälkitoimituksena tuli vielä bloggaamiseen liittyvä joululahja, jonka tilasin itse ja jonka rahoittamisessa mummi avusti…

RENGASVALO! Whoop whoop! Nyt pitäis riittää valoa pimeimpinäkin päivinä. On himmennin, on diffuuserikangas ja jalusta ja kaikki pelit ja rensselit. Kyllä ny on hyvä aloittaa uusi bloggausvuosi!

Vuoden vaihtumiseen liittyi kovasti erilaisia tunteita. Kulunut vuosi on heittänyt kaiken päälaelleen ja elämä on nyt täysin erilaista kuin se oli vuosi sitten tähän aikaan. Tuskin olisin uskonut mitä tulee tapahtumaan, jos joku sen minulle olisi vuosi sitten kertonut. Mutta niin se elämä heittelee. Olen enemmän kuin tyytyväinen siitä, että 2016 on ohi. Oli aika ennen vuotta 2016 ja on aika sen jälkeen. Vedenjakajavuosi, jonka jälkeen mikään ei enää ole niinkuin ennen. Niinpä 2017 alkaa todella puhtaalta pöydältä: tämä on loppuelämäni ensimmäinen vuosi.

Millaisissa mietteissä te aloitatte tämän vuoden?

Translation: Santa brought awesome presents for me! That ring light is going to get some heavy use!

Continue Reading