Vuosikatsaus 2018

Heippa pitkästä aikaa ja hyvää alkanutta vuotta! Kirjoitan tätä uudenvuodenpäivänä ja ajattelin ajankohtaan sopivasti tehdä pienen vuosikatsauksen. Mun on aina tosi vaikea muistaa mitä milloinkin on tapahtunut ja mistä vuodesta on kulloinkin ollut kyse, joten ehkä tämä muistelojuttu auttaa mua vähän jäsentämään asioita itsellenikin :)

Tammi-helmikuu 2018: Koko vuoden kohokohta oli ehdottomasti Teneriffan matka (Teneriffajuttuni löytyvät täältä ja täältä). Matka oli mun ja poikaystäväni eka yhteinen ulkomaanmatka ja siksikin spesiaali. Joululoman loppuminen ei paljoa kaihertanut, kun odotti tulevaa aurinkolomaa. Reissu oli ihan älyttömän hauska ja kiva, ja kovin haikea olo kyllä tulee nyt kun reissun kuvia katselee. Reissun lisäksi Rieha Riepulainen täytti 3 vuotta helmikuussa.

Maaliskuu 2018: maaliskuu meni kännykän kuvasaldosta päätellen lähinnä sisustushommissa :D  Maaliskuussa mulla alkoi myös äkillisesti kummallinen sormikipu oikeassa kädessä, joka johti liikerajoitukseen ja sairaslomaankin, kun en pystynyt tekemään oikean käden sormilla paljoakaan. Sormesta löytyi hyvälaatuinen luutuumori ja leikkaus suunniteltiin kesäkuulle mutta peruttiin myöhemmin, sillä oireet loppuivat yhtä äkisti kuin alkoivatkin.

Huhtikuu 2018: pääsiäinen vietettiin siskon luona Vaasassa. Koko perhe valui sinne niin etelästä kuin pohjoisestakin ja kivaa oli! Käytiin myös Tuurissa ekskursiolla. Se paikka oli aika antikliimaksi, mutta hauskaa oli silti :D Lisäksi käytiin poikakaverin kanssa Porvoossa päiväretkellä, ostettiin poskettoman kokoinen grilli ja näemmä myös nautittiin HELTEESTÄ, sillä puhelimesta löytyi valokuvatodiste siitä että 20.4. on ollut 20 astetta lämmintä! Huhtikuun lopussa lähdettiin Tsekkeihin, tarkemmin ottaen Brnohon. Sisko oli siellä vaihdossa ja pitihän häntä käydä siellä moikkaamassa :) Viiden päivän reissuun mahtui Brnon lisäksi myös Praha ja Wien sekä erinäisiä kommelluksia.

Toukokuu 2018: en muistanutkaan, että Suomen hellesekoilu alkoi jo toukokuussa, mutta näemmä olen hikoillut töissä 26 asteen lämpötiloissa jo silloin :D Urheilin paljon, loikoilin pihalla paljon, hymyilin paljon.

Kesäkuu 2018: ehdin olla Suomessa juuri ja juuri kuukauden, kunnes seuraava ulkomaanreissu koitti taas! Lähdettiin perheen naisporukalla Lontooseen ja oli kyllä aivan huippu reissu. Meinasin jättää reissun väliin säästääkseni rahaa, mutta onneksi en ollut niin järkevä! Reissun loppuminenkaan ei harmittanut yhtä paljon kuin normaalisti, sillä toinen siskoistani jäi meille vielä au pairiksi (eli lomalle) kun itse palasin töihin ja viihtyi meillä juhannukseen saakka, jolloin vastaanotettiin toinen sisko Suomeen Tsekeistä vaihto-opiskelupätkän päätyttyä.

Heinäkuu-elokuu 2018: KESÄLOMA! Loma meni käsittämättömien superhelteiden siivittämänä. Käytiin päiväretkillä mm. Hämeenlinnassa, koska oli vain pakko päästä ilmastoituun autoon kun missään muualla ei ollut viileää :D Lisäksi yövyttiin Tampereella, käytiin Porissa asuntomessuilla 33 asteen helteessä (en suosittele), nukuttiin terassilla suurin osa kesälomasta koska sisällä oli niin kuuma, juhlittiin Qstockissa, lomailtiin Oulussa ja Lapissa ja lisäksi uin kesän aikana varmasti enemmän kuin edellisenä 10 vuotena yhteensä. Lisäksi elokuussa saatiin aikaiseksi uudistaa saunaa hieman ja maalasinpas ihan remonttireiskana papan tekemiä huonekalujakin.

Syyskuu 2018: täytin vuosia ja ahdistuin siitä kuten tavallista, mutta onneksi mentiin mun synttäreiden aikaan taas Vaasaan kivaa pitämään, ja synttäreitä juhlittiin hieman jälkijunassa ihanalla tavalla: mentiin Hotel Clarioniin Helsingissä, käytiin katsomassa stand-upia Pasilassa, syötiin hyvin ja nautittiin sikahintaisia (mutta hyviä) drinksuja Clarionin Sky Barissa. Rakastan hotelliyöpymisiä, joten tää oli täydellinen synttärilahja poikakaverilta! Syyskuussa myös koukutuin vadelmakokikseen, mutta oon onneksi pääsemässä siitä riippuvuudesta jo yli :D

Lokakuu 2018: syysmasis alkoi nostaa päätään. Urheilu jäi vähiin, väsytti koko ajan. Syksy ja alkutalvi on usein mulle tosi hankalaa aikaa ja erityisen vaikeaa se oli nyt, kun töissä oli hirvittävän raskasta ja lisäksi meillä oli töissä vielä lomakielto. Rieha sairasti hankalahoitoista ripulia kahteen kertaan ja siitäkin tuli ylimääräistä stressiä. Olisin tarvinnut jonkin loman katkaisemaan syksyn, mutta nyt se ei ollut mahdollista ja ahdistuin asiasta jo etukäteen. Onneksi I Love Me -messut osuivat lokakuulle ja siskot tulivat kylään ja messuilemaan, joten oli jotakin odotettavaa. Kivaa oli!

Marraskuu 2018: sisko miehineen tuli kylään jälleen, ONNEKSI, sillä marraskuu oli muutoin todella matalalentoa. Mieliala oli surkea ja työstressi ihan karsealla tasolla. Tuntui ettei iloa löydy oikein mistään, vaikkei mikään sinänsä huonosti ollutkaan. Urheiluinto oli hiipunut nolliin, ja siitäkin syyllistin itseäni mutten siltikään saanut tehtyä asialle mitään. As usual :D

Joulukuu 2018: olin haaveillut minilomasta jossain Euroopassa itsenäisyyspäivän tienoille kun lomakieltokin oli jo ohi, mutta nyt oli pakko vähän miettiä järjelläkin ja todeta, ettei talous anna myöten. Se oli katkeraa kalkkia, koska olin niin jumissa kaamosvitutuksessa ja väsymyksessä ja ahdistuksessa. No, mentiin sitten -yllätys yllätys- Vaasaan! :D otettiin Riehakin tällä kertaa mukaan eikä Vaasa tälläkään kertaa tuottanut pettymystä, vaan miniloma oli tosi mukava. Mielialan kanssa tappelin edelleen, mutta mitä lähemmäs joululoma tuli, sen paremmalta tuntui ja vietettiinkin aivan ihana viikon loma Oulussa ja Lapin mummolassa. Joulupukki toi tärkeitä ja tarpeellisia lahjoja, kuten iPadin (!!), mummin kutomat villasukat, lapaset ja virkattuja liinoja, kynttilöitä, aamutossut ja suoristusraudan. Lisäksi Rieha löysi ihanan lappilaisen tyttöystävän mummolan naapurista <3  Joulun alla myös hurahdin bullet journaliin ja niitä värkättiin siskojen ja äidin kanssa jokaisena joutenolon hetkenä.

Uusi vuosi vietetiin kotona ilman vieraita tai juhlia. Rieha oli onneksi tosi rennosti vaikka pauketta vähän sisälle kuuluikin, ja päästiin jopa ulos katselemaan muiden raketteja kun Riehan saattoi jättää yksinään sisälle eikä se ollut millänsäkään. Syötiin loistavat pihvit, juotiin kuohuvaa, katsottiin New Year’s Eve Netflixistä, pelattiin Carcassonnea ja olla möllötettiin. Nyt uudenvuodenpäivänä olen sitoutunut siihen, että vietän koko päivän kotona yöpuvussa ja yritän olla ahdistumatta töiden alkamisesta. Saatan ehkä myös suunnitella salaa uusia seikkailuja. :)

Oon tosi tyytyväinen että tein tän vuosikatsauksen. Huomasin, että tää vuosi on ollut ihan valtavan hieno! Sen tajuaminen ja muistaminen jää helposti syysangstin jalkoihin. Vuoden ensimmäinen puolisko useine ulkomaanmatkoineen ja loistavine säineen oli helposti elämäni parhaita aikoja. Kesä oli upea, syksy kaunis, ja loka-marraskuustakin selvisin. Olen etuoikeutettu kun pystyin matkustamaan kolmeen kertaan loistavassa seurassa!

Työrintamalla on nyt tiedossa vielä hurjempaa tahtia kuin kuluneena vuonna ja se kyllä hirvittää, mutta koitan olla ajattelematta sitä. Toivon, että lisääntyvä valo antaa energiaa herätellä esimerkiksi salillakäyntiä uudestaan. Toivon myös, että muistan löytää ilonaiheita arjestakin enkä aina haikailisi matkustamisen ja lomien perään… mutta toivon silti myös pääseväni jonnekin reissuun :D Ja hei kevät on tulossa!! <3

Continue Reading

Saunan sävytys

Tänään olisi tarjolla vähän normaalista poikkeavaa aihetta! Halusin sävyttää meidän kodin saunan ja tähän touhuun lähdettiin luonnollisestikin ilman mitään kokemusta asiasta. Ajattelin, että ehkä muutama muukin on samassa tilanteessa ja voisi siten hyötyä tästä postauksesta. Kuvitus on kännykkälaatua, mutta eiköhän näilläkin kuvilla pärjätä :)

Meidän sauna ei ole kovin vanha, mutta sen vaaleus ei miellyttänyt ollenkaan. Persoonaton paneelikuutio ei vastannut mun käsitystä houkuttelevasta saunasta. Mun mielestä saunassa pitää olla tummat sävyt, jotta tunnelma on kohdillaan. Vaaleuden lisäksi kismitti se, että seinäpaneelit oli jo muutamassa vuodessa ehtineet kellastua rumasti, tai oikeastaan seinien sävy taittoi oranssiin. Yövyin kesällä pariin kertaan Lapland Hotelsissa ja siellä oli ihanat kelohongan sävyiset saunat ja siitä saatiin väri-inspiraatio omankin saunan sävytykseen.

sauna alkuperäisessä asussaan

Sauna sävytettiin Tikkurilan Supi-tuotteilla. Seiniin ja kattoon laitettiin Supi Arctic Saunasuojaa sävyssä Kelo, lauteisiin (ja ikkunankarmiin ja ovenkarmeihin) Supi Saunavahaa joka sävytettiin samaan Kelosävyyn. Supi Arctic Saunasuojassa on tosi kivoja sävyjä ja kaikissa niissä on mukana helmiäistä, joka tuo seinille hillittyä kimallusta. Saunasuojaa ei voi käyttää lauteisiin. Saunavahat voidaan tosiaan sävyttää samoilla väreillä mitä Supi Arcticin värikartasta löytyy, mutta saunavahasta tietysti puuttuu se helmiäiskimallus.

Kelo-sävystä ei ollut rautakaupassa mitään muuta mallia kuin paperiesitteessä oleva kuva, joka ei tietenkään vastaa lainkaan sitä miltä sävy puun päällä näyttää – etenkin kun kaikki Arcticin sävyt ovat läpikuultavia. Otettiin siis täysi riski sävyn kanssa. Kelo on sinipohjainen sävy ja saunan seinät taittoivat oranssiin, joten pahin skenaario oli se että saunasta tulisi vihreä. Toinen sävyvaihtoehto meille olisi ollut Kemi, mutta se on kuitenkin käytännössä musta eikä haluttu läpikuultavaa mustaa saunaa. Kelohongan näköinen pinta oli kirkkaana mielessä ja sitä lähdettiin riskillä tavoittelemaan.

Kuten näkyy, ei saunasta kelohongan värinen tullut. Lopputulos oli yllättävän ruskea, mutta jos olisin yhtään palautellut mieleeni väriopin perusteita, olisin tietysti voinut asian ennustaa :D Oranssi ja sininen ovat vastavärejä ja väriähän tehdään ruskeammaksi lisäämällä siihen vastaväriä. No eipä tullut mieleen. Joka tapauksessa olin äärimmäisen helpottunut että lopputulos ei ollut vihreä. Hetken makustelin tuota lopputulosta ja nyt tykkään siitä päivä päivältä enemmän. Tumma, harmaanruskea sävy tuo mieleen lappilaisen erämökin saunan ja sävyssä on myös sellaista ajan patinaa. Olen varsin tyytyväinen!

Sitten pari vinkkiä käytännön toteutukseen. Arctic Saunasuojaa laimennetaan vedellä ennen käyttöä. Suositeltu suhde on 50-50 eli 9 desin purkkiin lisätään 4,5 desiä vettä. Laimentamattomanakin tuotetta voi käsittääkseni käyttää (vaikkei Tikkurila sitä suosittelekaan) ja silloin se on tietenkin peittävämpi, mutta silloin tuotteen tasainen levittäminen on varmaankin kokolailla mahdotonta. Saunasuoja kuivuu puun pintaan kiinni todella nopeasti, joten joka ikinen roiske, valumajälki tai muu kämmi näkyy ja jää pysyvästi näkyviin. Suosittelen nopeutta ja tarkkuutta ja napakkaa keinokuitusivellintä. Sävytä aina koko paneeli kerralla, koska kaikki rajat jäävät näkyviin. Ainetta saa käyttää aika reilusti, jos haluaa kunnolla näkyvän sävyn. Me laitettiin kaksi reilua kerrosta. Yksi 9 dl saunasuojapurkki riitti laimennettuna tuollaisen ”peruskokoisen” kolmen hengen saunan seinien ja katon sävytykseen. Kattoon laitettiin vain yksi kerros saunasuojaa. Suojaa lattia huolellisesti, sillä saunasuoja imeytyy kaakelien saumoihin 100% varmuudella eikä sitä saa niistä pois.

Saunavaha on koostumukseltaan vesimäistä. Sitä levitetään vain yksi kerros, sillä puu imee saunavahaa sen verran kuin imee eikä tuotetta sen jälkeen voi enää kerrostaa. Saunavaha levitetään vaahtomuovisiveltimellä. Kannattaa irrottaa lauteet ja sävyttää ne ulkona, mikäli mahdollista, sillä vesimäinen saunavaha roiskii, valuu ja tiputtelee ympäriinsä vaikka kuinka olisi varovainen. Saunavahassa on sama juttu kuin saunasuojassakin, eli kaikki rajat ja roiskeet jäävät näkyviin eikä aikaa korjausliikkeisiin ole kovinkaan paljoa. Koin kuitenkin saunavahan tasaisen levittämisen helpommaksi kuin saunasuojan.

Me ei pesty saunaa ennen käsittelyä, mutta hiottiin sekä paneelit että lauteet karkeahkolla hiekkapaperilla ja käsihiomakoneella. Sillä saatiin hieman vaalennettua kellastuneiden seinien sävyä. Suosittelen konetta lämpimästi, sillä käsipelillä hiomisessa menee loppuikä. Käsittelyn jälkeen annettiin saunan kuivua pari päivää ja esilämmitettiin + tuuletettiin sauna pariin kertaan ennen saunomista. Koko urakka saatiin tehtyä viikonlopun aikana ja olisi varmaan onnistunut päivässäkin, jos ei oltaisi tehty mitään muuta, mutta pitihän sitä samalla urakoida huonekalujenkin maalaamisen kimpussa tietty :D

Mitäs sanoo raati? Ootteko tehneet vastaavaa muutosta omassa kodissanne?

Continue Reading

Niskalenkki syksystä

Varovasti kurkistelen, vieläkö täällä joku on. Kesäloma oli ja meni ja läppäri jäi pölyyntymään sohvannurkkaan, kun tuli lomahommia ja reissuja ja helteet, joiden aikana ei voinut kuvitellakaan istuvansa läppäri sylissä. Vietin yli puolet kesälomastani kotikonnuillani pohjoisessa, eikä siellä ollut tietokonetta käytettävissäkään. Hyvä niin, sillä tekemistä riitti kyllä muutenkin. Instaa en sentään jättänyt oman onnensa nojaan, joten ehkä osa teistä on sieltä seuraillut mun kesän sujumista.

Uusi vuosi on mulle juhlana suhteellisen yhdentekevä sikäli, etten koskaan ole tehnyt mitään lupauksia tai elämänmuutoksia siinä kohtaa. Syksyllä sen sijaan ajatukset pyörii aika paljonkin uusissa aluissa, muutoksissa ja itsehoidossa, isolta osin varmasti sen vuoksi että syksyllä ja talvella mun on vaikea pitää mielialaa hyvänä. Pimeys, tuuli, vesi-räntä-sohjo-tihku-koleus, ylipäänsä paska sää, synttärit eli vääjäämätön vanheneminen, jatkuva kiire, stressi ja väsymys sekä kaamosmasis ei houkuttele yhtään ja oikeastaan ahdistaa jo etukäteen. Kesäloman loppuminen aiheuttaa joka vuosi eksistentiaalikriisin ja maailmantuskan, ja on äärimmäisen vaikea alistua taas uudestaan virka-aikojen ja velvollisuuksien kurimukseen. Tänä syksynä tilanne on vielä korostuneen angstinen, sillä töissä on isoja muutoksia meneillään ja niiden seurauksena ensimmäinen mahdollisuus edes yksittäisiin lomapäiviin on vasta jouluna. Kuuletteko kuinka mun hampaat kirskuu katkeruudesta?

Koska tälle syksylle ja talvelle on asetettu minusta riippumattomia rajoitteita, kuten valon määrä, säät ja lomakiellot, on turhaa hakata päätä seinään ja riuhtoa raameja, joihin ei voi vaikuttaa. En myöskään haluaisi vain hiljaa alistua siihen, että kyllä tässä nyt joutuu sitten masentumaan ja murjottamaan päivät pääksytysten. Niinpä mulla on muutamia arkisia toiveita ja tavoitteita, joita ajattelin syksyn aikana jahdata.

UNI. Nukun liian vähän ja vääriin aikoihin. Olen iltavirkku yökukkuja, joka on pakotettu elämään virka-aikaa noudattavassa maailmassa. Niinpä nukkumaanmenoaika lipsuu usein keskiyöhön ja unta kertyy 6-7 tuntia, joista viimeinen tunti on maanista torkuttamista eli ihan luokatonta unta. Tuolla määrällä unta en jaksa olla hyväntuulinen, aktiivinen tai ylipäänsä miellyttävä ihminen. Tavoitteena on nyt sitten suoriutua sänkyyn 22.30-23 välisenä aikana.

AAMUT JA ARKIMEIKKI. Voi jumalavita kuinka mä vihaan aikaisia aamuja. Tämä liittyy vahvasti edellämainittuun uniasiaan. Asiaintila on lipsunut siihen, että torkuttamistaipumukseni ansiosta nousen ylös _korkeintaan_ puoli tuntia ennen lähtöä, mikä tarkoittaa sitä että meikkaan junassa/bussissa/ekalla kahvitauolla tai jossain muussa välissä. Ei siitä ole kauaakaan kun heräsin sen verran aikaisin että ehdin meikata ihan rauhassa kotona ja juoda samalla aamukahvit. Siinä ehti vähän orientoitua hereilläoloon ja tulevaan päivään. En tiedä mitä tässä tapahtui, kun aamut eivät enää tuollaisia ole. Tavoitteena on päästä uudestaan sellaiseen aamurytmiin, että jokainen aamu ei ole Amazing Race -tyyppinen kaoottinen suoritus, vaan ehdin tehdä arkimeikin ja suoriudun töihin ilman paniikkia. Olen onnistunut tässä nyt kolmena (3) työaamuna peräkkäin (no okei, kolmantena aamuna kulmakarvojen ehostus jäi työpaikalla tehtäväksi) ja on kyllä aika paljon kivempi mennä töihin valmiina eikä tyynynkuva poskella.

VIINI. Kyllä aina pitäisi olla paria erilaista viiniä jääkaapissa tiukkojen tilanteiden varalle. Tarviiko tätä edes perustella?

TYÖAIKA. Haluan tulla töihin aina samaan aikaan ja lähteä aina samaan aikaan. Tarkemmin ottaen: en halua että töihintulo venyy raskaiden aamujen takia myöhemmäksi ja sitten istun iltaan saakka töissä naama mutterilla, tai että tekemättömiä töitä kertyy niin että joudun tekemään ylipitkiä päiviä.

RUOKA JA LIIKUNTA. Tämä kohta on hieman ongelmallinen ja ajattelin kirjoittaa tästä ihan oman postauksensa. Haluaisin saada painoa jokusen kilon pois, mutta toisaalta erityisesti syksyisin haluaisin mussuttaa sohvannurkassa kaiken maailman herkkuja ja katsella hyviä sarjoja töllöstä. Vähän haasteellinen yhtälö. No, sellainen konkreettinen tavoitteeni on, että pidän ruokavalion asiallisena ja jokaisella aterialla olisi myös salaattia tai muuta kasvislisuketta puoli lautasellista. Liikuntajuttu on haasteellisin – sulis on mun lempilaji, mutta se on minusta riippumattomista syistä toistaiseksi katkolla. Tavoitteeni on saada peliporukka taas kasaan ja sulis jatkumaan. Huonojen säiden ja pimeyden saapuessa myös kävelylenkit koiran kanssa alkavat salakavalasti lyhentyä, ja siinä asiassa uskon skarppaavani kunnolla tänä syksynä. Äänikirja on osoittautunut loistavaksi lenkkikaveriksi ja toivon että se kantaa myös syksyllä, kun ulkonaolo ei muuten napeksisi yhtään.

KOTI. Jos en kerran voi käyttää kaikkia rahojani matkustamiseen, käytän ne sitten kaikkeen ihanaan sisustushömppään! Mulla on jo joitakin projekteja tässä tulillakin. Sauna pitäisi sävyttää, muutama tuoli ja laatikosto maalata ja keittiö odottaa uudelleenjärjestelyä.

SUUNNITELMAT. Aina pitää olla jotakin mitä odottaa! Ehkäpä voisin alkuvuodesta mennä ulkomaille? Nyt olisi koko pitkä syksy aikaa säästää siihen rahaa (tää on nyt vähän ristiriidassa edellisen kohdan kanssa tosin) ja suunnitella mahdollisia tulevia reissuja. Aion myös käydä siskon/siskojen/vanhempieni luona jonakin viikonloppuna. Ja vaikka vanheneminen ahdistaakin, niin voihan synttäreiden kunniaksi silti tehdä jotakin kivaa!

BLOGI. Perisyntini bloggaamisessa on se, että juttuni ovat aina aivan liian massiivisia, suuritöisiä ja pitkiä (kuten tämäkin juttu osoittaa). Jos yhden jutun tekemiseen menee tuntitolkulla aikaa, kynnys aloittamiseen on aika korkea ja toisaalta rajallinen vapaa-aika ei meinaa riittääkään jättipostausten tekemiseen. Tavoitteeni on opetella tekemään lyhyempiä juttuja mutta useammin, ja kirjoittaa ehkä joskus muustakin kuin kosmetiikasta.

ASENNE. Asiat on juuri nyt hyvin, ja ne voivat jatkossakin olla ihan yhtä hyvin, vaikka ulkona olisikin pimeää ja kuraista. Ulkona vallitsevalle säätilalle ja muille muuttujille en voi mitään, joten mielialan köyttäminen kiinni luonnonilmiöihin on hullua. Työ tulee olemaan stressaavaa, mutta työtä hoidetaan asia kerrallaan ja se stressaava työ mahdollistaa vapaa-aikani. Pimeys on väliaikaista (eikä ole vielä edes alkanut), ja kohta on taas kevät.

Mitkä on teidän selviytymiskeinot syksyyn ja talveen?

Continue Reading