Origamikynnet ja ressihässäkkää

Niinhän sitä luulis että kun muuttaa kolmannen kerran kolmen vuoden sisään, niin olis jotenkin hanskassa se prosessi ja tietäisi mitä pitää tehdä, milloin ja missä järjestyksessä. Mutta ei näköjään. Jokainen tekemistä odottava asia tulee ihan yllätyksenä ja vaikka oon tiennyt muutosta jo jonkin aikaa, niin silti tuntuu että aika loppuu kesken. Se tosin lienee vaan orastavan stressin aiheuttama fiilis, sillä oikeasti mulla on ajankäytön suhteen pullat ihan hyvin uunissa. Oon ensimmäistä kertaa onnistunut siinä, että oon karsinut tavaraa _ennen_ pakkaamisen aloittamista. Ihan kohta olen siinä pisteessä, että jokainen kaappi on käyty läpi ja kun on aika aloittaa pakkaaminen, kämpässä on vain niitä tavaroita jotka lähtevät mukaan. Oletan että se nopeuttaa prosessia huomattavasti, koska se karsiminen ja tavaroiden läpikäyminen on ylivoimaisesti hitain osuus.

Oon aikaisemmin asunut pk-seudun mittakaavassa aika leveissä neliömäärissä, mutta nyt neliöt ei lisäänny nykyisestä ja lisäksi säilytystila vähenee. Kellarikomeroa ei enää ole käytettävissä, ja vaatekaappien määrä vähenee kuudesta kahteen. Vaatehuonekin on nykyistä pienempi. Tulin siihen tulokseen, että on huomattavasti taloudellisempaa vähentää tavaraa kuin maksaa neliöistä. Sitäpaitsi ihan naurettavan iso osa mun omistamasta kamasta on ollut ihan turhaa. Ero tietysti vähensi tavaroita samantien puoleen, mutta joka tapauksessa arvioisin että omistan nyt ehkä kolmanneksen siitä tavaramäärästä mikä mulla oli hallussa kolmen vuoden takaisessa muutossa. Enkä edes elä mitenkään askeettisesti todellakaan :D Aiemmin muuttolaatikoita on ollut 1 per neliö ja lisäksi jätesäkkejä, pusseja ja kasseja ja tällä kertaa tilasin muuttolaatikoita vähemmän kuin puolet aikaisemmista määristä. Oon myös melko luottavainen että se riittää. Paikallisella Fb-kirppikselläkin pari ostajaa jo kysyi että myynkö mä kaiken omaisuuteni :D No, vaatteita oli kertynyt ihan helvetillinen määrä koska en vaan ikinä jaksanut käydä niitä läpi ja alkaa kirppistellä tai lahjottaa niitä mihinkään. Nytpä jaksoin! Ja kieltämättä se rahapino motivoi ihan kiitettävästi. Oon jo tienannut todennäköisesti riittävän summan uuteen kämppään tarvittaviin maaleihin, mikä olikin mun kuningasajatus tässä. Tosin en tiedä yhtään mitä maalit maksaa, mutta tuskin ihan miljoonia.

Vielä pitäis selvittää sähkösopimus- ja kotivakuutusasiat, mulla kun on jonkin aikaa kaksi asuntoa ja muutan pikkuhiljaa (koska muuttofirma olis ollut ihan tolkuton kustannus) niin tarvitsen vakuutuksia ja sähköä parin viikon ajan molemmissa asunnoissa. En tiedä miten pitää toimia. Raha-asiatkin pikkusen kiristää vannetta pään ympärillä, koska muuttaminen maksaa, laatikot maksaa, maalit maksaa, ja haluaisin myös rempata keittiötä ja sehän se vasta maksaakin. Mutta ei siinä vielä kaikki, koska mun vuosia palvellut vahvistin hajosi juuri ja hampaita kiristellen tuhlasin uuteen vahvariin monta sataa euroa. Arvatkaa toimiiko uusi vahvistin? Ei. Telkkarista katoaa ääni ja kuva vähän väliä jos katsoo Apple TV:n kautta mitään. Arvatkaa onko yritys vastannut reklamaatioon? Ei. Mutta ei siinä vielä kaikki, sillä toissapäivänä huomasin että mun silmälasien sankojen ruuveja pitää kiristää ja tein niin. Käyttämäni väline vaan valitettavasti PIKKUSEN LIPSAHTI ja kolahti lasien linssiin. Huokaisin helpotuksesta kun mitään jälkeä ei linssissä näkynyt, jatkoin hommaa, ja sitten pikkusen lipsahti uudelleen ja tällä kertaa linssiin tuli ihan kunnon naarmu. Parhautta! Silmälasien uusiminenhan onkin pirun halpaa hommaa, oikein ilokseen sitä kyllä ihmiset tekee. No, siitä saan sentään pikkusen kipurahaa kotivakuutuksesta mutta en tietenkään tarpeeksi. Olin silti iloinen korvauksesta, koska kesälomareissulla lainassa ollut 1200 euron kuvauskopteri sammui ilmassa ja tippui mereen, eikä vakuutus korvannut penniäkään. Kyllä ei lainassa tavara parane, joten harkitkaa tarkkaan lainaatteko tämännäköiselle emännälle ikinä mitään. -.-

Oon eksynyt todella kauas postauksen aiheesta, jos mitään varsinaista aihetta ikinä olikaan. Ai niin noi kynnet. Oon ihan vallan ihastunut MoYou Londonin Origamilaattaan, vaikka hyvin epäileväisenä sen tilasin. Sehän onkin tosi kiva! Leimauslaattaa katsomalla on jotenkin tosi vaikea hahmottaa miltä henkäyksenohuet kuviot kynsillä näyttävät, joten tämänkin lakkauksen lopputulos oli kiva yllätys. Lakkana käytin essien Baguette Me Notia ja leimauksessa Dashican neonviolettia.

Tulipahan taas hölistyä. Nyt meen kyllä nukkumaan, koska huomenna mun pitää töiden lisäksi soittaa mm. sähköyhtiöön ja saan keskivaikeaa ihottumaa pelkästä ajatuksesta. Mo!

Translation: I’m moving again and I’m stressed out and MoYou London Origami 03 is super fun to use. That’s my life in a nutshell :D

Continue Reading

Kolmet neonit

Mulla on taas, kuten joka kesä, ollut neonkynsihullutus päällä ja neutraalit sävyt ei ole juurikaan käyttöön eksyneet. Arkistoon on tallentunut kolmet neonkynnet ja kokosin ne tähän samaan juttuun. Yhdetkään näistä ei tosin onnistunu ihan sillä tavalla kuin alunperin kuvittelin, mutta ainakin ovat kirkkaita.

Mä en tunnu lainkaan kyllästyvän lakkauksiin, joissa on valkoinen pohja ja neonsävyinen leimaus. Sellaisia voisin pitää vuoden ympäri, ja ne myös kerää yleensä kovasti huomiota ja kehuja ihmisiltä. Näissä kynsissä käytin yhtä mun suosikkileimauskuvioista, koukeroista kukkaa, joka löytyy Konadin Square 01 -laatasta. Leimauksessa käytin pinkkiä, oranssia ja keltaista neonlakkaa Dashicalta. Keskelle töpöttelin vielä pinkkiä neonmattaglitteriä InDecisive -indielakkamerkiltä. Pohjalla on Avonin valkoinen lakka, joka on ihan hullun peittävä ja hyvälaatuinen valkoinen.

Kokeilin myös toista niistä saamistani Color Clubin Coated-lakoista! East Austin on pökerryttävän kirkas neonkoralli, ja omistan tän sävyn myös tavallisena lakkana. Se ei ole kovin helppo lakattava ja tämä Coated-versio oli huomattavasti helpompi, mutta en minä silti yhdellä kerroksella selvinnyt. Peittävyys riittäisi siihen yhteen kerrokseen, mutta en saa levitettyä lakkaa niin tasaisesti että tulos olisi hyvä. Lakka on koostumukseltaan aika paksua, mikä oli oletettavaakin. Paikkailin lakkausta toisella ohuella kerroksella ja niin sain täysin tasaisen lopputuloksen. Sissi kokeili vasta näitä Coated-lakkoja leimauksessa hyvällä menestyksellä, joten täytyy minunkin kokeilla tätä leimaushommissa… en vaan oikein tiedä mikä olis hyvä pohjasävy näin vaalealle mutta superkirkkaalle lakalle. Hmm. Oisko ehdotuksia?

Nimettömään lakkasin piiiiitkästä aikaa tekstuurilakalla aksenttikynnen, tuli suorastaan nostalginen olo :D käytin mun paraslaatuista kultaista tekstuuria, Pretty Seriousin Dimension X:ää. Tosi peittävä ja hyvätapainen muutenkin. Leimakuvio on uudenkarheasta MoYou Londonin Flower Power 21 -laatasta. Graafisuutta ja perinteisempää kukka-aihetta yhdistelevä kuvio ei tietenkään yhtään päässyt oikeuksiinsa mun minikynsillä, mutta tulipa tuuskattua. Leimauksen keskellä on NCLA:n glitterlakkaa nimeltä Valet My Carriage.

Nämä viimeiset oli vähän fail. Rupesin hevostelemaan pystysuuntaisen liukuvärin kanssa, valitsin heikkopigmenttiset ja liian lähellä toisiaan olevat sävyt enkä lopettanut vaikka huomasin hyvin nopeasti ettei hommasta tuu lasta eikä banaania. No, hyväntahtoisin silmin voi ehkä nähdä kynsien keskellä vihreän pystyraidan.

Siis mähän tietysti kuvittelin että vihreä väri osuu juuri leimakuvion peikonlehtien kohdalle, jolloin niistä tulee automaagisesti vihreät ja sitten raitojen alue on selkeästi keltainen. Hah, melkein! :D väriero oli liian pieni ja leimakuviokin sitten aika sekava. Kestin näitä yhden päivän ja vaihdoin toisenlaiseen lakkaukseen. Mutta en mä vielä luovuta tuon pystyliukuvärin suhteen!

Ai niin, lakat olivat China Glazen Whip It Good ja Lime after Lime, ja leimauskuvio on MoYou Londonin laatasta Tropical 28.

Mikä lakkaus on teidän suosikki? Ja millaisen lakan päälle koittaisin East Austinilla leimailla?

(East Austin ja NCLA saatu CesarsShopista. Postaus ei sisällä mainoslinkkejä.)

Translation: Neon nails all the way! …until the lovely dark shades of the Fall season start pouring in… :)

Continue Reading

OPI California Dreaming Swatches

Lomalainen täällä päivää! Blogi on ollut vaiti, koska suunnitelmat taas muuttui hieman yllättäen ja en ole ollut kotona viikkoon :D pitää kyllä ihan erikseen kirjoitella vielä joku lomakuulumisjuttu, koska mulla on jo monta Suomimatkailuvinkkiä plakkarissa. Nyt kuitenkin koitan rajoittaa itseäni, jotta saan esiteltyä OPI:n kesäkokoelman vielä kun tätä vuodenaikaa voi kesäksi sanoa! Sain kokoelman arvioitavaksi eleveniltä.

Tällä kertaa kokoelma on saanut inspiraationsa paahteisesta Kaliforniasta, mikä toki sopii kesäkokoelmaan vallan mainiosti. Kokoelma on aika erikoinen siinä mielessä, että se koostuu liki täysin nudeista ja punaisen eri sävyistä. Mutta pidemmittä puheitta, OPI California Dreaming, olkaa hyvä!

OPI’s Summer collection is inspired by California and it’s filled with reds, corals and pinks. Here are swatches of OPI California Dreaming:

Barking Up the Wrong Sequoia on persikanvärinen nude creme. Tasoittui hienosti itsekseen, kiva koostumus, tosin melko herkästi valuu kynsinauhoille jos sudin lataa liian täyteen lakkaa tai yrittää paksuja kerroksia. 2 kerrosta.

Barking Up the Wrong Sequoia is a peach nude creme. This was very self-leveling and had a nice formula, although I did experience a bit of pooling. 2 coats. 

Excuse Me, Big Sur! on lämmin roosa nude, hieman persikkainen tämäkin. Erittäin pigmenttinen lakka, joka raidoittui ensimmäisellä kerroksella mutta tasoittui itsekseen ja peitti kahdella. Ehkä hieman paksuhko.

Excuse Me, Big Sur! is a warm rose nude with a touch of peach. Very pigmented and self-leveling even though it seemed very streaky at first coat. 2 coats. 

Feeling Frisco on vaalea beige creme, melko juokseva koostumus mutta ei vaikea. Tasoittuu todella hyvin itsekseen. 2 kerrosta.

Feeling Frisco is a light beige creme, a bit runny but nevertheless easy to apply. Very self-leveling. 2 coats. 

Time For a Napa on korallinvärinen creme. Helppo lakata, mutta kahdella kerroksella jäi paikoitellen vähän epätasaiseksi ja pitkän harkinnan jälkeen lisäsin kuitenkin vielä kolmannen kerroksen. Tämä lakka tuli mulle Infinite Shine -versiona, joten en voi luvata että koostumus olisi juuri samanlainen tavallisena lakkana.

Time for a Napa is a coral creme. Easy to apply, I used 3 coats for an even result but this was an Infinite Shine so I can’t say whether the normal version is similar to apply or not. 

Me, Myselfie & I on korallinpunainen creme. Väri on _todella_ kirkas! Koostumus oli erittäin pigmenttinen ja helppo. 2 kerrosta.

Me, Myselfie & I is a coral red creme. This was super bright and veeeery pigmented and easy. 2 coats. 

Santa Monica Beach Peach on tummahko oranssi creme. Lakka vaikutti hurjan pigmenttiseltä, mutta silti kahden kerroksen jälkeen tummia kohtia kuulsi läpi joten päädyin kolmeen kerrokseen. Helppo lakattava.

Santa Monica Beach Peach is a medium dark orange creme. This seemed very pigmented but I still needed a third coat for an even result because I had some dark spots on a few nails after two coats. Easy to apply. 

To the Mouse House We Go on suorastaan huutavan kirkas punainen jelly. Ihan MIELETÖN koostumus, tosi hyvä, kiiltävä ja tasainen. Kuvassa kaksi kerrosta, jää hieman läpikuultavaksi kuten jellyn kuuluukin.

To the Mouse House We Go is a screaming bright red jelly. The formula was outstanding; very easy, shiny and even. 2 coats. 

This Is Not Whine Country on marjanpunainen/fuksia crelly. Erinomainen koostumus, lakkautui lähes itsestään. 2 kerrosta.

This Is Not Whine Country is a wine red / fuchsia crelly. Excellent formula. 2 coats. 

GPS I Love You on marjaisen pinkki (eli berry) creme. Tämä on THE berrysävy jonka OPI on tehnyt tosi monta kertaa: Hey Baby. Koala Beary, Girls Love Ponies… jos omistat jonkun edellämainituista, tätä et tarvitse. GPS I Love Youssa on jälleen aivan erinomainen koostumus, kuten muissakin OPI:n tämän sävyisissä lakoissa. 2 kerrosta.

GPS I Love You is a berry pink creme. We’ve seen this color from OPI a thousand times: Koala Bear-y, Hey Baby, Girls Love Ponies… anyway, this had a very good formula (as do the rest of these berry pinks OPI has done). 2 coats. 

Malibu Pier Pressure on erittäin kirkas purkkapinkki creme. Mainio lakattava, tosi helppo. 2 kerrosta.

Malibu Pier Pressure is a bright bubblegum pink creme. Very easy to apply. 2 coats.

Don’t Take Yosemite for Granite on kokoelman erikoisuus, violettiin taittava graniitinharmaanruskea metallisävy ja kuten huomaatte, en osaa kielellistää tuota väriä :D Mukana on myös moniväristä shimmeriä. Erikoinen sävy, mulla ei ole mitään vastaavaa. Hyvä koostumus, mutta kannattaa suosia vähiä siveltimenvetoja, sillä metallisävyillä on taipumusta kaljuuntumiseen. 2 kerrosta.

Don’t Take Yosemite for Granite is the one really unique polish in this collection. It’s granite grey but also somewhat brown and has a strong purple undertone…and multicolored shimmer to boot! Very good formula but I recommend a light hand because these metallic shades are prone to balding. 

Toinen kokoelman linjasta poikkeava lakka on Sweet Carmel Sunday, joka on metallinen kuparisävy. Hyvä ja jämäkkä koostumus, 2 kerrosta. Siveltimenvedot jäävät näkyviin myös lakan kuivuttua.

Sweet Carmel Sunday is a metallic copper. Again, very good formula. 2 coats. Brush strokes are visible even after the polish has dried, as you can see. 

Lakkaharrastajan näkökulmasta on melko erikoinen ratkaisu koota 12 lakan kokoelma käytännössä yhden sävymaailman ympärille. Toisaalta pinkit ja punaiset ovat isommassa mittakaavassa juuri niitä sävyjä, jotka kaupoissa myyvät eniten. Tavallaan siis ymmärrän kokoelman sävyt, mutta OPIlta odotan kuitenkin enemmän rohkeutta ja repäisevyyttä ja jonkinlaista edelläkävijyyttä mainstream-lakkamerkkien joukossa. Mulle tämä kokoelma sopii koska tällaisia sävyjä käytän eniten, mutta esimerkiksi viher- ja sinisävyisten lakkojen ystävät jäävät tässä kyllä pahasti nuolemaan näppejään.

Erityisiä helmiä joukossa on Don’t Take Yosemite for Granite erikoisuutensa vuoksi, Me, Myselfie & I ihanan sävynsä ja koostumuksensa vuoksi sekä kokoelman kolme nudea, jotka olivat kaikki todella helppoja lakattavia ja se ei nudelakkojen kohdalla todellakaan ole mikään itsestäänselvyys. Muutenkin kokoelma on täynnä loistavia koostumuksia, yhdenkään lakan kanssa ei tarvinnut kiristellä hampaita. Värit ovat pääosin kirkkaita ja tosi pirteitä ja kesäisiä.

Kokoelma on myynnissä nyt ja se on saatavilla esimerkiksi elevenin verkkokaupassa. Lakoista on tarjolla sekä normiversiot että Infinite Shine -versiot.

Mitäs te olette mieltä tästä kokoelmasta?

Sivuhuomautus: kävin nyt vaan lähinnä kääntymässä kotona ja reissaaminen jatkuu taas, joten pääsen blogin pariin seuraavan kerran varmastikin vasta elokuun ensimmäisinä päivinä, ellei jotain ihmettä tapahdu :) kannattaa seurailla instaa (@wastinglifestyle), koitan sinne aina päivittää jotain pientä hömppää! :)

(Lakat saatu. Postaus sisältää mainoslinkkejä, joiden klikkailusta en hyödy, mutta joiden kautta tehdyistä ostoksista saan pienen komission. Mahdolliset komissiot käytetään blogin palvelinkulujen kattamiseen.)

So there you have it! I hope you like pinks and reds because there isn’t much anything else :D I understand that they are big sellers but still it would be nice to see some other color schemes as well! I use pinks, reds and corals all the time so this collection fits me just fine (and the formulas are very good!). I got these as press samples. Whaddaya think?

Continue Reading