Aikasyöppö nimeltä asuntokuume

Ette ehkä usko silmiänne, mutta tänään tarjolla on ihan kuulkaa koristeltu lakkaus! Huhhuh, aikamoista. Mähän olen siis tehnyt koristeltuja lakkauksia viimeisen kuukauden aikana säälittävät kaksi kappaletta. KAKSI. Se on aivan älyttömän vähän siihen nähden, että viimeisen kolmen vuoden aikana en yleensä koskaan ole ollut yksivärisillä lakkauksilla.

Aikaani on vienyt ensin työkiireet ja muut harrastukset, sitten työkiireet, harrastukset ja koiranpentu, ja nyt palapeliin on tullut lisäksi vielä sairaus nimeltä asuntokuume. Asuntoasioissa olen oikeastaan jo kroonikko ja intohimo asuntosivusurffailuun ja sisustukseen on tullut kyllä ihan verenperintönä, mutta nyt ollaan IT-tuen kanssa ihan oikeasti etsimässä uutta kotia. Ja se muuten vie aikaa. Ne tunnit viikosta jotka normaalisti käytän blogien lukemiseen, menee nyt moninkertaisina asuntosivustojen selaamiseen ja lainalaskureiden epätoivoiseen rämpyttämiseen. (Jännä että ne rahavarat ei yhtään lisäänny vaikka kuinka laskisi.) Vaikeuksia tuottaa se, että tässä(kään) asiassa mun maku ja varallisuus ei ihan kohtaa. Voin kertoa että jos ensin selaa ”ihan vaan ajankuluksi” 12 miljoonan euron edustustaloja merenrantatonteilla, niin ne paskanruskeilla muovimatoilla ja möykkyisillä nahkasohvilla sisustetut itähelsinkiläiset kopit ei enää ihan hirveästi säväytä :D

.
.

Jos mulla olisi valtavasti rahaa, ostaisin Lammin kivitalon ja palkkaisin jonkun pesemään niitä viisimetrisiä ikkunoita ja loputtomia lasipintoja. Ja puutarhurikin pitäis varmaan sitten saada…ja talonmies. Noh, isoon kivitaloon ei pääkaupunkiseudulla ole varaa, mutta toiveissa olis valoisa, avara ja käytännöllinen pitkäaikainen koti. Tarpeeksi suuri siihen että koti venyy erilaisiin käyttötarkoituksiin ja elämäntilanteisiin, muttei mikään yletön halli jota kukaan ei jaksa siivota saati maksaa lämmityskustannuksia. Remontoijan unelmatkaan ei nyt enää kiinnosta, sillä tämä meidän ensimmäinen omistusasunto oli ihan pommikunnossa ostohetkellä ja uusi remontointiurakka ei todellakaan napeksi. Tykkään ihan hirveästi 60- ja 70 -luvulla tehtyjen asuntojen pohjaratkaisuista, isoista ikkunoista, atriumpihoista ja suurista huoneista, mutta niissä on sitten omat miinuksensa kuten surkeat tai puuttuvat vesieristeet, nurkan takana odottavat putkirempat ja rumat julkisivut. Kunnostetut funkkiskämpät maksaa hunajaa ja niissä halvemmissa kasvaa flooraa ja faunaa sisällä. Ei kiitos. Nii joo ja siis toki mulla on pakkomielteenä sekin että asunnon pitää olla _persoonallinen_ mutta en osaa määritellä mitä se tarkoittaa, mutta luotan että tunnistan sen persoonallisuuden kun se vastaan kävelee. Mieluiten sen pitäis kävellä vastaan heti eikä huomenna. En kyllä haluais olla itseni kanssa asuntokaupoilla.

Ollaan siis viime viikkoina juostu näytöissä, selattu netistä lukemattomia vaihtoehtoja, neuvoteltu pankkien ja välittäjien kanssa, sommiteltu tarjouksia, stressattu, innostuttu, petytty ja innostuttu taas. Ennustan saman vuoristoradan jatkuvan vielä hyvän tovin. Ennustan myös, että meille tyypillisesti päädytään johonkin järjettömään tilanteeseen, kuten siihen että myydään oma kämppä ilman mitään suunnitelmaa seuraavasta asuinpaikasta ja sit asutaan vuosi jossain teltassa parkkipaikalla. En ihmettelis yhtään. Silleen me muutettiin Helsinkiinkin, että löydettiin sattumalta edullinen asunto, tehtiin siitä kaupat ja sitten ruvettiin miettimään että jaa, pitäis vissiin sit muuttaa toiselle puolelle maata ja hankkia jotkut työpaikatkin :D

.
.

Saas nähdä miten meidän käy, pidän teidät kyllä ajan tasalla jos jotain ihania uutisia tulee kerrottavaksi. Toivottavasti tulee ja PIAN, koska olen kärsimätön ja haaveilen jo omasta harrastushuoneesta!

Pari sanaa kynsistäkin voisi varmaan sanoa. Yhdistin samaan lakkaukseen kaksi uudehkoa China Glazea, jotka ostin CesarsShopista. Kumpaakaan en alunperin aikonut hankkia, mutta kun näin lakat livenä, niin molemmat livahti kassalle ennenkuin ehdin niiden tarpeellisuutta yhtään miettiä. I Brake for Color on punaisen ja oranssin välimaastoon asettuva herkku ja tuo neonpersikka kantaa nimeä More to Explore (arvatkaa vaan, näyttääkö se kuvissa oikeanlaiselta…). Molemmat löytyvät Road Trip -kokoelmasta. En ole pitkään aikaan ostanut China Glazelta mitään, ja olin jo autuaasti ehtinyt unohtaa kuinka karsea Chinan suti on. En ymmärrä miksi siitä ei voi tehdä vähän leveämpää. I Brake for Colourin koostumus oli ihan siedettävä, mutta More to Explore oli todella rasittava tapaus. Lakkasin molempia lakkoja kolme kerrosta kun en oikein osannut toimia sudin kanssa.

.
.

Nimettömän leima on MoYou Londonin laatasta Pro Collection 06 ja aksenttikynnen lisäksi ainoat koristelut löytyvät lakkatippojen muodossa pikkurillistä ja keskisormesta. Olipa kuulkaa mukavaa leimailla pitkästä aikaa ja melkein piti istua käsien päällä etten vaan olis innostuksissani leimannut kaikkia kynsiä.

Tuohon leimaan kukan terälehden viereen tuli muuten joku tollanen valkoinen…asia, en oikein tiedä mikä se on mutta en saanut sitä poiskaan tuhoamatta leimausta. Se ei ole reikä tuossa leimauksessa vaan ehkä joku paperinpala o.O

.
.

Onko teidän joukossa ketään asuntokuumeilijoita vai joko asutte unelmakodissanne?

Translation: I finally got around doing some nail art! I’ve been super busy this last month so it was really fun to do a proper mani and not just a swatch! I used China Glaze More to Explore & I Brake for Colour and MoYou London Pro Collection 06 plate. Both China Glaze polishes are from the Road Trip collection. The orange-red I Brake for Colour was ok in terms of application but More to Explore was a pain….I got away with three coats though. Thanks for visiting!

Kurkkasitko jo nämä?

35 kommenttia

  1. Miten näitä kesälakkauksia nyt puskee joka tuutista? Ihanat! En kyllä varsinaisesti asu unelmakodissa mutta nykyiselle setillä varsin passelissa kuitenkin, joten en valita :D noi asunnonvaihtokuviot on kyllä ihan arsesta joten tsemppiä! Ps. Jos oikein tiukaksi menee, muuttakaa mökille! ;D

  2. Minulla on ihan SAAKELINMOINEN talokuume! Eikä edes mitenkään yleisellä tasolla, vaan olen ihan head over heels yhteen tiettyyn. Tiedän, että meidät on tarkoitettu toisillemme, mutta kaikki ei ole ihan selvää vielä. Esimerkiksi se, että miten minusta muka tuli omakotitaloihminen?!? :D No, olen tässä kuumeillut pari viikkoa, ja nyt lähipäivinä pitäisi päästä katsomaan tuota pihkaantumisen kohdetta. Toivottavasti tunne osoittautuu molemminpuoliseksi!

    Tsemppiä teille asuntorulijanssiin!

  3. Mä olen aina tykännyt vuokra-asumisesta siinä mielessä, että se on niin helppoa, vaikkakin ”turhaa”; samalla hinnalla maksaisin asuntolainaa ja vastiketta :D Nyt jäinkin alkuvuonna kaksioon yksin (tai kolmin, jos karvatassut lasketaan mukaan) ja ihan jännän äärellä ollaan asunnon sisutamisen yms. kanssa, kun rahaa ei ole nimeksikään ja maku on ehkä sitten juuri päinvastaista :D

    Mutta toivotaan, että te pian löydätte sen persoonallisen ja potentiaalisen asunnon :) Ja kynnet ovat hellyyttävät, nuo persikkalakat ovat nyt jotenkin todella ihania omaan silmään :) PS. CG:n suti ON hirveä >:(

    1. Molemmissa asumismuodoissa on kyllä puolensa :) sisustaminen olis ihan mahtavaa ja kivaa jos vaan ois rahaa..tsemppiä urakkaan :)

      Kiitos, yksi tietty asunto meillä on kovasti mielessä mutta saa nähdä miten käy :)

  4. Oi, uusi asunto, ihanaa! Hirveää stressiä tosin, mutta silti ihanaa! Sulla tuntuu olevan ihan samanlainen luonne kun mulla. Mulle, nyt heti kaikki!! Mä en vaan kestä sitä odottamista! XD Mun pitänee vielä jonkinaikaa pihistellä tässä nykyisessä kodissa ja sitten voisi alkaa etsimään vaikka sitä THE kotia. Ihan vaatimattomasti tosin.. ;)
    Ai niin, kivat kynnet, kesäiset. Olisipa sääkin vain sen mukainen. =S Mulla on yhä käytössä mun talvitakki…

    1. Hirveää ja ihanaa joo :D mut täytyy sanoa että aika paljon stressittömämpää oli muuttaa vuokra-asunnosta ekaan omistusasuntoon ku tälleen omistusasunnosta toiseen…en tiiä miten kestän sit kun oma kämppä menee myyntiin ja pitää jännittää sitä asiaa!

      Kyllä se kesä sieltä tuloo!

  5. Voi, mä niin muistan tuon asuntokuumeen. :D Mulla se oli yli 10 vuotta sitten aika kamala. Tilailin PALJON esitteitä ja selailin aina myytäviä kohteita. Silloin ne kyllä taisi olla enemmänkin pankkien ikkunoissa ne myytävät kohteet?!? Lopulta sattumalta tutun tuttu myi taloaan ja ostettiin se kohtuulliseen hintaan. Rempattiin koko talon sisusta kätevästi kahdessa viikossa ja käytiin töissäkin vielä samalla… Nyt talon hinta taitaa olla jo tuplat siitä mitä itse maksettiin ja lainaakaan ei ole enää paljon jäljellä, joten oikeaan aikaan tehtiin nuo kaupat. :) Tsemppiä teille siihen asunnon etsimiseen, nauti koko ajasta! :)
    Tällä hetkellä tässä on just hyvä asua, kunhan vaan yksi naapuri muuttais h*lvettiin tai kasvais aikuiseksi. :D

    1. Oi vau, kuulostaa hyvältä sijoitukselta :) me ostettiin tää nykyinen vähän puolivahingossa mutta se on ollu kyllä hyvä ratkaisu. Nyt ei oo yhtä halpaa ylläriostosta valitettavasti sattunut eteen :D

  6. Otan osaa! Tuo asuntokuume on paha sairaus :D Me etsittiin meidän taloa melkein vuosi. Aloimme olla jo niin epätoivoisia että, lopulta aloimme etsiä tonttia. Sillä näytti todennäköisemmältä saada oma talo rakentamalla se kuin löytämällä valmis. Juu aika ranttu olen tällaisissa asioissa :) No, sit se vaan tupsahti yks kaks eteen 7 vuotta sitten. Vajaan vuoden valmiina ollut talo, jossa kukaan ei ollut asunut, eli käytännössa saimme uuden talon avaimet käteen periaatteella, mutta ilman rakennusstressiä. Onnea metsästykseen! Milloin me saadaan uusi postaus siitä ”riiviöstä” ja sen kujeista? :D

    1. oho, aikamoinen tuuri teillä! Kävispä meilläkin vastaava munkki :D

      Jaa, pitäis ehkä kuvata jotain edustavaa materiaalia siitä riiviöstä…katotaan jos saisin jotain aikaiseksi :)

  7. Jos Eurojackpotissa voittaisin, niin ostaisin heti sen Lauri Ylösen ja Paula Vesalan talon joka on myynnissä :D Saatoin ihailla sitä, kun se FB:ssä eteeni tupsahti, voih!

    Mie haluaisin toisaalta muuttaa, mutta toisaalta en, kun tämä on 10 min. kävelymatkan päässä keskustasta ja toiseen suuntaan käveltäessä löytyy sitten biitsiä ja metsää. Tosin hintavahan tässä on asua, mutta vuokra ei ole onneksi noussut kertaakaan * kop kop *..

    Chinan siveltimet on miulle passelit, samoin Essien kapeat, kun on niin pieni tuo pinta-ala kynsissä. Essencen, OPIn, IsaDoran ja muiden kanssa saa sitten olla tarkkana ja käännellä sivellintä :D

  8. Mulla kuume on hetkeksi lientynyt kun saatiin tämä unelmien vuokrakämppä. Jossa siinäkin on toki omat puutteensa ja jos olisi oma niin… Noh, remontoimassa oltaisiin :D

    Onpa kiva idea nuo lakkapilkut! En ole tajunnutkaan, että sen perinteisen timangiliimailun voisi korvata tuolla. :)

  9. Ostettiin juuri miehen kanssa asunto ja siten helpotusta asuntokuumeeseen. Mutta sisustuskuume, siinäpä vasta aikasyöppö onkin! Tuntuu että käytän nyt kaiken mahdollisen ajan miettien sisustusasioita. Mutta huomenna alkaa muutto ja pääsee vihdoin niitä sisustussuunnitelmia toteuttamaankin :) Onnea teille asunnon etsimiseen, kyllä se oikea kohdalle tulee ennemmin tai myöhemmin.

    Lakkaukset on aivan ihanat ja voisin ottaa ne tuollaisenaan kynsilleni vaikka heti! :)

  10. Upeat!

    Mulla ei tuu koskaan oleen rahaa mun unelmakotiin, jos en voita lotossa. Joten tämän hetkiseen tilanteeseen verrattuna tää nykyinen kämppä on ok, mutta monet asiat muuttaisin. Mutta jotenkin tähän asuntoon ei tee mieli panostaa hirveitä summia rahaa.

    1. Unelmakoti on toki aika liukuva käsite – ei mullakaan ole varaa siihen THE unelmakotiin mutta siksi etsinkin sitä maltillisen budjetin sisällä olevaa unelmaa :D

      Kiitos :)

  11. Kauniit kynnet, ihana kesäfiilis <3

    TÄÄLLÄ KANSSA hakataan ahkerasti asuntosivustoja, kauhistellaan miten pskoista lattiasta kattoon ruskeista murjuista pyydetään ihan sairaita summia ja no nätit ja upeat kämpät ovat sitten jo tarina erikseen :'D. Nyt jännätään meneekö yksi kämppähomma läpi, jos menee niin sitten on upea asunto missä kelpaa asua perC revähtäneenä mutta onpahan upea, omannäköinen ja nykyiset huonekalutkin sopii sinne kuin sorkka suutarin peppuun :'D

  12. Aewan ihunat kynnet. :3 Mulla ei oo mitään kuumetta, ihme kyllä. :D Tosin jos hynää ois ni muuttasin tästä kämpästä veke… Sisustus-silmää mulle ei ole luotu sitten tippaakaan, kadehdin ihmisiä ketkä osaa sisustaa kotinsa kauniiksi!

  13. Kauniit kynnet. Tulee vähän jokin ihana mehujää mieleen.

    Mulla on myös talokuume. Ostettiin muutama vuos sitten tää miehen lapsuudenkoti ja haaveillaan tän matalaks jyräämisestä ja uuden rakentamisesta. Saahan sitä työtön haaveilla :/ Pohjapiirrustukset ja talotoimittaja on jo valittu. Pintamateriaalit päätetty ja sisustuskin lähes valmis XD Toisaalta olen onnellinen, että on pakko odottelua ollu jo varmaan 2 vuotta, koska paljon on mielihalutkin muuttunu. Yllättävää ja positiivista, että mielihalut on muuttunu halvempaan suuntaan kuin alkuperäiset suunnitelmat. Lykkyä teidän talon metsästykseen!

    Mulla on ennestään ollu vaan kaks CG:n lakkaa, enkä oo niitä lisää hommannu just sen siveltimen takia. Ennen kuin nyt oli pakko saada electric nights-kokoelmasta lähes kaikki. Vesimarmorointiominaisuuksien takia ne haluan niin ei se sutikaan haittaa.

    1. Huh, mun hermot ei varmaan ikinä venyis rakennusprojektiin, oisin ihan paskana :D Tuo on kyllä totta, että ajan kanssa suunnitelmat voi muuttua kovastikin. Uudessakin asunnossa täytyy aina hetki asua, ennenkuin tietää mitä haluais muuttaa. Kuulemma se kolmas rakennettu talo on yleensä vasta se onnistunut :D

      Electric Nights on kyllä täynnä ihania sävyjä!

  14. Joko mulla on unelmakoti tai sit ammattitauti. Mikä ihmeen asuntokuume, heh :). Tsemppiä teille asunnon etsintään! Ihana tuo Chinan persikkainen ja koko lakkaus on oikein kaunis <3.

          1. Niinhän sitä kai luulisi :). Kauniita asuntoja näen toki koko ajan, mutta realiteetit tulee sitten siinä kohtaa vastaan, kun joku asunto on unelma :P

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.